Miten teillä juhlitaan isää isänpäivänä?

isänpäivä_1 (1).jpg

Esitin tämän kysymyksen MiB vapaalla -ryhmälle ja sain ihanan paljon vastauksia ja ajatuksia isänpäivästä. Saman kysymyksen esitin myös töissä työpaikan isille.

Suurta konfliktia näiden vastausten välillä ei ollut. Suurin osa isistä ei halua lahjaksi sukkia, kravatteja tai kalsareita, mutta eipä moni isänpäiväksi lahjaa ostava sellaisia aikonutkaan hankkia.

Isät kaipasivat suppean tutkimukseni mukaan hemmottelua, sellaista isämäistä hemmottelua. Hyvää ruokaa, hyvää viiniä, omaa aikaa ja harrastuksiin liittyviä lahjoja kaivattiin kovasti. Myös kirjat esiintyivät listalla, mutta vain mikäli on varma lahjan saajan lukumieltymyksistä. Kuulostaa aika mukavalta vai mitä?

Isänpäivän lahjoissa paljon tunnetta ja omin käsin tehtyjä aarteita

Mitä isien paketeista tänä vuonna sitten löytyy? Paljon tunnetta. Isä saa lahjoja, joissa on paljon ajatusta ja tunnetta. Kyse ei niinkään ole lahjan hankkimisesta kuin isän arvostamisesta ja tärkeyden huomioimisesta. Lahjan rahallinen arvo on sivuseikka. Se, mikä merkitsee, on jotain ihan muuta.

Ihana ajatus on vuosittain pakettiin päätyvät muki, jossa on kuva isästä lapsineen sekä vuosiluku. Voi kuvitella, että tällainen uniikki mukikokoelma on aivan ihana muisto vuosien kuluttua! Käyttöesineessä kuvia tulee katsoneeksi useammin kuin koneella tai albumissa piileksivistä kuvagallerioista.

Koskettava lahja on myös kirja, johon isä voi kirjoittaa oman elämäntarinansa lapsilleen muistoksi - sekä isälle että lapselle mahtava mahdollisuus lähentyä ja oppia tuntemaan toisensa paremmin.

Isät saavat paljon itsetehtyjä kortteja ja kakkuja. Lasten tekeminä nämä ovat aina yhtä hellyttäviä! Tunnetta on myös lahjoissa, jotka ovat juuri isälle suunniteltuja tai mitä hän ei itse tulisi hankkineeksi, koska ei raaski.

isänpäivä_2.jpg

Aineettomia lahjoja ja kokemuksia

Isät toivoivat isämäistä hemmottelua ja sitä he saavatkin! Brunssi on selkeästi isänpäivän tärkein ateria. hyvä ruoka ja yhdessäolo kuulostavatkin mainiolta tavalta viettää päivää. Ravintolassa nautittu brunssi ei edes vaadi yhdeltäkään perheenjäseneltä keittiössä puuhastelua tai jälkien siivoamista - paitsi jos isä erityisesti sellaisesta itse nauttii.

Ruuan lisäksi isät pääsevät nauttimaan ajasta ja kokemuksista. Lapset voivat antaa isälle omaa aikaansa, mikä on tietysti arvokkaampaa kuin mikään muu. Varsinkin jos lapsia on useampia, koetaan tärkeänä, että isä pääsee viettämään aikaa kunkin lapsen kanssa kaksin. Isä voi saada kultakin lapselta esimerkiksi liput teatteriin, jääkiekko-otteluun tai uimareissulle. Näin isä pääsee jakamaan upeita kokemuksia lasten kanssa ja sellaisen puuhan parissa, mistä kumpikin nauttii.

Mainio idea on myös lupauslaput, jotka muistuttavat isän tärkeydestä vaikka pitkin vuotta eri tilanteissa. Lapsen kanssa voi yhdessä miettiä, mitkä asiat ovat isälle mieluisimpia ja kirjata nämä lappuihin, jotka isä voi lunastaa milloin vain käyttöönsä.

Voiko kumppanille ostaa isänpäiväksi lahjan?

Tätä dilemmaa miettii moni. Voiko kumppania muistaa isänpäivänä, vaikka tämä ei ole oma isä? Varsinkin kun lapsi tai lapset ovat pieniä, tuntuu luonnolliselta, että äiti huomio lasten puolesta isää. Kun lapset kasvavat, moni alkaa miettiä, onko lahjan hankkiminen enää äidin tehtävä.

Moni MiB vapaalla -ryhmässä totesi ihanasti, että kun esimerkiksi omaa isää tai isähahmoa ei enää ole, on ihana juhlia lasten isää. Ja miksi ei, tuntuuhan se aika luonnolliselta juhlistaa oman lapsen tai lapsien isää sekä isänä että kumppanina, jota arvostaa. Isänpäivä on hyvä syy pysähtyä viettämään perheaikaa arjen keskellä ja osoittaa, miten paljon arvostaa toisen läsnäoloa.

Miten teillä juhlitaan isänpäivää?

Teksti: Laura Kyllönen, sisällöntuottaja ja sisältötiimin Content lead.

After work: Kysy mitä vain LinkedInistä, Turun mibiläiset osaavat auttaa!

Mitä turkulaiset äidit tekevät leppoisana lokakuun iltana? Lähtevät vaunulenkille jokirantaan nauttimaan kelistä vai kokoontuvat luentosaliin opiskelemaan LinkedInin saloja? Kun kyse on mibiläisistä, oikea vastaus on jälkimmäinen vaihtoehto.

LinkedIn.jpg

“Sitten ensimmäisenä otetaan sieltä se Find nearby -toiminto ja laitetaan kontaktipyynnöt”, on workshopin ensimmäinen toimenpide.

Kokemattomalla menee sormi suuhun. Mikä find? Missä toiminto? Käy ilmi, että LinkedInissä on toiminto, joka löytää kaikki samassa tilassa olevat LinkedIniin kuuluvat, joilla on sama toiminto aktiivisena. Äärimmäisen hyödyllistä erilaisissa tapahtumissa! Tätä en tiennyt, heti opin jotain.

Etiketit haltuun

Kaikkiaan viitisentoista innokasta mibiläistä kokoontuu Lounatuulet Yhteisötalon luentosaliin oppimaan LinkedInin koukeroita. Vuorossa on workshop-sarjan kolmas kokoontuminen ja aiheena tällä kertaa on LinkedInissä postaaminen ja keskustelu.

LinkedIn-natiiville tämä kuulostaa varmasti oudolta. Mitä ihmeellistä siinä nyt voi olla? Senkun vain kommentoi mielenkiintoisia keskusteluja siellä täällä tai postailee ajatuksiaan ja kokemuksiaan.

“Kaikki muut tuntuvat olevan siellä niin fiksuja ja mietin, että ketä nyt voi kiinnostaa minun ajatukseni”, huokaa workshop lähes yhteen ääneen ja jatkaa, “Linkedinissä on vain pukumiehet, jotka on vakavia business-tyyppejä.”

Monia ahdistaa se, että media tuntuu olevan välttämätön työn saamiseksi. Niinpä niin, juuri tämä on saanut meistä monet tulemaan tänä kauniina syksyisenä iltapäivänä tänne.

LinkedInin etiketti ja toimintasäännöt tuntuvat olevan hukassa meistä monella, vaikka muuten fiksuja ja uralla tykittäviä olisimmekin. Moni kokee, että kynnys verkostoitua ja pyytää vieraita, mutta ammatillisesti kiinnostavia ihmisiä kontakteiksi on todella korkea.

LinkedIn on formaatiltaan niin paljon esimerkiksi Facebookin kaltainen, että suomalaisen on vaikea luontevasti “pyytää kaveriksi” täysin tuntemattomia ihmisiä. Miksi joku olisi kiinnostunut minun ajatuksistani, onko minulla tarpeeksi sanottavaa tai miten tuo vieras ihminen suhtautuu kontaktipyyntööni? Pitääkö pyyntöön laittaa viesti, vai miten se toimii?

“Onko se niin kuin tungettelevaa?” mietitään porukassa ääneen, täällä saa onneksi kysyä kaikkea, eikä kukaan hymähtele, vaan ryhmässä pohditaan oikeita toimintatapoja.

Kokeneemmat LinkedInin käyttäjät kannustavat voimakkaasti unohtamaan kaikki tällaiset epäröinnit ja analysoinnit. Mitään näistä ei kannata miettiä, vaan:

“Menette vaan sinne selailemaan ja tykkäätte rohkeasti, kommentoitte ja pikkuhiljaa postaatte omia juttuja,” he kannustavat.

Osa kertoo uskaltaneensa vihdoin postailla itsenäisesti ja he saavat ansaitusti hurrauksia osakseen.

“Ihmiset tykkää, kun niistä tykkää ja myös yritykset tykkäävät siitä, että osoittaa kiinnostusta,” LinkedIn-konkarit kertovat. Siihen pystyn kyllä, mutta mitä foorumille kannattaa kirjoittaa?

“Kannattaa lähteä siitä, mitä minulla on annettavaa muille, miten voin auttaa tai jakaa tietoa.”

Kuulemma kun itse aktivoituu, saa siitä nopeasti uusia verkostoitumiskumppaneita.

Tämä alkaa pikkuhiljaa tuntua ihan kivalta. Yksin profiilia on vaikea rakentaa, sillä ei ole helppoa tietää, mistä aloittaa. Yhdessä tämä tuntuu helpommalta, eikä itse mediakaan tunnu enää niin oudolta ja pelottavalta. Joukossa tulee rohkeammaksi ja profiili ja median rakenne alkaa avautua. Ehkä tästä vielä tulee jotain.

Lopuksi saamme tehtävän: kolme asiaa, jotka aiot tehdä seuraavaksi. Minä aion aktivoitua, tykätä ja postata ja laittaa profiilini kuntoon. Mitä sinun LinkedInisi kaipaa?

Mitä LinkedIniin pitää itsestään laittaa?

Moni miettii myös hyvän LinkedIn-profiilin rakentamista. Miten luoda tarpeeksi joustava ja monipuolinen profiili, jotta se sopii sellaisiin työpaikkoihin, jotka kiinnostavat vaikka siihen ei vielä varsinaista kokemusta tai koulutusta olisikaan?

Helpointa on luoda tarpeeksi geneerinen profiili, jossa kertoo koulutuksestaan ja urastaan olennaisia asioita korostamatta välttämättä mitään tiettyä. Olennaista on muistaa, että profiili ei koskaan tule valmiiksi, vaan sitä on muokattava koko ajan ja se elää sitä mukaa, mitä kiinnostuksen kohteita löytää ja mitä haluaa korostaa.

Kun LinkedInissä on aktiivinen, tykkää, postaa tai jakaa, nousee korkeammalle hauissa. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesti työnantajat kiinnostuvat aktiivisesta käyttäjästä. Jos siis olet hakemassa työtä tai harkitset työpaikan vaihtamista, voi aktiivisuus jopa poikia uuden uran.

LinkedInissä kontakteista syntyy verkkoja, rihmastoja ja ympyröitä, joissa joku tuntee jonkun joka tuntee seuraavan ja niin edelleen. Se on parhaimmillaan foorumi, jossa kohtaa mielenkiintoisia ihmisiä, verkostoituu samalla ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa ja joka avaa sellaisia ovia, joita ei muuten edes huomaisi.

Mikä on MiBin After work?

MiB After work on yleensä klo 16-20 välillä järjestettävä tapahtuma, joka voi olla workshop-tyyppinen osaamiseen ja itsensä kehittämiseen liittyvä tapahtuma. Usein tällaiset tapahtumat liittyvät työnhakuun ja urakehitykseen.

Muita ajankohtansa mukaan määriteltäviä tapahtumia ovat Morning club (klo 7-12) ja Afternoon club (klo 12-16).

Teksti: Laura Kyllönen, sisällöntuottaja ja MiBin markkinointi- ja viestintätiimin Content Lead

MiB goes telakalle

IMG_8853.JPG

Me Turun mibiläiset pääsimme harvinaislaatuiselle ja erittäin mielenkiintoiselle yritysvierailulle Turun Meyerin telakalle. Saimme aimo annoksen laivanrakennukseen ja risteilyyn liittyvää tietoutta sekä opastetun kierroksen vaikuttavalla telakka-alueella.

Pakollisia Turku-Tukholma–risteilyitä lukuunottamatta laivoihin ja laivateollisuuteen liittyvät asiat olivat monelle meistä täysin vieraita. Keskustelu muodostuikin hyvin vilkkaaksi ja kysymyksiä esitettiin erittäin aktiivisesti Meyerin telakan viestintäpäällikkö Tapani Myllylle ja käyttöönottoinsinööri Laura Klamille, jotka olivat valmistelleet meille hyvin kattavan tietopaketin telakan toiminnasta ja laivanrakennuksesta ylipäänsä.

Mitä opimme?

Turun telakka on perustettu jo vuonna 1737, joten sen historia on nykymittapuun mukaan käsittämättömän pitkä ja monivaiheinen. Telakka on erikoistunut rakentamaan pääasiassa risteilyaluksia, matkustaja-autolauttoja ja erikoisaluksia. Turussa on rakennettu muun muassa maailman suurimpiin kuuluvat risteilijät M/S Oasis of the Seas ja M/S Allure of the Seas.

Tällä hetkellä laivoja rakentaa noin 8 000 henkilöä, jotka työskentelevät telakalla tai sen verkostoyhtiöissä. Verkostot ovat laajat, sillä yhtä alusta rakentamaan tarvitaan satoja eri yrityksiä, jotka ovat oman alansa ammattilaisia.

Perheyrityksenä Meyer on laivanrakennusbisneksessä poikkeus, sillä suurin osa vastaavista yrityksistä on valtio-omisteisia tai valtion vahvasti tukemia. Pörssiyhtiöille laivateollisuuteen panostaminen on liian riskialtista.

Ominaista laivabisnekselle on, että asiakkaita on vain muutama ja kaupanteko perustuu hyviin henkilösuhteisiin.

Risteilybisnes myös kasvaa jatkuvasti, eikä risteilyjä enää mielletä eläkeläisten huviksi. Uusia segmenttejä syntyy matkustusbisneksen sisällä ja näille suunnitellaan ja rakennetaan omia aluksia. Oletko kiinnostunut hyvinvoinnista? Voit lähteä wellness-risteilylle. Oletko villi sinkku? Hyppää disco-laivan kyytiin. Karibian risteily ei siis enää tarkoita pelkkää bingoa ja buffetpöytää.

Telakan henkilöstömäärä kasvaa jatkuvasti, ja sen myötä myös naisten osuus henkilöstössä on kasvanut. Tällä hetkellä naisia on telakalla noin 13 % kokonaismäärästä, mikä on hiukan alan keskiarvoa korkeampi.

Kansainvälinen telakka-alue on myös, alueella puhutaan jopa 50 eri kieltä. Turun alue yksin ei riitä täyttämään telakan kaikkia työpaikkoja.

Kierros telakka-alueella teki vaikutuksen

Oletko koskaan nähnyt jättimäisen risteilijän puolivalmista runkoa? Sitä tuntee itsensä todella pieneksi, kun pääsee seisomaan suunnattoman ja vielä tyhjän altaan äärelle, missä lepää rakenteilla oleva laiva. Pudotus altaan pohjalle on huima ja voi vain kuvitella, miltä tuntuu, kun allas täytetään vedellä ja laiva lasketaan vesille.

Lokakuinen ilta näytti meille parhaita puoliaan, kun pääsimme kiertämään itse telakka-alueella. Auringonlaskussa alueelle hiipi tunnelmallinen hämärä ja rakenteilla olevien risteilijöiden hahmot tekivät huikean vaikutuksen ensimmäistä kertaa telakalla vierailevaan joukkoon.

Pääsimme ihailemaan lähietäisyydeltä telakan maamerkkejä, eli suunnattomia nostureita. Yli 100 metriä korkeat jättiläiset ovat aika pysähdyttävä näky, eikä nosturin juurella seistessä pysty hahmottamaan sen todellista korkeutta. Uudempi nostureista nousee jopa 120 metrin korkeuteen, sen huipulle meitä ei (onneksi) päästetty.

Mikä on MiB goes?

“MiB goes” tarkoittaa MiBin jäsenille järjestettyjä yritysvierailuja. Ne tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia päästä tutustumaan erilaisiin yrityksiin, joiden ovet eivät ehkä muuten aukeaisi. Yleensä tapahtumat ovat suosittuja ja kiinnostuneen kannattaakin olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa.

Tällä kertaa 20 mibiläistä pääsi vierailemaan Meyerin telakalle, toki suurta kiinnostusta herättäneelle yritysvierailulle olisi ollut tulossa huomattavasti suurempikin määrä. Onneksi saimme alustavan lupauksen uudesta vierailumahdollisuudesta keväälle, joten kaikki kiinnostuneet, pitäkäähän silmät auki keväällä!

Teksti: Laura Kyllönen, sisällöntuottaja ja MiBin markkinointi- ja viestintätiimin Content Lead.

Potkua työuralle MiBin mentorointiohjelmasta

Kaipaatko suunnitelmallisuutta urapolkuusi? Tai koetko, että työelämässä kertyneistä kokemuksista olisi hyötyä myös muille? MiBin mentorointiohjelma yhdistää mentorit ja mentoroitavat, eli aktorit. Anne Kuutio, Nooa Säästöpankin talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen on toiminut aiemmin mentorina. Brändinrakennustoimisto Ivalo Creative Agencyn asiakkuusjohtaja ja Ivalon erillisen yksikön, Culturen, liiketoimintajohtaja Leena Komulainen taas osallistui MiBin mentorointiohjelmaan aktorin roolissa. Kuutio ja Komulainen eivät olleet mentorointipari, mutta heitä kumpaakin yhdistää onnistumisen ilo mentorointiohjelmassa.

Mentorina ihmisiä ja numeroita ymmärtävä talousjohtaja

Anne Kuutio on perustanut pankin pääkaupunkiseudulle tehden töitä toimitusjohtajan tiiviinä työparina parin vuosikymmenen ajan. Kuutio kuvailee itseään aikaansaavaksi tahtonaiseksi, joka on kasvanut pankin eri muutosvaiheissa yhä vastuullisempiin tehtäviin oman organisaation sisällä. Siitä hän on ylpeä. 

Eräs konsultti totesi Kuutiolle muutama vuosi sitten: ”Sinä olet kyllä erikoinen talousjohtaja, koska olet niin kiinnostunut asiakkaista.” Lause jäi Kuution mieleen, vaikka hänen mielestään ei ole lainkaan kummallista, että talousjohtaja perustaa työnsä erinomaiseen asiakaskokemukseen. - Jos yrityksellä ei ole asiakkaita, ei ole numeroitakaan, joita analysoida. Tämän lisäksi tarvitaan tyytyväinen oma henkilökunta, Kuutio sanoo. Lisäksi Kuutio on aina ollut avoin muutoksille, eikä hän halua toistaa vanhaa kaavaa. 

Kenties juuri ihmisläheisyytensä ja muutoksille avoimen asenteensa ansiosta Kuutio päätyi MiBin mentoriksi. Hän myös halusi jakaa osaamistaan ja kokea olevansa hyödyksi muille. - Työelämässä kertyneet kilometrit ovat avanneet, millaista on johtaa yritystä. Hallitsen asiakkuuksien ja henkilöstön lisäksi talouden sekä riskit – osaan poimia työkalupakistani tarpeen mukaan jämäkkyyttä, diplomaattisuutta tai rakentavaa ratkaisukeskeisyyttä, Kuutio kertoo. Kuution mielestä parasta mentorointiohjelmassa oli nähdä aktorin oivallukset sekä huomata, että hänellä itsellään on valtava osaaminen, josta voi ammentaa iloa myös muille. Hän korostaa, että mentorointiohjelma ei ole valmismatka, vaan polku, joka vaatii sitoutumista ja jonka mentori ja aktori kulkevat yhdessä. Kuutio suosittelee ohjelmaa henkilöille, jotka ovat valmiita kehittymään, oppimaan ja luomaan uutta.

Mentorointiohjelma tarjosi omaa aikaa äitiysloman keskellä

Leena Komulaisen urapolku on ollut suunnittelematon ja melko sattumanvarainen. Hän on työskennellyt it-alalla, viestintätoimistossa ja markkinointitoimistoissa. Hän on tarttunut mielenkiintoisen kuuloisiin mahdollisuuksiin silloin, kun sellaisia on tarjottu ja siirtynyt seuraavaan työpaikkaan, kun edellisessä työpaikassa maanantait ovat alkaneet ahdistaa. Leena Komulainen löysi mentorointiohjelman ollessaan äitiyslomalla. - Kaipasin kipeästi aktiviteetteja kodin ulkopuolella aikuisten maailmassa. Tuntui myös siltä, että urapolkuni voisi viimeistään tässä iässä olla aiempaa suunnitelmallisempi, Komulainen sanoo. 

Komulainen suosittelee ohjelmaa niille, jotka etsivät uutta suuntaa työelämässä sekä niille, jotka haluavat kehittyä nykyisessä toimenkuvassaan. Komulaisen mukaan mentorointiohjelman parhaita puolia oli oman ajan ottaminen oman uran ja henkilökohtaisen kehityksen pohtimiselle. - Ei tuollaista aikaa tule helposti otettua. Myös se, että ajatuksiaan sai peilata tuntemattoman mentorin kanssa, oli äärimmäisen arvokasta. Ohjelman parhaisiin puoliin listaisin myös uusiin ihmisiin tutustumisen.

Haluatko mukaan mentorointiohjelmaan? 

MiBin seuraava mentorointiohjelma käynnistyy Helsingissä helmikuussa 2019. Ohjelma kestää yhdeksän kuukautta ja on suunnattu MiBin Helsingin paikallisjaoston jäsenille. Mentoreiden ja aktoreiden hakuaika päättyy 9.11.2018. Lue lisää ja ilmaise kiinnostuksesi ohjelmaan täällä.

Kirjoittaja:

Emilia Stenholm

Marketing Specialist, Gasera Ltd. 

Pienen tytön äiti

Kuva:

rawpixel on Unsplash