vanhempainvapaa

Vanhempainvapaalla yrittäjäksi - Sarin vinkit perheen ja työn yhdistämiseen

Olin globaalissa ICT-alan yrityksessä markkinointipäällikkönä vastaten Suomen tuotelanseerauksista ja -markkinoinnista. Olin erittäin tyytyväinen silloiseen työpaikkaani ja palkka oli erittäin hyvä. Kahden peräkkäisen äitiysloman aikana alkoi kuitenkin kypsyä ajatus omasta yrityksestä, joka oli ollut ajatuksissa jo myös ennen lapsia. Kun törmäsin keväällä 2017 Mothers in Business -työpaikkaketjussa Jenni Vartiaisen postaukseen, jossa hän kertoi suunnittelevansa uutta startupia ja kaipasi kaupallista henkilöä perustajatiimiin, innostuin samantien.

Sari-450x600.jpg

Nuorimmaiseni oli vasta puolivuotias, mutta hyppäsin oitis mukaan kehittämään yrityksen ideaa sekä hakemaan rahoitusta. Olin aluksi mukana vain silloin tällöin, eritoten lasten päiväuniaikoja hyödyntäen. Isovanhempien avustamana aloitin pian kokoaikaisen työnteon, joskin tein kotoa käsin 90 % töistä. Esikoinen aloitti päivähoidossa vähän yli 2-vuotiaana, aluksi kolmena päivän viikossa. Kuopus oli kotona vielä puoli vuotta, mutta sain apua sekä lasten isovanhemmilta että puolisoltani. Työskentelin paljon iltaisin ja viikonloppuisin.

Työskentelimme yrityksemme parissa ilman palkkaa koko vuoden 2017, ennen kuin perustimme osakeyhtiön sen vuoden lopulla. Uskoimme niin paljon yritysideaamme, että halusimme satsata siihen aikaa ja rahaa. Luonnollisesti perheemme taloudellinen tilanne mahdollisti tämän riskin ottamisen.

Olen aina saanut monipuolisista töistä virtaa ja pitänyt kiireestä, muutoksista sekä paineen alla työskentelystä. Jos on liian helppoa tai päivät samanlaisia, tylsistyn ja motivaatio hiipuu. Kahden pienen lapsen äitinä tuntuu toisinaan, että olen töissä vähän kuin lomalla – henkisesti siis saa hetken hengähtää “ÄIIITIIIII” -huudoista. Työntekijänä olen entistä järjestelmällisempi; priorisoin ja keskityn, sillä aikaa ja tekijöitä on vähän.  Saan aikaiseksi lyhyessä ajassa todella paljon! Osaan myös sulkea korvani ulkopuoliselta hälinän, koska olen tietoisesti totuttautunut siihen jopa kotona. Negatiivisena puolena aiempaan tuntuu, etten voi enää luottaa ulkomuistiini samalla tavalla kuin ennen. En kylläkään tiedä, johtuuko se lapsista vai kiireisestä työstäni.

Suurimpana kiitoksena sanoisin, että perhe-elämämme joustavasta sujumisesta on iso kiittäminen avuliasta ja joustavaa puolisoani ja vanhempiani. Emme juurikaan riitele vaan pystymme keskustelemaan asiat asioina. Olen itseni esimies, joten itse määrään työstäni milloin ja miten teen asiat. Tämä joustavuus ei kaikille sovi, mutta itselleni se on ollut lottovoitto.

Sarin niksit työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi:

  • Älä stressaa liikaa äläkä ylisuorita, vähemmälläkin pärjää.

  • Ole hyvissä väleissä isovanhempien ja sukulaisten kanssa. Muista pyytää heiltä lastenhoitoapua!

  • Jos pystyt, tee myös etätyöpäiviä, jolloin ei mene työmatkoihin turhaa aikaa. Podcastit ja äänikirjat on hyvä työmatkan viihdyke/hyödyke.

  • Tee puolison ja/tai hoitajien kanssa puhelimiin yhteinen jaettu kalenteri, josta näkee menot ja sovitut lasten viemiset ja hakemisvuorot jne. Meillä on toiminut hyvin niin että toinen vie aamulla ja toinen hakee iltapäivällä.

  • Mieti ruokia etukäteen hieman pidemmälle ja osta myös sitä varten ainekset valmiiksi, ettei joka päivä tarvitse käydä kaupassa. Hyödynnä kauppakassipalveluja.

  • Anna puolisolle ja hoitajille alusta asti myös oma tyyli hoitaa lapsia itsenäisesti, ettet itse suunnittele ja tee kaikkea valmiiksi. He kyllä pärjäävät, jos annat heille mahdollisuuden alusta asti. En ole kertaakaan jättänyt ohjelappua lastenhoitoon liittyen, vaan luotan heihin täysin – samalla tavalla kuin vien lapsen tarhaankin. En joka päivä vie heille ohjeita, mitä pitää tehdä. Toki tämä toimii vain lähimpien hoitajien kanssa, jotka ovat usein tekemisissä lasten kanssa.

  • Muista myös ottaa omaa aikaa ja parisuhdeaikaa, arkikin sujuu paremmin sen myötä.

Tämä teksti on jatkoa Sari Hurme-Mehtälän aiemmalle aiheeseen liittyvälle kirjoitukselle Kuinka saada työpaikka mammalomalla.

Sari Hurme-Mehtälä, BBA, asuu Kirkkonummella, mutta työskentelee Helsingissä. Hän on lasten tiedekasvatusta tarjoava Kide Science -yrityksen toimitusjohtaja sekä yksi perustajista. Sari lähti mukaan startup-yritykseen äitiysloman aikana 2017. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies, 3-vuotias tytär, 2-vuotias poika sekä koira.

Miten vahvistaa isien perhevapaiden käyttöä?

 

Vain harva suomalainen isä jää perhevapaalle hoitamaan lasta. Vanhempainrahapäivät korvataan lähes aina äideille. Vuonna 2016 kaikista vanhempainrahapäivistä isät pitivät vain 1,7 %. Kotihoidon tuen saajista 7,1 % oli miehiä. Lyhyttä, usein lapsen syntymän yhteydessä pidettävää muutaman viikon isyysvapaata pitää noin 80 % isistä.  (Kelan lapsiperhe-etuudet 2016 ja THL:n tilastotietoa perhevapaiden käytöstä.)

Onko perheillä edes aidosti valinnanvapautta, kun yhteiskunnan ja työnantajien asenteet pitävät pienten lasten isät tiukasti työpaikoilla? Tätä pohti joukko mibiläisiä isien kanssa Väestöliiton ja Miessakit ry:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa 24.4.2018. Keskustelussa nousi vahvasti esille tarve isien osuuden kiintiöittämiseen, jotta muutosta perhevapaiden jakautumisessa aidosti tapahtuu. Työnantajien asenteilla ja käytännöillä koettiin olevan myös suuri merkitys siihen, jääkö isä perhevapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa. On työpaikkoja, joissa jopa kysytään lapsen syntymän läheisyydessä isältä sitä, milloin hän aikoo jäädä kotiin lapsen kanssa. Työnantajan tuki, esimiehen/kollegoiden esimerkki sekä aidot sijaisjärjestelyt oltiin koettu edesauttavaksi tekijöiksi siihen, että isä jäi perhevapaalle. Tietämättömyys isän perhevapaaoikeuksista arvioitiin olevan yksi mahdollinen este isien perhevapaiden pitämiselle sekä oletus siitä, ettei se olisi taloudellisesti mahdollista.

Tutkimusten mukaan äidin kotona olo on suurin yksittäinen este miesten pidempien perhevapaiden pitämiselle. Myös osallistujat arvioivat äidin roolin merkitykselliseksi isien perhevapaalle jäämisessä. Osallistujat kannustavatkin äitejä antamaan isälle tilaa ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon tasavertaisena vanhempana. Perhevapaiden käyttö on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Toisaalta tunnistettiin äitien vaikutusvalta myös toisinpäin, osassa perheistä isä oli jäänyt perhevapaalle äidin vahvasti toiveesta palata aiemmin töihin.

Osallistujien viisi vinkkiä isille

  1. Uskalla haastaa äidin näkökulma

  2. Ole rohkea ja jää kotiin, ura ei siitä kärsi

  3. Älä välitä yleisistä asenteista, vaan muuta niitä!

  4. Ole tietoinen isän perhevapaaoikeuksista

  5. Laske oikea taloudellinen vaikutus (huomioi progressiivinen verotuksen tasaava vaikutus, jos isällä suuremmat ansiot)

Osallistujien viisi vinkkiä äideille

  1. Anna tilaa isälle vanhempana

  2. Etukäteissuunnittelu kannattaa, keskustelkaa jo ennen lapsen syntymää, miten jaatte hoitovastuun ja kotona olon

  3. Ymmärrä oikea taloudellinen vaikutus (mm. progressiivinen verotus tasaa, vaikutus myös eläketuloihin)

  4. Osallista isä lapsen asioiden hoitoon ja toimi siten asenteiden muuttajana (esim. isä hoitaa neuvola-asioinnin)

  5. Isän kotiinjäänti parantaa parisuhdetta ja oman elämäsi laatua

 

Osallistujien toiveet MiBin toimenpiteiksi

  • lobata perhevapaauudistuksen puolesta

  • kannustaa työnantajia edistämään osaltaan isien perhevapaiden pitomahdollisuuksia

  • tarjota tietoa perhevapaamahdollisuuksista ja perheiden erilaisista ratkaisuista inspriraatioksi

  • tiedottaa perhevapaan jaon positiivisista vaikutuksista parisuhteeseen sekä vanhempien ja lapsen hyvinvointiin

  • tuottaa laskuri perhevapaiden jakamisen todellisista taloudellisista vaikutuksista

  • tuoda esille myös isien ääntä perhevapaiden pitämisestä

  • rohkaista äitejä edetä urallaan

MiB ry:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi valita sekä uran että perheen. Näiden ideointien perusteella on hyvä jatkaa sen eteen tehtävää työtä. MiB ry toteuttaa yhteistyössä Väestöliiton ja Miessakki ry:n kanssa tiedotus- ja tapahtumatoimintaa vahvistaakseen osaltaan isien perhevapaiden käyttöä vuonna 2018.

Kirjoittaja on Jonna Lampinen, MiB ry:n projektipäällikkö

 

Tuettu_Veikkauksen_tuotoilla_TUNNUS_Musta-150x150.png

MiBin toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla

Mitä ne sielä kehitysriihessä meille oikein lupasivat?

 

Suomessa on ollut tapana, että hallitus kokoontuu vuosittain keväällä kehysriiheen, jossa tehdään seuraavien vuosien julkiseen talouteen liittyviä suunnitelmia ja tarkentavia päätöksiä. Viime päivät onkin pöhisty kehysriihen annista  ja koskevathan nämä päätökset konkreettisella tavalla lähes jokaista meistä.

Ja kyllähän kehysriihessä riittää annettavaa. Nyt kun käsillä on Sipilän hallituksen viimeinen vuosi, ei vaalien lähestyessä keppi käy, vaan kyseessä on ennemminkin makoisa porkkanatarjoilu. Ja löytyyhän sieltä päätösten joukosta myös Mibille maistuvia porkkanoita!

 

Lohdutusta perhevapaapannukakkuun

Mibinkin ajama perhevapaauudistus kaatui harmillisesti alkuvuodesta, mutta nyt kehysriihessä nykymalliin kytkettiin parannuksia monella tapaa. Ja mikä tärkeintä, uudistusten suunta on linjassa mibin oman edunvalvonnan ja perhevapaamallin ehdotusten kanssa!  Yksi tärkeimmistä korjauksista on, että jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä. Tämä on aiemmin tarkoittanut vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä. Suuntaus on nyt oikea!  Mib on tätä samaa tuonut esiin jo  edunvalvontaohjelmassaan . Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon tulee aina olla luonteeltaan kannustavaa. Toivomme jatkossa tämän koskettavan myös laajemmin muitakin luottamustoimissa saatuja kokouspalkkioita.

Jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä.

Mibin vaikuttamistyössä painottuu voimakkaasti tasa-arvon näkökulma. Se tarkoittaa myös perheiden yhdenvertaisuutta. Tervetullut uudistus onkin, että  jatkossa lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille tulee sama oikeus.  Monikkoperheiden isyysrahakautta myös pidennetään, sekä adoptiovanhempien vanhempainvapaita pidennetään sekä adoptiotukea korotetaan. Tämä on tärkeää, koska adoptiovanhemmuus on aina erityistä vanhemmuutta. On ilahduttavaa huomata, että vanhemmuuden tasa-arvon edistämiseen tuntuu nyt olevan entistä enemmän rohkeutta ja tahtoa. Tämä nähtiin jo helmikuussa, kun eduskunta hyväksyi sateenkaariperheitä koskevan äitiyslain.

 

Nälkävuosien tasoinen syntyvyys on pistänyt kehitysriihenkin mietteliääksi

Jotain on pielessä, jos syntyyvyys vastaa nälkävuosien tasoa. Syntyvyys on ollut jyrkässä laskussa jo seitsemän vuotta.  Alhainen syntyvyys kun vie pohjaa muulta yhteiskunnalliselta kehittämiseltä ja etenkin taloudelliselta kasvulta. Kasvava huoltosuhde tulee olemaan ilman väestönlisäystä ongelma jo 10 vuoden kuluttua. Nyt on jo kiire tehdä jotain.

Syntyvyytteen vaikuttaa monia asia, mutta kaikki on varmaan samaa mieltä, ettei yhteiskunnan lapsimyönteisyys ole parhaalla mahdollisella tolalla. Meillä pitkän ajan ongelmana on ollut se,  että lapsi- ja perhepolitiikka on hajanaista ja lyhytjänteistä. Lainvalmisteluissa lapsivaikutusten arviointi on ollut sattumanvaraista ja vähäistä. Lapsi- ja perhejärjestöt esittivät muutama kuukausi sitten kannanottonsa, jossa vaativat  lapsistrategian  käyttöönottamista ohjaamaan hallitumpaa lapsi-ja perhepolitiikkaa. Tällä  tarkoitetaan tutkittuun tietoon nojaavaa ja lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistavaa poikkihallinnollista strategiaa. Lapsi- ja perhejärjestöjä kuunneltiin ja kehysriihessä sovittiin kansallisen lapsistrategian valmistelun käynnistämisestä. Lapsistrategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuuteen katsovalla tavalla.  Tälle oli kyllä tilausta!

 

child-3308817_1920-768x512.jpg

 

Tasa-arvotekoja myös lapsille

Muihin pohjoismaihin nähden meillä on yleisempää hoitaa myös vanhempia lapsia kotona.  5-vuotiaista lapsista noin viidennes ei osallistu lainkaan varhaiskasvatukseen.  On kuitenkin paljon tutkittu, että esiopetus lisää lapsen oppimisvalmiuksia ja tukee lapsen kasvua monella tapaa. Kehysriihessä haluttiin lisätä varhaiskasvatuksen kannustimia ja hallitus päätti, että 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Tavoitteena on nostaa 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta. Varhaiskasvatuksen positiivisten vaikutusten edellytyksenä on laatu, ja hallitus myös lupasi lisärahoitusta haasteellisille alueille.

Sanottakoon vielä mielenkiintoinen koulu-uutinen. Mibiläisten lapsia koskettaa etenkin hallituksen linjaus ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelun varhaistumisesta alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Tämä on mainio uudistus yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa!

 

Työllisyyspaketin neuvottelupöydissä ollaan myös muistettu äitejä

Perhevapaat ovat naisten työelämän kannalta poikkeusellisen riskialtista aikaa  työuran kannalta. Todennäköisyys jäädä työttömäksi nousee.  Perhevapailta paluu työelämään koskettaa vuosittain noin 60 000 äitiä, mutta kolmasosalla heistä ei ole työtä johon palata. Tämä johtuu koulutustaustoista, mutta myös siitä, että määräaikaisia työsuhteita on yleisemmin juuri perheenperustamisiässä olevilla naisilla. Tämä on myös pikkulapsiajan kannalta harmillista kun tulevaisuus on epävarmaa ja miettyttää. Eikä lapsi kainalossa ole aina niin yksinkertaista lähteä työnhakuun. Tämä perhevapailla olevia äitejä koskettava työttömyys on myös puhututtanut kehysriihessä.  Niinpä hallitus on päättänyt pilottihankkeesta, jolla äitien työmarkkinoille paluuta pyritään helpottamaan.  Tämä liittyy hallituksen käynnissä olevaan kärkihankkeeseen eli lapsiperheiden palveluiden muutosohjelmaan ( LAPE ). Pilotissa kokeillaan LAPE-kärkihankkeen mukaisten perhekeskusten  yhteydessä tarjottavaa perhevapailla olevien työttömien vanhempien ura- ja työnhakuvalmennusta.

Työllisyyspalvelut olivat keskeisesti esillä muutoinkin. Etenkin aktiivimalli.  Hallitus linjasi, että jatkossa aktiivisuutta voi osoittaa TE-keskuksen kurssien ohella myös ay-liikkeen tarjoamissa työllistämispalveluissa. Tämä linjaus palvelee etenkin korkeasti koulutettuja työnhakijoita joille TE-palveluiden koulutukset ovat vähemmän merkityksellisiä. Akavalaisilla liitoilla on omia työllistymistä edistäviä palveluja  ja nämä jatkossa hyväksytään aktiiviseksi toiminnaksi.  Me tietenkin toivomme, että tässä suhteessa myös järjestöjen työllistämisprojektit kuten MiBin oma piilo-osaajat  – hanke voisi tulla osaksi tätä aktiivisuusehdon täyttävää kurssitarjontaa.

 

Ja ripaus vielä norminpurkua

Hallitus peräänkuuluttaa yrittäjyyttä ja päätti mm poistaa osakeyhtiön peruspääomavaatimuksen (2500 e). Myös yrittäjien puolisoiden sosiaaliturvaan tehdään tervetullut muutos, kun ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan. Hallitus suoristaa samalla myös yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden hallinnon mutkia.

Sanottakoon vielä, että vapaaehtoistoiminnan rahankeräystä (arpajaislain muutos) helpotetaan, joka saattaa myös vaikuttaa MiBin taloudellisiin mahdollisuuksiin positiivisesti jatkossa.

Kehysriihen esitykset ovat mibiläisenä äitinä mukavan kuuloisia. Eli tässähän on porkkanoita kerrakseen! Toteutukseen nämä suunnitelmat päätyvät lähinnä vuosina 2019-2022, mutta toki jotain on tulossa nyt vielä vuonna 2018. Eikun napostelemaan!

24133663_10155874811331354_2005180170_n.jpg

Kirjoittaja:
Kristiina Paavola

YTM, työmarkkina-asiantuntija  ja yrittäjä
MiB ry Edunvalvonnan ohjelmapäällikkö