Tiedätkö kuinka paljon kollegasi tienaa? Keskusteletteko ystäviesi kanssa avoimesti palkoista? Palkka-avoimuudesta ja palkkasyrjinnästä puhutaan säännöllisesti, mutta käytännössä voi olla vaikea havaita, mikä tilanne omalla työpaikalla vallitsee.
Perusidea on yksinkertainen: samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Työnantajalla on velvollisuus kohdella työntekijöitään tasa-arvoisesti, ja tämä koskee luonnollisesti myös palkkausta. Kaikkien palkanosien täytyy olla syrjimättömiä, eikä mikään palkkauksen kriteeri saa olla sidoksissa sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin. Syrjintää on palkkaehtojen soveltaminen siten, että työntekijä joutuu epäedullisempaan asemaan suhteessa muihin samanarvoista työtä tekeviin ilman hyväksyttävää syytä.
Onneksi juuri tuo hyväksyttävä syy onkin viime vuosina joutunut lähemmän tarkastelun kohteeksi, kun palkkasyrjintäepäilyitä on tutkittu. Palkkaeroja perustellaan usein muun muassa eroilla koulutuksessa tai kokemuksessa, ja näiden lisäksi monesti on käytössä myös henkilökohtaisen suoriutumisen mittaristo. Suoriutumisen mittaamiseen sisältyy syrjinnän riski: vaikka kriteerit olisivat kaikille samat ja läpinäkyvät, onko työnantajan puolelta tarjottu yhtäläiset menestymisen mahdollisuudet? Jos yhden maaseutulehteä kauppaavan toimialue on pääkaupunkiseutu ja toisen koko muu Suomi, voiko heidän suoritustaan arvioida samalla asteikolla?
Laskentatavasta riippumatta naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen merkittävä ja siten syvälle juurtunut ongelma. Raskauden, synnytyksen tai muun usein sukupuoleen liittyvän syyn vuoksi huonompaan palkkatilanteeseen joutuminen on syrjintää. Usein juuri perhetilanteen muuttuessa palkkaeroja alkaa syntyä: saatetaan kysymättä olettaa, ettei pienen lapsen äiti halua vaativampia asiakkaita tai projekteja, mutta vastaavan perheen isälle niitä suorastaan tarjotaan.
Mikä palkka-avoimuus?
Palkka-avoimuudella tarkoitetaan kulttuuria, jossa työntekijällä on oikeus tietää kollegoiden palkat ja lisäksi oikeus kertoa palkkansa kenelle tahansa. Aihepiiriin liittyy olennaisesti myös palkkatietämys, eli mahdollisuus nähdä palkkausperusteet. Palkka-avoimuuden suurin tavoite on palkkatasa-arvo, jolloin samanarvoisista tehtävistä maksetaan samoilla perusteilla samansuuruista palkkaa.
Palkkasyrjintää on vaikea todentaa, jos käytettävissä ei ole avoimia palkkatietoja. Niinpä palkka-avoimuus onkin ennen kaikkea tasa-arvon mahdollistava malli sekä syrjinnän ehkäisyn väline.
Suuren kulttuurisen muutoksen kynnyksellä
“Avoimuus ja tasa-arvo ovat tavoitteita, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa: niiden avulla luodaan sekä hyvinvointia että kilpailuetua, jolloin kaikki voittavat.”
Tämä aihe herättää suuria tunteita: palkka ja siitä keskusteleminen on pitkään ollut Suomessa tabu, sillä aihe on monen mielestä kiusallinen ja kytkeytyy vahvasti itsetuntoon. Vaikka julkisen sektorin palkat ovat nimikirjalain mukaan julkisia, ei niistä monesti hiiskuta naapurille.
Työnantajapuolella pelätään palkoista puhumisen johtavan ilmapiirin huonontumiseen sekä palkkojen tasapäistämiseen. Palkkatasa-arvo sekoitetaan usein tasapalkkaan, mistä ei suinkaan ole kyse: kun palkkausperusteet ovat kaikille selvät, on selvää myös, miksi eri tehtävistä maksetaan eri verran.
Sen lisäksi, että palkkatasa-arvo herättää pelkoa palkankorotus-villityksestä, tietää moni työnantaja, että avoimuuden lisääminen edellyttäisi myös työtehtävien tarkempaa arvonmääritystä, mikä on monessa organisaatiossa suuritöinen muutos.
Case Codeo: ultra-avoin palkkakulttuuri
“Lisäksi ilahduttavaa on, että palkkaneuvottelut voivat jäädä kokonaan pois, eikä verbaalinen sukkeluus ole yksilön palkkauksen ratkaisevin tekijä”
Codeolla palkka-avoimuus on viety niin pitkälle kuin mahdollista: palkat, palkkamallit ja työsopimukset ovat 100 % läpinäkyviä. Yrityksen omien työntekijöiden lisäksi ne ovat kaikkien muidenkin nähtävillä nettisivuilla. Muiden palkka-avoimuutta kannattavien organisaatioiden tapaan Codeolla uskotaan, että tämä on tulevaisuudessa normaali malli.
“Hienoa mallissa on sen jatkuva kehittäminen: palkkausperusteet voivat hyvin muuttua tarpeen vaatiessa, kunhan ne ovat edelleen kaikille reilut ja läpinäkyvät. Lisäksi ilahduttavaa on, että palkkaneuvottelut voivat jäädä kokonaan pois, eikä verbaalinen sukkeluus ole yksilön palkkauksen ratkaisevin tekijä.”, kertoo Liisa Rusanen Codeon liiketoimintajohtaja.
Avoimuutta kohti kannattaa pyrkiä kaikkialla: peittelemättömyys lisää luottamusta ja vähentää turhaa arvailua. Myös uralla eteneminen ja mahdollisuudet palkan kehittymiseen ovat helpommin työntekijöiden hahmotettavissa.
“Avoimuus ja tasa-arvo ovat tavoitteita, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa: niiden avulla luodaan sekä hyvinvointia että kilpailuetua, jolloin kaikki voittavat. Palkka-avoimuus on ennen kaikkea tasa-arvoteko.”
Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Liisa Rusasen kanssa, joka toimii liiketoiminta-johtajana Codeo Oy:llä.
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
