MiB etsii vahvistusta viestintä- ja markkinointitiimiinsä!

Haluatko mukaan upeaan MiB-aktiivijoukkoon ja samalla hankkia uutta kokemusta, josta on hyötyä myös työmarkkinoilla? Haluatko näköalapaikalle yhdistykseen, joka kasvaa, kiinnostaa ja vaikuttaa? MiB rekrytoi kasvunsa tueksi uusia vapaaehtoisia valtakunnalliseen viestintä- ja markkinointitiimiinsä!

MiBin viestintä- ja markkinointitiimin jäsenet hoitavat vapaaehtoistehtäviään joustavasti omalla työskentelytahdilla muun perhearjen ohella ja sen sallimissa rajoissa. Pääset työskentelemään innostavien aiheiden parissa ja hyvässä porukassa. Voit kehittää jo olemassa olevia taitojasi ja oppejasi tai oppia jotain aivan uutta, mikä tukee työmarkkinoilla sukkuloimista.

Suunnittelemme markkinointia ja viestintää ketterästi yhdessä suunnitteleen, joten pääset tutustumaan myös ketterään tapaan tehdä sisältöjä. Tehtäviä voi hoitaa miltä tahansa paikkakunnalta, sillä tiimimme työskentelee lähes kokonaan verkossa.

Viestintä- ja markkinointitiimissä saa toteuttaa omaa osaamistaan monipuolisesti myös yli tehtävärajojen
— Milla, design lead

Tällä hetkellä etsimme osaajia seuraaviin vapaaehtoistehtäviin:

MARKKINOINTITIIMI

Youtube-tuottaja

Kiinnostaako sinua uuden ajan markkinointi ja mainonta Youtubessa? Haluatko oppia uuden taidon vahvistamaan työnhakuasi tai oletko jo videotaituri, joka kaipaa näyttöjä? MiB Markkinointi etsii uusia Youtube-tuottajia tekemään MiB-mainontaa ja sisältöä kanavallemme.  Saat suunnitella, tuottaa, toteuttaa ja editoida laaja-alaisesti videoita raakileista asti sekä vaikuttaa MiB-Youtuben sisältöön ja tulevaan suuntaan.

Laita hakemus ja yhteystietosi markkinointitiimin leadille Katjalle pe 26.10 mennessä ja tule mukaan energiseen joukkoomme! katja.firehill@gmail.com

SISÄLTÖTIIMI

Uutiskirjevastaava

Uutiskirje on tärkeä viestintäväline, jolla jäsenille tiedotetaan tulevista tapahtumista sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Kuukausittaisen uutiskirjeen kautta MiBin uutiset tavoittavat suurimman osan niistäkin jäsenistä, jotka eivät pääse seuraamaan muita kanaviamme. Uutiskirjevastaavana pääset vaikuttamaan visuaaliseen ilmeeseen samalla, kun organisoit sen sisällöntuotannon deadlinesta kiinni pitäen. Uutiskirjevastaavat toimivat työpareina ja saat työpariksesi kokeneen huipputyypin ja taustalle ideoivan tiimin!

Blogivastaava

Blogi on MiBin aktiivinen ilmoitustaulu, jolla eri kirjoittajat kertovat omia tarinoitaan tai jolla käsitellään ajankohtaisia asioita liittyen tasa-arvoon sekä perheen ja työn yhdistämiseen. Blogivastaavana voit itse osallistua kirjoittamiseen, jos haluat, mutta se ei ole välttämätöntä. Pääasiallinen toimenkuva käsittää blogin koordinoimisen, julkaisemisen ja kehittämisen. Jos intohimonasi on hyvien tekstien ja kuvien rakentamat tarinat, on tämä sinun juttusi!

Sisällöntuottaja

Sauhuaako näppis? Tuotatko hyviä juttuideoita kiinnostavista aiheista? Tule sisällöntuottajaksi hyvään tiimiin! Pääset kirjoittamaan sinua ja meitä kaikkia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista tai jopa rakentamaan kokonaisia haastattelusarjoja tarinoista. Päästä sisäinen ideoijasi irti ja hae mukaan tiimiin!

Voit hakea yhteen, kahteen tai kolmeen tehtävään vaikka heti! Lähetä hakemus ja yhteystietosi sisältötiimin leadille Lauralle osoitteeseen laurakyllonen7@gmail.com pe 26.10 mennessä. Koko tiimi odottaa jo hakemustasi!

SOMETIIMI

LinkedIn-vastaava

LinkedIn-vastaavana jaat kanavalla MiBin eri sisältöjä, osallistut keskusteluihin sekä ideoit kanavalle uutta sisältöä. Olisi hyvä jos sinulla olisi kanavasta jonkin verran kokemusta, mutta saat tehtävään toki myös pienen perehdytyksen. Olet osa MiBin aktiivista sometiimiä ja teet yhteistyötä myös muiden MiBin viestijöiden kanssa.

Lähetä hakemuksesi sometiimin leadille Petralle petra.lylander@gmail.com pe 26.10 mennessä.



MiB vm.png









Muutama ajatus mentoroinnista

Aloittaessani aikanaan työni Suomen Mentoreilla tavoitteemme oli vaatimaton: ”koko Suomi mentoroi”. Voisi sanoa, että tämä ei-niin-pieni tavoite on koko ajan lähempänä, sillä viime vuosina mentoroinnista on tullut hyvin suosittua ja uusia mentoriohjelmia on pulpahtanut pintaan kuin sieniä sateella.

Mentoroinnin tavoitteet ovat monenlaisia. Usein mentorointiin liittyy jokin elämässä oleva epävarmuustekijä; alan vaihtaminen, työnhaku, perheen ja uran yhteensovittaminen. Yksinkertaisiltakin vaikuttavat asiat, kuten ajankäytönhallinta tai tukeminen työn löytämisessä sisältävät kuitenkin laajemmin arvoihin, tavoitteisiin ja itsetuntemukseen liittyviä keskusteluita ja pohdintoja. Mentorointi onkin parhaimmillaan paljon enemmän kuin cv:n ja työhaastatteluvalmiuksien vahvistamista.

Hyvä mentori kuuntelee kahdella korvalla ja puhuu vain yhdellä suulla.
 

Hyvä mentori on oman alansa ammattilainen, puolueeton ihminen, joka kuuntelee kahdella korvalla ja puhuu vain yhdellä suulla. Toisin sanoen mentori ei tyrkytä omia ajatuksiaan aktorille vaan auttaa tätä reflektoimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa kysymysten ja erilaisten vaihtoehtojen avulla. Hyvä mentori pystyy myös tarvittaessa antamaan rakentavaa palautetta, taustalla aina tavoite ja toive aktorin kehittymisestä ja auttamisesta. Mentori ei siis ratkaise aktorin haasteita vaan tukee ajattelun kehittymistä. Kokonaisuudessaan mentorointi perustuu luottamukseen. Ja luottamus taas vaatii aikaa.

Toisin sanoen mentorointi ei ole pikaratkaisu lyhytaikaisiin tarpeisiin vaan pidempi prosessi joka vaatii sitoutumista puolin ja toisin. Mitä enemmän on valmis avaamaan omaa maailmaansa ja ajatteluaan, sitä enemmän mentorointi yleensä tarjoaa. Mentoria hakevan kannattaakin pohtia, onko valmis vastaanottamaan myös rakentavaa kritiikkiä ja onko valmis kokeilemaan uusia toimintamalleja. Haluaako oppia ihmiseltä, joka saattaa olla eri ikäluokkaa kuin itse, eri taustoista tuleva ja eri tavalla ajatteleva?

Mentorointi on toimiessaan upea menetelmä. Välillä sitä käytetään kuitenkin tilanteissa, joissa jokin muu toimintamalli voisi toimia paremmin. Pettymyksiä voi syntyä erilaisista odotuksista, epäsopivasta parinvalinnasta tai yleisemmin ohjauksen ja tuen puutteesta. Joskus se päättyy ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan. Toisinaan mentorilla ei ole tarpeeksi aikaa tai aktori ei sitoudu ohjelmaan. Joskus mentorilla on liian kiire ”täyttää aktorin tavoitteet” mentoroinnille. Mentoroinnissa voidaan myös olla puolin ja toisin kohteliaita, mutta syvällisempään keskusteluun ei päästä. Syntyykö todellista kohtaamista? Kuunnellaanko ja ymmärretäänkö minua? Voinko minä auttaa, onko minulla tarpeeksi kokemusta ja osaamista? Tässä muutamia kysymyksiä, joita aktori ja mentori usein pohtivat erityisesti mentoroinnin alussa.

Mentoroinnin tarkoitus on auttaa ihmistä kasvamaan ja kehittämään omaa ajatteluaan.
 

Moni mentori ilmoittaa ylpeänä, kuinka monta aktoria on saattanut jo työelämään. Tämä on hieno juttu ja työllistyvälle aktorille todella iso asia, mutta mielestäni se ei kuitenkaan ole mentoroinnin ydin. Mentoroinnin tarkoitus on auttaa ihmistä kasvamaan ja kehittämään omaa ajatteluaan. Mentoroinnin onnistumista ei voida mitata pelkästään työllistymisen tai tyytyväisyyden kautta. Hyvä mentorisuhde auttaa joskus pikaisellakin aikataululla eteenpäin ja voi lisätä omaa ammatillista verkostoa, mutta mentoroinnin todelliset hyödyt mitataan ehkä vasta vuosien päästä. Miten ajatteluni on kehittynyt, miksi olen nykyään parempi työntekijä, esimies, ystävä tai puoliso kuin vaikka viisi vuotta sitten? Kuka muu on hyötynyt siitä, että minua mentoroitiin?

Pyysin juttua varten myös muutamaa ystävääni kuvaamaan mentorointia. Näin mentorointia kuvasi Suomen Mentoreiden toiminnanjohtaja Laura Ihamuotila, mentori itsekin:

”Mentoroinnissa jaetaan kokemusperäisiä taitoja ja viedään hiljaista tietoa eteenpäin.

Tavoitteena on tunnistaa mentoroitavan vahvuuksia, voimavaroja ja osaamista ja siten edistää mentoroitavan työuran hallintaa sekä ammatillista ja henkistä kasvua. Usein mentorit pystyvät analysoimaan mentoroinnin jälkeen paremmin myös omaa uraansa ja pohtimaan omia tulevaisuuden suunnitelmiaan uudesta näkökulmasta.

Mentorina toimiminen on arvokas kokemus ja parhaimmillaan prosessi, jossa molemmat oppivat, oivaltavat ja kasvavat. Suomen Mentorien vaikuttavuustutkimuksen mukaan 75% mentoreista koki tulleensa käänteisesti mentoroiduiksi (reverse mentoring) mentoriohjelman aikana.

Mentorointi on osoittautunut erittäin arvokkaaksi ja hyödylliseksi toimintamalliksi. Sillä on suuria vaikutuksia mentoroitavan ammatilliseen ja henkiseen kasvuun. Mikä taas puolestaan vie kohti täysipainoista ja hyvää työelämää. Mielestäni mentorointi tulee olemaan selkeä osa tulevaisuuden uusiutuvaa ja muuttuvaa työelämää.”

Reservin Mentoreiden toimikunnan puheenjohtaja, aktorina itsekin ollut Tarmo Hyytiäinen kuvasi omia kokemuksiaan näin:

“Mentoroinnissa on ollut parasta päästä tapaamaan oman alansa huippuja, joita muuten ei noin vain pääse tapaamaan. Oma mentori on ollut tukena, kun olen käynyt läpi oman urani muutoshetkiä. On tärkeää että tukiverkostoa löytyy myös oman lähipiirin ja työpaikan ulkopuolelta, silloin saa laajennettua omaakin ajatusmaailmaansa tärkeitä päätöksiä tehdessä.”

mentoriksi-3-IG-FB.jpg

Hakuaika Mothers in Business yhdistyksen mentoriohjelmaan on nyt käynnissä. Mentorit ja työelämään paluuta suunnittelevat äidit, kannattaa rohkeasti hakea mukaan!

Lisätietoja mentotointiohjelmasta.

Kirjoittanut:

Annika Helisvaara

MiB aktiivi, mentoriohjelma

Kirjoittaja on työskennellyt projektipäällikkönä Suomen Mentoreissa, Reservin Mentoreissa ja toiminut myös muiden mentoriohjelmien kehittämisen parissa, mm. Suomen sosiaalipsykologit ry:ssä.

Hoitopaikkaruljanssi – osa työssäkäyvän arkea

Olin juuri valmistunut yliopistosta, kun hartaasti odotettu lapsi ilmoitti olevansa tulossa. Äitiysloman jälkeen vastavalmistuneena oli kiire päästä takaisin työmarkkinoille, joten kun työpaikka napsahti kohdalle vähän yllättäen, en ollut vielä oikein edes ajatellut, miten lapsen päivähoito järjestyy. Enkä ainakaan ollut ottanut selvää kotikaupunkimme hoitopaikkatilanteesta. Voisikin sanoa, että tässä tapauksessa nimenomaan ei kannata tehdä niin kuin minä tein, vaan tehdä kuten kirjoitan…

 Meillä kävi loppujen lopuksi tuuri, sillä muutamien sähköpostien ja soittojen jälkeen läheltä löytyi ihana pieni yksityinen päiväkoti, jossa lapsi viihtyikin aina esikouluikäiseksi saakka. Yksityinen päiväkoti osui perheemme valinnaksi sillä tosiaan aikataulu oli tiukka, mutta toisaalta myös siksi, että halusimme lapsemme pieneen ryhmään. Yksityisessä päiväkodissa kussakin ikäryhmässä oli alle 10 lasta eikä koko ryhmän lapsimäärä tainnut yltää edes neljäänkymmeneen.

 Ruljanssia päivähoitoaika silti on. Kuka vie, kuka hakee, kumpi ehtii? Muistitko pakata kurahousut, jotka pitää muistaa päivän päätteeksi pestä, kuivattaa ja pakata uudelleen mukaan? Oliko perjantaina lelupäivä, jonka unohdit taas? Ruuhkassa istuva tuijottaa kelloa ja pelkää myöhästyvänsä päiväkotisopimuksessa olevasta noutoajasta. Kyllä. Tätä se juurikin on, lapsiperheen arki.

Päivähoidon eri muodot

Päivähoitoa miettivällä on Suomessa useita eri vaihtoehtoja: kunnallinen päiväkoti, yksityinen päiväkoti sekä perhepäivähoito.

Perhepäivähoito voi olla perinteistä eli lapset hoidetaan perhepäivähoitajan kotona. Tällöin lapsia saa yhdessä ryhmässä olla neljä alle kouluikäistä ja yksi eskari-ikäinen, joka on osa-aikahoidossa (hoitajan omat lapset lasketaan mukaan tähän lukuun). Hyvä puoli tässä on, että hoitaja tulee tutuksi ja lapset kasvavat läheisiksi.

Ryhmäperhepäivähoidossa yhden yksikön muodostaa 2-3 perhepäivähoitoryhmää, jotka toimivat yleensä kunnan varustamissa tiloissa. Lapsilla riittää kavereita ja virkkeitä on yleensä hyvin järjestetty. Kolmi-tai moniperhepäivähoidossa 2-4 perhettä muodostaa yksikön, jossa yksi hoitaja hoitaa lapsia vuoroviikoin kunkin perheen kotona. Hyvä puoli tässä tietenkin on se, että aina välillä koittaa se viikko, kun omaa lasta ei tarvitse viedä hoitoon. Tämä muoto kysyy kuitenkin hyviä suhteita muihin perheisiin sekä timanttisia yhteistyökykyjä.

Kunnallisessa päiväkodissa lapset ovat yleensä ikäperusteisissa pienryhmissä, joissa voi olla 12-24 lasta ja 3-4 hoitajaa. Kunnallista päivähoitopaikkaa, sekä päiväkotiin että perhepäivähoitoon, on haettava viimeistään 4 kuukautta ennen kuin paikka tarvitaan lapselle. Hoitopaikan voi saada 2 viikkoa ennen, jos vanhemmat saavat työpaikan tai opiskelupaikan. Jos toinen vanhemmista on kotona, oikeus päivähoitopaikkaan riippuu kunnasta.

Kunnallisessa päivähoidossa ”ongelmana” on se, että päivähoitopaikkaan ei välttämättä pääse vaikuttamaan. Perhe voi hakea paikkaa tietyistä päiväkodeista, mutta mikäli näistä ei paikkaa vapaudu, lapsi saakin paikan jostain aivan muualta. Jos koti on yhdellä puolella kaupunkia, hoitopaikka toisella puolella kaupunkia ja työpaikka kolmannella puolella kaupunkia, on arki yhtäkkiä täynnä ryntäilyä paikasta toiseen kello kaulassa.

Yksityistä päivähoitoa pidetään yleisesti kalliina, mutta tosiasiassa se ei välttämättä ole kunnallista hoitoa kalliimpaa, ainakaan paljon. Suosituimpiin päiväkoteihin saattaa olla huhujen mukaan jopa vuosien jono ja niihin pääsee yleensä syksyisin, kun yksi ryhmä siirtyy eskariin. Yksityiset päiväkodit voivat olla hyvin eritasoisia, mutta parhaimmillaan lapsi saa niissä hyvin virikkeitä koulutettujen hoitajien kanssa ja pienessä ryhmässä. Yksityisen päivähoidon maksuihin voi Kelalta hakea yksityisen hoidon tukea.

Suomessa ei ole vielä(kään) kovin yleistä palkata kotiin hoitaja lapselle, vaikka tähänkin hoitomuotoon voi hakea Kelalta yksityisen hoidon tukea. Moni todennäköisesti vierastaa ajatusta vieraasta ihmisestä kotona sillä aikaa kun on itse muualla.

Oikeus päivähoitoon eli varhaiskasvatukseen

Kunnat saivat oikeuden rajata subjektiivista oikeutta päivähoitoon 20 viikkotuntiin, mikäli lapsen vanhemmat eivät työskentele kokopäiväisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjinä. Kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ei oikeutta ole lähdetty rajaamaan, mutta suurista kaupungeista esimerkiksi Oulu vetää tiukempaa linjaa ja käyttää oikeuden rajaamista.

Kun molemmat vanhemmat työskentelevät kokopäiväisesti tai opiskelevat, on lapsella oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kunnan on tällöin osoitettava lapselle varhaiskasvatuspaikka määräajan kuluessa. Paikkaa on haettava vähintään 4 kuukautta ennen kuin se tarvitaan, hakemus itsessään on voimassa 6-12 kuukautta sen jättämisestä.

Yleensä syksy on otollisin aika hakea lapselle hoitopaikkaa. Hoitopaikkaa voi hakea vanhempainvapaan jälkeen, jolloin lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen.

Päivähoidosta puhutaan varhaiskasvatuksena, sillä se on pedagogisesti suunniteltua, tavoitteellista opetusta, kasvatusta ja hoitoa.

Tärppejä päivähoitopaikkaa hakeville

Suurimmissa kaupungeissa päivähoitopaikkaa hakevan on hyvä varautua siihen, että hoitopaikka ei löydy toivotulta alueelta tai halutuista päiväkodeista. Hakemisen kanssa kannattaa siis olla ajoissa. Mikäli tarjottua paikkaa ei halua ottaa vastaan, on hakemisprosessi aloitettava alusta

Tässä koottuna muutama tärppi päivähoitopaikkaa miettivälle muutamien kaupunkien osalta:

Helsinki:

Hakeminen: Kaikkiin kunnallisiin päivähoitopaikkoihin haetaan sähköisellä hakemuksella, joka löytyy täältä .

Hakeminen edellyttää rekisteröitymisen sekä sähköisen tunnistautumisen palveluun. Hakemus on voimassa vuoden ja sen käsittelyaika on enintään 4 kuukautta, mutta hakija voi ilmoittaa, mikäli haluaa, että hakemuksen käsittely alkaa vasta myöhemmin. 

Kielikylpy: Toisen kotimaisen kielikylpyyn voi hakea sinä vuonna, kun lapsi täyttää 4 vuotta. Hakeminen tapahtuu 31.3. mennessä ja päätöksen saa huhtikuun loppuun mennessä. Kieltä ei tarvitse osata kielikylpyyn haettaessa eikä sitä tarvitse käyttää päiväkodissa ennen kuin lapsi on siihen valmis.

Yö- ja viikonloppuhoitopaikka: Säännöllistä vuorotyötä tekevien tai opiskelevien vanhempien lapsille järjestetään tarpeen mukaan hoitopaikka myös ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuna. Säännölliseksi tarve katsotaan, mikäli varhaiskasvatuspaikka tarvitaan keskimäärin 5 päivänä kuukaudessa kolmen kuukauden jaksolla. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuna toimivat päiväkodit löydät täältä.

Turku:

Hakeminen: Kunnallista päivähoitopaikkaa haetaan sähköisellä hakemuksella, joka on jätettävä 4 kuukautta ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Lapselle on haettava neuvolasta todistus varhaiskasvatuspaikkaa varten. Paikkoihin kannattaa tutustua ennen hakemista, sillä hakemusta varten on mietittävä 3 vaihtoehtoista paikkaa sekä alue, jolta varhaiskasvatuspaikka halutaan. Hakemukseen pääset täältä.

Kuukausimaksu Turussa: enintään 289 euroa yhdestä lapsesta, toisesta lapsesta maksu on 50 % eli enintään 145 euroa ja perheen muiden lasten maksut ovat 20 % nuorimman lapsen maksusta. Laskurin löydät täältä.

Oulu

Hakeminen: Paikkaa haetaan sähköisellä hakemuksella 4 kuukautta ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Jos sähköinen hakemus ei luonnistu, voi tulostaa hakemuksen ja lähettää sen postilla. Hakemuksen löydät täältä.

Rajoitettu oikeus varhaiskasvatukseen: Oulussa oikeus varhaiskasvatukseen on rajoitettu 20 viikkotuntiin, mikäli perheen toinen vanhemmista on kotona. Mikäli lapsi on oikeutettu 20 viikkotuntiin, hoito voidaan järjestää siten että lapsi on hoidossa 4h viitenä päivänä viikossa, ma – ke yhteensä 20 h tai ke – pe yhteensä 20 h.

Avoin varhaiskasvatus: Oulu tarjoaa mahdollisuuden avoimeen varhaiskasvatukseen lapsille, joilla ei ole tarvetta kokopäiväiseen varhaiskasvatuspaikkaan. Lue lisää täältä

Tampere

Hakeminen: Kuten muissakin kaupungeissa paikkaa on haettava 4 kuukautta ennen aloittamista sähköisellä tai tulostettavalla hakemuksella. Oman alueen päiväkoteja pääsee etsimään kartalta.

Päiväkotitarjonta: Tampereella on tällä hetkellä 82 päiväkotia, joissa tarjotaan paikkoja myös vuorotyössä käyvien lapsille yö- ja ilta-aikaan sekä viikonloppuisin. Saksankielistä varhaiskasvatusta tarjotaan Akonpuiston päiväkodissa ja ranskankielistä Amurin päiväkodissa. Ostopalveluna tarjotaan myös ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja englanniksi toimiva yksityisiä päiväkoteja on myös muutamia. Ruotsinkieliseen päiväkotiin voi hakea paikkaa samalla sähköisellä hakemuksellä kuin muihinkin päiväkoteihin.

Vaasa

Hakeminen: Päivähoitoon haetaan kuten muissakin kaupungeissa sähköisellä hakemuksella. Päiväkoti Punahilkka tarjoaa ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa.

 Erilaisia päiväkotiryhmiä: Vaasassa päiväkotiryhmät voivat olla alle 3-vuotiaiden tai 3 – 6 -vuotiaiden ryhmiä tai sisarusryhmiä 1 – 6 -vuotiaille. Ne voivat olla myös mm. liikunta-, musiikki- tai luontokasvatuspainotteisia. Mahdollisuutena on myös ruotsinkielinen kielikylpypäivähoito tai englanninkielinen varhaiskasvatus.

Rovaniemi

Hakeminen: Elokuussa alkavan toimintavuoden paikat haetaan keskitetysti jo helmikuussa, mutta paikkaa voi hakea ympäri vuoden. Hakeminen onnistuu ensisijaisesti sähköisesti, mutta myös perinteisesti tulostetun hakemuksen kautta 4 kuukautta ennen paikan tarvetta.

 Ympärivuorokautiset hoitopaikat: Rovaniemellä ympärivuorokautisia päivähoitopaikkoja tarjoaa Käpymetsän päiväkoti. Viikonloppu- ja iltahoitoa tarjoavat Poropolun ja Etelärinteen päiväkodit. Iltahoitoa tarjotaan Muurolan päiväkodissa.

Imatra

Hakeminen: Haetaan 4 kuukautta ennen paikan tarvetta sähköisellä hakemuksella. Ennen varhaiskasvatuksen aloittamista vanhempien kanssa käydään keskustelu, jonka pohjana toimii kyselylomake.

Aamu-, ilta-, yö- ja viikonloppuhoito: Näitä tarjotaan kahdessa päiväkodissa Vuoksenniskan ja Mikonpuiston päiväkodeissa.

Teksti: Laura Kyllönen, tuore aktiivi ja Mibin Viestintä- ja markkinointitiimissä Sisältötiimin vetäjä, työskentelee rahoitusalalla sisällöntuottajana.

Kuva: Jelleke Vanooteghem on Unsplash

Helsingin syysseminaari: #Rohkeuttapeliin

 MiB ry:n syysseminaari #Rohkeuttapeliin

MiB ry:n syysseminaari #Rohkeuttapeliin

Viime lauantaina joukko Helsingin mibiläisiä kokoontui Ruoholahdessa Radisson Seasidessa järjestettyyn MiB ry:n syysseminaariin verkostoitumaan ja viettämään voimaannuttavaa päivää teemalla #rohkeuttapeliin. Tilaisuuden kruunasivat upeat ja inspiroivat esiintyjät: Jenni Janakka, Olli Kiviruusu, Eevi Miettinen, Päivi Kauhanen sekä päivän juontanut Sanna Salovuori.

Röyhkeyskoulua luotsaava ja pian kirjansa julkaiseva Jenni Janakka aloitti seminaarin rohkaisemalla naisverkostoja jatkamaan moninaisemman naiskuvan vahvistamista. "Naisverkostot tekevät näkyväksi sen, että eri aloilla ja eri puolilla yhteiskuntaa on aktiivisia ja tekeviä naisia. Meitä on emmekä ole yksin." Verkostoitumalla, tietoa jakamalla ja toisiamme tukemalla naisverkostot ovat hänen mukaansa vahvistaneet moninaisempaa kuvaa naisista, kuin olemme yhteiskunnassa aiemmin tottuneet näkemään. Lisäksi Jenni kannusti meitä tiedostamaan omat vahvuutemme ja antamaan muidenkin nauttia niistä. Omia vahvuuksia ei tarvitse piilotella tai vähätellä, vaan tuoda ne rohkeasti kaikkien tietoisuuteen!

Sosiaalipsykologi Olli Kiviruusu VTT:ltä kertoi kuulijoille itsetunnon kehittymisestä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Tutkimusten mukaan itsetuntoon vaikuttavat monet asiat ja eroja löytyy myös sukupuolten välillä. Äidiksi tulemisella on tutkimusten mukaan todella suuri vaikutus itsetuntoon, mutta valitettavasti se ei näy positiivisena asiana itsetuntokäyrällä. Ollin esittelemä käyrä nimittäin suuntaa jyrkästi alas päin lapsen synnyttyä. Asiaan vaikuttavat monet tekijät eikä kaikkien kohdalla tulos varmastikaan ole samanlainen, mutta selvää joka tapauksessa on, että meidän on tärkeä tukea ja rohkaista toisiamme tässä elämän vaiheessa. Puheenvuorossa pohdittiin myös, mitä ylipäätänsä tarkoittaa hyvä itsetunto ja milloin se voi mennä liiallisuuksiin. Kuulijoita kiinnosti erityisesti, miten edistää oman lapsen hyvän itsetunnon kehitystä. "Itsetunto on yksilön kokema, mutta se kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tuotamme itsetunnon toisillimme joka päivä arjen vuorovaikutustilanteissa." Tärkeintä hyvän itsetunnon rakentamisessa on joka päivänen vuorovaikutus arjen tilanteissa niin kotona, päiväkodissa, koulussa kuin työpaikallakin. Ollin esityksen otsikkoa siteeraten itsetunto on meidän kaikkien asian.

Itsetuntemusohjaaja ja kouluttaja Eevi Miettinen puolestaan kannusti meitä äitejä olemaan armollisempia itsellemme. Lapsiperhearjessa tulee väkisinkin tilanteita, jolloin hermoja koetellaan. Jokainen äiti on varmasti kokenut tai ainakin seurannut vierestä tilannetta, kun lapsi saa itkupotkuraivokohtauksen kaupan karkkihyllyllä ja tapaus kerää kaikkien paikallaolijoiden huomion. Nämä tilanteethan ovat aivan ymmärrettävää pienen lapsen käytöstä, mutta välillä ne tapahtuvat juuri silloin, kun ei itse jaksaisi millään ymmärtää tätä käytöstä. Tälläisessa tilanteessa vanhemmalta vaaditaan vahvuutta, jotteivät omatkin hermot menisi ja tilanne kehittyisi entistä huonompaan suuntaan. Eevin vinkki tähän tilanteeseen on 5-5-5 hengitys, jonka aikana voi rauhoittua ja koota omat ajatukset. Myös itselle rauhoittava puhelu on testattu toimivaksi. Äitiyttä ei voi eikä kuulu suorittaa! Me äiditkin olemme kuitenkin vain ihmisiä, joten olkaamme siis armollisia itsellemme sekä toisillemme.

SRV:n viestintäjohtajan tehtävästä vapaalla oleva Päivi Kauhanen jakoi seminaarissa oman koskettavan tarinansa vaativan työn, perheen ja sairauden kanssa tasapainoilusta. Hän nosti esille puheenvuorossaan seuraavat viisi elämänohjetta, jotka meidän kaikkien olisi hyvä muistaa arjen kiireiden keskellä: unohda kiire, OK vain olla, Koti <3, Apua ja EI sekä #ElämäOn. Kysyttäessä Päiviltä, mitä työelämän olisi tärkeä oppia vanhemmuudesta, vastaus on myötätunto. Tämä rohkea ja energinen äiti on loistava esimerkki siitä, ettei äitiys todellakaan ole heikkous tai rasite vaan vahvuus ja voimavara.

Virallisen ohjelman jälkeen kuulijoilla oli mahdollisuus verkostoitua kuohuvaa nautiskellen sekä käydä tutustumassa hotelliin opastetulla kierroksella.


Valtavat kiitokset kaikille mukana olleille kuulijoille, esiintyjille, yhteistyökumppaneille sekä järkkäritiimille, joka mahdollisti tämän huikean seminaaripäivän meille kaikille!