MiBin suosittu mentorointiohjelma käynnistyy jälleen helmikuussa 2019

Mentorointiohjelman tavoitteena on tukea töihin palaavia äitejä työllistymisessä tai uramuutoksessa, omien vahvuuksien tunnistamisessa ja ammatillisen identiteetin vahvistamisessa. Kyseinen ohjelma on suunnattu MiBin Helsingin paikallisjaoston jäsenille.

Mentorointiohjelma kestää yhdeksän kuukautta ja alkaa helmikuussa 2019. Ohjelmaan on suunniteltu yhteisiä tapaamisia 8 kpl sisältäen yhteiset aloitus- ja lopetustapaamiset. Tapaamispaikkana on pääkaupunkiseutu.

Mentorihaku käynnistyi 10.10. ja kestää 31.10. saakka. Hae mentoriksi!

Aktoreita ohjelmaan haemme 17.10.-11.11. välisen ajan.

Hakuaikojen päätyttyä teemme parivalinnat marraskuussa, jonka jälkeen ilmoitamme kaikille ohjelmaan hakijoille valinnoista joulukuun aikana.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse osoitteesta mentorointi.helsinki(at)mothersinbusiness.fi
tai puhelimitse mentorointiohjelman projektivastaavilta:

Johanna Lintunen, p. 040 520 4663 ja Milla Joutjärvi, p. 040 596 6343.

Mentorointiohjelman verkkosivu

Kärsiikö perheen talous, jos vanhempainvapaa jaetaan?

Jäänkö jostain paitsi työpaikallani, jos jään kotiin lapsen kanssa? Miten työnantajani tai kollegat suhtautuvat, jos jään perhevapaalle? Miten poissaolo vaikuttaa perheemme talouteen? Miten saan päivät kulumaan ollessani lapsen kanssa kotona? Mitä minun tulee tehdä jäädäkseni kotiin hoitamaan lastani?

Perhevapaiden tasaisempi jakaminen äitien ja isien kesken lisääntyy Suomessa hitaasti. Kiintiöidyn vapaan käyttöönotto on lisännyt isien osallistumista, mutta silti kiintiöt eivät yksistään riitä, vaan tarvitaan myös muita houkuttumia. Korvaustaso, joustavuus vapaan pitämisessä, erilaiset työtilanteet sekä puolison tilanne vaikuttavat isien perhevapaiden pitämiseen. 

Oxford Researchin tekemässä vertailussa tarkasteltiin sitä, miten perheen talouteen vaikuttaa, kun vanhemmat jakavat vanhempainvapaat keskenään. ”Vertailussa selvisi muun muassa, että taloudellisesti kannattavin vaihtoehto perheille on jakaa perhevapaat tasaisesti vanhempien välillä silloin, kun tuloerot ovat kohtalaisen pienet. Tämä johtuu siitä, että verotuksen progressio tasaa nettotuloja tehokkaasti”, selvittää päällikkö Lassi Köppä Väestöliiton Perheystävällisesti töissä –hankkeesta.

Vain silloin, kun vanhempien väliset tuloerot ovat hyvin suuret, suurituloisimman vanhemman ei ole taloudellisesti kannattavaa käyttää laajasti perhevapaita. Toisaalta suurituloisemman vanhemman kokonaan käyttämättä jättämät perhevapaat laskevat perheen nettotuloatasoa kaikissa tuloluokissa. Perheen tulonmuodostukseen vaikuttaa tukien palkkatuloja kireämpi verotus sekä se, että tulojen kasvaessa vanhempainrahan suhde tuloihin pienenee.

"Tarvitaan positiivisia esimerkkejä ja malleja, jotka rohkaisevat työnantajien ja perheitä isien perhevapaiden pitoon. Asenteet ja vanhat toimintatavat istuvat tiukassa. Isän perhevapaalla olo opettaa koko perhettä ja tukee myös lapsen kehitystä, parisuhdetta ja vanhempien hyvinvointia. Hyvinvoiva isä on myös tyytyväisempi työntekijä”, sanoo projektipäällikkö Jonna Lampinen Mothers in Business –järjestöstä.

Isien perhevapaiden käytön tärkeyttä tukevat miesten omat kertomukset. ”Varttuneemmat miehet kertovat usein, että jos jotain tekisivät elämässään toisin, niin olisivat viettäneet enemmän aikaa lastensa kanssa. Vanhempainvapaiden pitäminen on siihen yksi oiva mahdollisuus”, toteaa toiminnanjohtaja Tomi Timperi Miessakeista.

Lisätietoja:

Lassi Köppä, hankepäällikkö, Väestöliitto, 040 759 3650
Jonna Lampinen, projektipäällikkö, Mothers in Business, MIB, 040 7725299
Tomi Timperi, toiminnanjohtaja, Miessakit, 050 588 1687


Mothers in Business MiB ry, Väestöliitto ja Miessakit jalkautuvat syksyn aikana eri paikkakunnille kiertueen muodossa, teemalla ”Positiivista puhetta isien perhevapaista”. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa, jotka kertovat miten niissä on rohkaistu miehiä pitämään perhevapaita. Kiertue käynnistyy 8.10. Helsingistä UPM:ltä ja muita jo sovittuja paikkakuntia ovat 21.11. Turku (Turun Teknologiakiinteistöt) ja 26.11. Tampere (Gofore).

Perheen nettotulot eri tulotasoilla kun perhevapaita jaetaan eri tavoin

image001.png

Mediatiedote 
Julkaisuvapaa 8.10.2018

Työelämä kaipaa perheystävällisyyttä

rawpixel-670725-unsplash-e1532437566391-1024x558.jpg

Marjut Kriikku kuvaa kolumnissaan (Aamulehti 22.7.2018) dystooppisen värikästä lapsiperhe-elämää. Hän kertoo arjesta, jossa ei saa nukuttua, jossa lapset vievät järjen ja jossa kroppa on synnytyksen runtelema vielä vuosikausia itse tapahtuman jälkeen. Työn ja perheen yhteensovittaminen ei suju, äiteihin viitataan potentiaalisesti huonoina työntekijöinä ja päiväkodista noudetaan kotiin kirkuvia lapsihirviöitä.

On mielenkiintoista, että kolumni ilmestyy hetkellä, jolloin Aamulehteä julkaisevan Alma Median toimitusjohtajaa Kai Telannetta on syytetty perhetilanteeseen perustuvasta syrjinnästä rekrytointitilanteessa. Kolumnin ja kohun yhdenaikaisuus saattaa olla sattumaa, mutta taustalta paistaa sama arvomaailma: työ ja perhe eivät sovi samaan kuvioon, ja molemmat verottavat voimavaroja toisiltaan.

Sen sijaan, että lapsiperhearkea ja työelämää asetellaan jatkuvasti vastakkain, olisi tärkeää nostaa esiin keinoja, joilla niitä voidaan sujuvasti yhteensovittaa. Työ ja perhe sopivat samaan arkeen, ja työpaikan perheystävälliset käytänteet, kuten työaikajoustot ja etätyömahdollisuudet edesauttavat perheiden hyvinvointia. Parhaassa tapauksessa työ ja perhe tasapainottavat toisiaan, ja tukemalla työn ja perheen yhteensovittamista työnantaja saa itselleen sitoutuneen, hyvinvoivan ja motivoituneen työntekijän.

Vastakkainasettelujen ja kärjistysten sijaan yhteiskuntamme tarvitsee positiivista perhepuhetta ja esimerkkejä siitä, miten työ ja perhe voidaan sujuvasti yhteensovittaa.

Susanna Mikkonen
Hallituksen jäsen
Mothers in Business ry

Teksti on julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla 24.7.2018.

Äideillä on oikeus sekä uraan että perheeseen

Äitiyden käsittely rekrytointitilanteessa on pinnalla Päivi Anttikosken esiinnostaman rekrytointikokemuksen myötä. Uraäitien yhdistys Mothers in Business muistuttaa, että äideillä on oikeus valita sekä ura että perhe, eikä perhesuhteiden perusteella saa syrjiä työnhaussa.

jenn-evelyn-ann-112980-unsplash-1024x683.jpg

“Työnantajan tulee kunnioittaa työnhakijan yksityisyyden suojaa ja hakijoiden yhdenvertaisuutta. Vanhemmuus tai perhetilanne ei saa vaikuttaa hakijan työnsaantiin. Haetun työn sopivuuden arviointi omaan perhetilanteeseen kuuluu hakijalle, ei työnantajalle”, painottaa Mothers in Business ry:n hallituksen jäsen Sanna Kranjc.

Mothers in Business tiedusteli eilen jäseniltään verkkoyhteisössään kokemuksia perheasioista kysymisestä rekrytointitilanteissa. Muutamassa tunnissa yhdistys sai kymmenittäin kokemuksia työhaastatteluista, joissa on kysytty lapsien määrää, ikää, hoitomuotoa tai parisuhdestatusta. Haastatteluissa oli jopa käsketty laskemaan palkkatoivetta, koska pienen lapsen sairastuminen voi johtaa poissaoloihin tai kerrottu, ettei ole sopivaa tulla raskaaksi seuraavan puolen vuoden aikana.

“Perhetilanteesta uteleminen tai sen kommentointi voi olla haastateltavalle kiusallista tai jopa järkyttävää. Haastateltavaa voi mietityttää, miksi asiaa kysytään ja mitä vaikutusta vastauksella voi olla rekrytoinnin etenemiselle”, Kranjc summaa.

Perheystävällinen työpaikka houkuttelee

Yksityiselämän ja työn yhteensovittamista voi kuitenkin käsitellä rekrytoinnissa yksityisyyden suojaa kunnioittaen. Mothers in Businessin jäsenkyselyn mukaan mielikuva perheystävällisyydestä on merkittävä tekijä uutta työpaikkaa valitessa peräti 92 prosentille uraäideistä.Yhdistyksen keskusteluryhmään tuotiin myös monia kokemuksia siitä, miten työnantaja on onnistunut rekrytoinnin aikana viestimään työyhteisön perheystävällisyydestä.

“Perheystävällisiin käytänteisiin panostaminen kannattaa. Työnantaja voi haastattelussa kertoa, miten perheystävällisyys on huomioitu työpaikalla esimerkiksi työaikajoustoissa, etätyömahdollisuuksissa, tilapäisiin poissaoloihin varautumisessa tai yhteisten toimintatapojen kirjaamisessa. Myös haetun työtehtävän reunaehdoista kuten työmatkoista tai ylitöistä tulisi kertoa mahdollisimman laajasti. Silloin työnhakija voi itse arvioida oman elämäntilanteensa ja työnteon yhteensovittamista”, Kranjc sanoo.

Kranjcin mukaan yhdistyksen jäsenet arvostavat työnantajalta tietoa oman päätöksen tueksi, ei neuvomista tai ikävää kommentointia.

“Annetaan äideille oikeus valita sekä ura että perhe. Urasuuntautuneet äidit ovat erittäin motivoituneita työntekijöitä, jotka haluavat panostaa työhön ja osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Tukemalla uran ja perhe-elämän tasapainoa, työntantaja rakentaa työntekijöiden hyvinvointia, antaa puhtia työhön ja sitouttaa arvokkaita osaajia työpaikalle.”

Mothers in Business MiB ry on vuonna 2014 perustettu lähinnä korkeasti koulutettuja äitejä yhdistävä verkosto. Yhdistyksellä on lähes 3800 jäsentä ja yhdeksän paikallisjaostoa. Yhdistys tukee jäseniään työn ja perheen yhteensovittamisessa, tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen ja uralla etenemiseen, sekä edistää äitien asemaa ja perhemyönteisyyttä työelämässä ja yhteiskunnassa. Mothers in Businessin jäsenkyselyn toteutti Fambition Oy syyskuussa 2017.

Ura ja perhe mahtuvat samaan arkeen

priscilla-du-preez-234148-unsplash-1024x683.jpg

Nimimerkki “Uraäiti vai äitiura” tuo Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (11.7.2018) esiin uran ja perheen yhteensovittamisen kipukohtia. Mielipidekirjoitus nostaa hyvin esiin kolme keskeistä ongelmaa: 1) suomalaisen perhevapaajärjestelmän joustamattomuuden, 2) perhevapaiden epätasaisen jakautumisen miesten ja naisten välillä sekä 3) huolen päivähoidon laadusta.

Suomalaisessa yhteiskunnassa jokaisella tulee olla oikeus sekä rikkaaseen perhe-elämään että mielekkääseen uraan niin halutessaan. Ura ja perhe eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan niiden yhdistämiseen on olemassa monia keinoja. “Uraäiti vai äitiura” -nimimerkin esiin nostama ongelma osittaisen hoitovapaan ulottamisesta vain vanhoille työntekijöille on osoitus yhdestä monista epäkohdista lainsäädännössämme. Tämä epäkohta olisi korjattavissa yksittäisellä lainsäädäntömuutoksella. Muutoksen tekeminen työsopimuslakiin lähettäisi selvän viestin siitä, että äitienkin työurat ovat arvokkaita.

Mothers in Business MiB ry tarjoaa urasuuntautuneille äideille tukea työn ja perheen yhteensovittamiseen. MiB esittää ongelmiin kolme ratkaisua. 1) Perhevapaajärjestelmä on pikimmiten uudistettava, ja järjestelmää on joustavoitettava siten, että perhevapaita ja työntekoa on mahdollista sujuvasti yhteensovittaa. 2) Perhevapaajärjestelmää tulee kehittää suuntaan, jossa isille kiintiöityjen vapaiden määrää nostetaan. MiB ry kannattaa mallia, jossa molemmille vanhemmille varataan oma, 9 kuukauden mittainen vapaa. 3) Päivähoidon laatuun on panostettava kiinnittämällä huomiota ryhmäkokoihin, hoitajamitoituksiin sekä henkilökunnan palkkatasoon.

Sen sijaan, että perheet joutuvat miettimään koti- ja uravanhemmuuden välillä, on aktiivisesti rakennettava yhteiskuntaa, jossa on mahdollista saada molemmat. Myös työpaikoille perheystävällisyys on kilpailuvaltti, johon panostamalla on mahdollista sitouttaa parhaat osaajat.

Susanna Mikkonen
Mirva Niskasaari
Mothers in Business MiB ry hallitus

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalle 14.7.2018