MiBin ohjelma 2017-2018: Uran ja perheen puolesta

Mothers in Business MiB ry haluaa olla mukana edistämässä yhteiskuntaa suuntaan, jossa perheet ja vanhemmat voivat nauttia tasapainoisesta perhe-elämästä, ja jossa vanhemmilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja antaa osaamistaan työelämässä. Näitä tavoitteita varten tarvitaan uudenlaista perhepolitiikkaa ja laadukkaita päivähoitopalveluita, sekä työn ja perheen sujuvaa yhteensovittamista aidosti tukevia työelämän järjestelyjä ja käytäntöjä.

Kohti ajanmukaista ja tasa-arvoista perhepolitiikkaa

Nykyinen perhevapaamalli on vanhanaikainen ja monimutkainen sekä ylläpitää hoivavastuun epätasa-arvoa. Se ei myöskään tue riittävästi työn ja perheen yhteensovittamista. Järjestelmä kaipaa päivittämistä. Mallia tulee kehittää suuntaan, joka kannustaa isiä osallistumaan enemmän vapaiden käyttöön. Tämä tapahtuu nostamalla isille kiintiöityjen vapaiden määrää nykyisestä. Järjestelmää tulee myös yksinkertaistaa lisäämällä vanhempainvapaiden ensisijaista osuutta, mikä myös tasa-arvoistaisi etuuksien tasoa. Myös työehtosopimuksissa tulee kiinnittää huomiota molempien vanhempien yhtäläisiin palkallisiin oikeuksiin perhevapaiden aikana.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on nykyisellä perhevapaamallilla haasteellista. Järjestelmää tulee kehittää joustavammaksi, jotta vanhemmat voivat halutessaan työskennellä myös perhevapaiden aikana ja että heidän ammattitaitonsa olisi tällöinkin työelämän saatavilla. Vapaita tulee voida pitää enemmän jaksoissa sekä yksittäisinä tai puolikkaina päivinä. Osallistuminen työelämään tai esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon tulee olla luonteeltaan palkitsevaa. Vapaiden tulee mahdollistaa työnteko tai luottamustoimien hoitaminen ilman, että tämä vaikuttaa perhevapaiden kestoon tai etuuksien tasoon.

Perheitä tukevat laadukkaat palvelut ovat kaikkien etu

Suomessa molemmat vanhemmat osallistuvat työelämään. Työnteon muodot ovat jatkuvasti moninaistuneet ja työn vaatimukset sekä epävarmuus kasvaneet. Työssäkäyville vanhemmille tärkein palvelu on laadukas päivähoito. Perheiden palveluihin on kuitenkin kohdistettu rajuja laatua heikentäviä leikkauksia. Palveluja tulee kehittää tavalla, joka luo perheille mahdollisuudet järjestää arkensa mahdollisimman sujuvaksi. Näin yhteiskunta antaisi vahvan signaalin siitä, että lapsuuteen, lastenhoitoon ja varhaiskasvatukseen halutaan panostaa. Vanhemmilla pitää olla vahva luottamus siihen, että he voivat rauhallisin mielin osallistua työelämään.

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että palvelujen tulee olla saatavilla helposti, joustavasti ja lähellä. Neuvoloiden iltavastaanotot edustavat tätä myönteistä kehitystä. Päivähoidon suhteen on myös kartoitettava mahdollisuudet joustoihin hoidon ajoissa ja paikoissa. Yhteiskunnassa tulee jatkossa panostaa tietoisesti lasten päivähoidon laatuun ja siihen, että päivähoidossa toteutetaan lasten etua. Tämä tarkoittaa huomattavasti nykyistä pienempiä ryhmäkokoja, suurempia hoitajamitoituksia ja henkilökunnan osaamisen ja saatavuuden takaamista. Myös pienten alakoululaisten perheille on turvattava riittävät ja asianmukaiset iltapäivätoiminnan muodot.

Yksityisiä hoiva- ja kodinhoitopalveluja tulee voida hyödyntää julkisia palveluja täydentävänä ja tukevana muotona entistä paremmin.  Kotitalousvähennystä hyödynnetään hoivatyön kohdalla vain vähän. Vähennyksen hoivapalveluita koskevaa korvauksen tasoa tulee tarkistaa, jotta vähennyksen käyttäminen hoivapalveluihin kasvaisi ja vähennyksen käyttö  koettaisiin perheissä  myös mielekkääksi.

Työelämän tasa-arvoon on vielä matkaa

Suomalainen nainen on yhä korkeammin koulutettu. Silti työelämä ei edelleenkään ole tasa-arvoinen työmarkkina- ja palkka-asemien osalta. Osin kyse on suomalaisten työmarkkinoiden voimakkaasta sukupuolten ammatillisesta segregaatiosta ja osin asenteista. Tyttöjä tulee kannustaa enemmän matemaattis-luonnontieteellisten aineiden pariin ja murtaa myöhempiä valintoja ohjaavat mielikuvat miesten ja naisten ammateista ja aloista. Naisten työuralla lymyävään ja pysäyttävään lasikattoilmiöön on puututtava ohjaamalla työelämässä vallitsevaa kulttuuria tasa-arvoisempaan suuntaan sekä kitkemällä pois näkyvää ja näkymätöntä syrjintää.

Naisten työmarkkina-asemaa tulee vahvistaa. Perhevapaat ja kotivelvoitteet eivät saa asettaa työntekijöille näkyviä tai näkymättömiä esteitä edetä työuralla sukupuolen tai perheaseman vuoksi. Naisen palkkaaminen tai uralla eteneminen ei saa olla, eikä näyttäytyä työnantajan näkökulmasta miespuolista työntekijää epävarmempana tai kalliimpana  investointina. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen heijastuisi pidemmällä aikavälillä asenteisiin hoivan työnjaosta ja sitä kautta purkaisi työelämän epätasa-arvoisia suhteita ja käytäntöjä.

Työn ja perheen yhteensovittaminen osaksi työelämän käytäntöjä

Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen edellyttää lisätoimia, jotka koskevat niin perhepolitiikkaa, työpolitiikkaa kuin myös työelämän käytäntöjä  sekä viime kädessä yhteiskunnan asenteiden modernisointia. Perhevapaajärjestelmän tulee sallia joustavampi mahdollisuus osallistua työelämään lyhytjaksoisesti tai osa-aikaisesti. Osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämiseksi tulee yhteiskunnan kannustaa työnantajasektoria subventoimalla ja karsimalla sellaisia ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuvat työpanoksen jakamisesta. Työntekijöiden mahdollisuuksia etätyön ja muiden erilaisten työnteon aikojen ja paikkojen lisäämiseksi tulee kartoittaa työpaikkakohtaisesti.

Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen vaatii yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt tulee sisällyttää vähintään jokaisen työpaikan tasa-arvo-ohjelmaan. Näissä käytännöissä tulee huomioida perhevapaille jäämisen, vapailla olon ja niiltä palaamisen käytännöt sekä myös perheellisen työntekijän työssäoloa tukevat toimet. Yhteiskunnan tulee kannustaa työnantajia toteuttamaan työn ja perheen yhteensovittamisen suunnitelmaa tukemalla yrityksiä näistä järjestelyistä aiheutuvissa kustannuksissa.

Naisissa on potentiaalia

Tänä päivänä enemmistö korkeakouluista valmistuvista on naisia. Korkeasti koulutettujen äitien osaaminen on voimavara jota yhteiskunnan, työelämän ja yritysten tulee hyödyntää enemmän nyt ja tulevaisuudessa. Ennen kaikkea naiset itse haluavat kehittää ammatillista potentiaaliaan ja hyödyntää sitä aktiivisesti työelämässä myös äidiksi tultuaan.

 

MiB ry:n toimenpide-ehdotukset

  1. Perhevapaauudistus tulee tehdä panostamalla vanhempainvapaaseen ja yhdenmukaistamalla etuuksien tasoa.
  2. Työehtosopimuksissa tulee kiinnittää huomiota molempien sukupuolien tasa-arvoiseen kohteluun palkallisten perhevapaiden osalta.
  3. Isille suunnattujen perhevapaiden määrää tulee lisätä.
  4. Perhevapaajärjestelmän tulee jatkossa sallia työssäolo ilman etuuspäivien menetystä tai etuuksien tason laskua.
  5. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja yksiköitä tulee pienentää sekä hoitajamitoitusta ryhmissä nostaa.
  6. Kotitalousvähennyksen tasoa tulee nostaa lapsiperheiden käyttämien hoiva- ja kotitalouspalveluiden osalta.
  7. Tyttöjä tulee ohjata ja rohkaista valitsemaan ammattinsa ja koulutusalansa siten, ettei valinta ole riippuvainen kulttuurisista oletuksista ja odotuksista.
  8. Lainsäädännössä on edelleen kehitettävä keinoja naisten näkymättömän syrjinnän poistamiseksi.
  9. Osa-aikatyön lisäämiseksi tulee osa-aikatyön mahdollisuuksia kehittää niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmasta. Yhteiskunnan tulee tukea osa-aikatyön mahdollistavaa perhe- ja palkkapolitiikkaa.
  10. Etätyön mahdollisuuksien kartoittamiseen ja järjestämiseen  tulee luoda nykyistä enemmän kannustimia.
  11. Työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt tulee kirjata työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmiin.
  12. Työpaikkoja tulee tukea kustannuksissa, jotka aiheutuvat työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Ota yhteyttä:
MiBin edunvalvonnan ohjelmapäällikkö Kristiina Paavola, paavola.kristiina@gmail.com ja 045 650 6936
MiBin edunvalvontavastaava Hanne Hirvonen, hanne.ronkanen@gmail.com ja 050 366 7703