Akava ehdottaa tiukennuksia henkistä työpaikkaväkivaltaa ehkäisevään lainsäädäntöön. Ehdotus on mitä parhain – myös MiB ehdotti samaa viime keväänä.
Vaadimme kolmikantaista työryhmää pohtimaan lainsäädännöllisiä uudistuksia ja uudenlaisia käytäntöjä syrjinnän sekä muun henkisen väkivallan vähentämiseksi työelämästä. Tällä hetkellä yksi kolmikantainen työryhmä pohtii perhevapaisiin liittyvän syrjinnän ehkäisemistä, mikä on hyvä asia, mutta ei missään nimessä riittävästi. Haluamme, että syrjintään ja henkiseen väkivaltaan tartutaan laajemmin ja tiukemmin työelämässä.
Ehdotamme MiBissä uusia keinoja ja lainsäädännöllisiä uudistuksia myös vähättelevään vallankäyttöön puuttumiseen. Se, miten se onnistuisi, emme tiedä, mutta haluamme asiaa edes pohdittavan, jotta saisimme aiempaa tiukempia rajoja mitätöivälle käytökselle työelämässä.
MiBin jäsenistöstä 42 % on kohdannut syrjintää tai epäasiallista kohtelua vuosi sitten tehdyn jäsenkyselyn mukaan. Avovastausten kuvailut olivat todella surullista luettavaa: häirintää, syrjintää, kiusaamista ja vähättelyä.
Mibiläisten kertomuksia löytyy myös kirjastani Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä (Avain 2021). Kirjassani olen painottanut, ettei henkistä väkivaltaa ja syrjintää aina tunnisteta työyhteisössä. Henkisen väkivallan ja syrjinnän tunnistamisen ongelmaa olen tuonut esille myös kirjaan liittyvissä haastatteluissa HS Visiossa, Kauppalehdessä ja MeNaisissa.
Myös mibiläisistä hyvin moni on jäänyt vastausten mukaan yksin työelämässä kokemustensa kanssa. Henkiseen väkivaltaan ja syrjintään ei puututa, eikä vaurioittavaa tilannetta aina edes tunnisteta. Henkinen väkivalta voi jäädä tunnistamatta niin esihenkilöiltä kuin henkisen väkivallan käyttäjältä tai syrjivästi käyttäytyvältä itseltään.
Häirintä ei ole aina dramaattista huutamista
Laki kieltää tällä hetkellä häirinnän sekä nöyryyttävän ja halventavan ilmapiirin luomisen työpaikoilla. Se on hyvä asia. Tällaista käytöstä ei tule hyväksyä missään työyhteisössä, ja häirintä tulee olla ehdottomasti kiellettyä.
Vaikka lain tavoite on ehdottomasti hyvä, on tällaisessa määritelmässä kuitenkin ongelmia. Laki ei huomioi, etteivät aikuiset toimi aina suoraan ja näkyvästi halutessaan latistaa toista. Toista voi kiusata tai mitätöidä huomattavasti hienovaraisemmin.
Omia väheksyviä mielipiteitä ei tarvitse huutaa toiselle – ne pystyy välittämään toiselle myös piilotetummin: ilmeillä, nauramalla, hiljentämällä, ohittamalla, ulossulkemalla, jättämällä jatkuvasti tietoa välittämättä tai puhumalla pahaa selän takana.
Myös nämä henkisen väkivallan muodot vaurioittavat niiden kohteeksi joutunutta, kuten mikä tahansa muu henkinen väkivalta. Henkinen väkivalta aiheuttaa esimerkiksi masennusta, ahdistusta, unettomuutta, ylivirittyneisyyttä, psykosomaattista oireilua, itsetunnon laskua, vaikeuksia luottaa muihin ja muutoin vaurioitunutta sekä vihaista oloa.
Vähättelevä vallankäyttö on jo periaatteessa nykyisellään pääteltävissä lain mukaan kielletyksi – sekin on nöyryyttävän ilmapiirin luomista. Mitätöinti on kuitenkin huonommin tunnistettavissa kuin muut henkisen väkivallan muodot, ja siksi se voi jäädä usein työyhteisössä tunnistamatta. Tästä syystä vähättelyyn olisi syytä puuttua nykyistä vahvemmin ja huomioida se myös lainsäädännön muotoilussa.
Kirjoittaja:
Tiina-Emilia Kaunisto
MiBin hallituksen jäsen,
vaikuttaminen
MiBin edustaja Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksessa 2022-2024
Mothers in Business on verkosto äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
