stressi

Sinä itse olet suurin stressinlähde elämässäsi

Rauhallinen-mieli-1.png

Sinä itse olet suurin stressinlähde elämässäsi. Kuulostaa radikaalilta, eikö vaan – mutta silti se on täysin totta.


Aikojen alussa ihmisten kohtaamat stressitekijät olivat todellisia uhkia ihmiskunnan selviytymiselle: kuten villieläimiä tai luonnonmullistuksia. Hengissä selviytymisen kannalta oli välttämätöntä joko taistella tai paeta, jolloin myös vaaratilanteen aiheuttama stressi tuli saman tien purettua. Nykypäivänä kohtaamamme stressitekijät ovat harvoin henkeämme uhkaavia ja sellaisia, joita vastaan voisimme taistella tai joita voisimme konkreettisesti paeta ja sen vuoksi stressi jää kytemään kehoomme ja varastoituu sinne aiheuttaen ajan myötä ongelmia.

Mietipä omaa elämääsi, mikä aiheuttaa sinulle eniten stressiä? Onko stressisi syynä se, että yrität ehtiä joka paikkaan ja saada kaiken tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla? Vai onko stressin syynä se, että mietit liiaksi mikä voi mennä vikaan ja mitä muut siitä ajattelevat? Kaikkien näiden stressitekijöiden takana on oma mielesi, joka uskottelee sinulle, että et ole arvokas, jos et koko ajan suorita mahdollisimman paljon asioita, ja lisäksi se luo pelkoja ja epävarmuutta, että et ole hyvä ja osaa asioita. Elämässämme harvoin on todellisia uhkia, mutta mielemme luo niitä sitäkin enemmän.


Jatkuva aivotyö kuluttaa paljon energiaasi

Päässämme pyörii kymmeniä tuhansia ajatuksia joka ikinen päivä. Mielemme on siis äärimmäisen kiireinen ja sen vuoksi kuluttaa paljon energiaamme, jonka voisimme kohdistaa paljon järkevämmin. Lisäksi luonnostaan suuri osa ajatuksistamme on sellaisia, jotka tavalla tai toisella rajoittavat elämäämme. Tämä johtuu siitä, että mielemme on rajoittunut ja pystyy toimimaan ainoastaan aikaisempien kokemustemme ja tietomme pohjalta.

Mielemme ei ole paha, mutta ongelmana on se, että se pyrkii kaikin keinoin suojelemaan meitä vaaroilta ja uhkilta – jotka useimmiten eivät ole todellisia. Enää ei ole tiikeriä, joka olisi hyökkäämässä kimppuusi, mutta mielesi luo ’tiikereitä’, joita vastaan se haluaa sinun puolustautuvan ja näin tehdessäsi huomaamatta sabotoit itseäsi ja omaa elämääsi. Meillä kaikilla on epäterveitä uskomuksia itsestämme ja ympäröivästä maailmasta ja se, kuinka paljon annamme näiden vaikuttaa itseemme, määrittelee sen, kuinka paljon käytämme omaa potentiaaliamme. Ja usko pois, sinussa, kuten meissä kaikissa, on potentiaalia paljon enempään kuin mitä sinulla tällä hetkellä on käytössä!


Mielen melu täytyy vaimentaa päästäksesi eroon sen tuottamasta stressistä

Mielesi siis tuottaa sinulle paljon aiheetonta stressiä. Ja koska mieli on yhtä kuin ajatuksesi, lähtee mielen aiheuttaman stressin hallinta ajatustesi hallinnasta. On tärkeää ottaa ohjat omiin käsiisi ja osoittaa mielellesi, että sinä hallitset ajatuksiasi sen sijaan, että antaisit ajatustesi hallita sinua. Eikö kuulostakin järkevältä ja tavoittelemisen arvoiselta asialta?

Jos vastasit kyllä, tule kuuntelemaan 19.9. pidettävää luentoani aiheesta ’5 totuutta mielestä – miksi on parempi hallita mieltäsi sen sijaan, että antaisit mielesi hallita sinua’. Luento on toinen kolmiosaisesta luentosarjasta, jonka ensimmäinen luento käsitteli stressiä ja kolmas luento tulee käsittelemään suoliston kunnostusta ravitsemuksen keinoin.

20180705_200645-323x400.jpg

Kirjoittaja on Kirsi Kautiainen, joka on kahden pienen lapsen äiti ja hyvinvointivalmentaja.

Facebook
LinkedIn
Instagram

Stressinhallinnan tärkeys hektisessä lapsiperhearjessa

 

Lapsiperhearjen pyörittäminen on ihanuudestaan huolimatta usein raskasta ja vaatii todellisia multitasking-taitoja, jaksamista sekä sietokykyä monenlaista epäjärjestystä kohtaan. Työn ja perhe-elämän yhdistäminen tuovat väkisinkin elämään paljon hektisyyttä ja aikapainetta, ja sitä myötä stressiä. Tunnollisina vanhempina työnnämme herkästi omat tarpeemme syrjään, ja itsestä huolehtimisesta tulee toissijaista lapsista huolehtimisen ollessa etusijalla.

20180722_101340-768x1024.jpg

Kiireen ja oman ajan puutteen lisäksi monilla meistä on tunneperäistä taakkaa kannettavanamme johtuen joko kaukaisista lapsuusajan kokemuksista ja/tai sen jälkeisistä raskaista elämänkokemuksista. Huomionarvoista lapsuusajoilta peräisin olevissa traumoissa on se, että ne eivät välttämättä ole nykyisen aikuisenmielemme näkemyksen mukaan suuria, mutta sillä hetkellä kun ne ovat syntyneet, meidän lapsenmielellemme ne ovat olleet merkityksellisiä. Menneet ja nykyiset traumaattiset kokemukset varastoituvat kehoomme aiheuttaen ajan myötä ongelmia, jos emme pura niitä pois kehostamme. Lisäksi kaikilla näillä traumoilla on taipumusta alitajuntaisesti siirtyä sukupolvesta toiseen niin kauan kuin emme käsittele omia ongelmiamme ja laita pistettä pahimmillaan sukupolvia kestäneelle pahoinvoinnille. Ikävä tosiasia siis on, että siirrämme omat ongelmamme lastemme kannettavaksi, jos emme kykene niitä itse ratkaisemaan; tämä tuo vanhemmuuteen aivan uudenlaisen vastuun pitää huolta myös itsestämme.

 

Lasten hyvinvoinnin taustalla on hyvinvoivat vanhemmat

Kiireen, henkisen tunnekuorman ja muiden mahdollisten tekijöiden aiheuttama stressi suistaa meidät herkästi negatiiviseen itseään ruokkivaan kierteeseen, jossa stressi johtaa väsymykseen, heikentyneeseen ravitsemukseen ruokailun muuttuessa epäterveellisemmäksi ja epäsäännöllisemmäksi sekä lopulta niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin oireiluun ja sairastumiseen. Tämä vaikuttaa epäedullisesti meihin itseemme, mutta sen lisäksi myös lapsiimme. Väsyneenä emme jaksa panostaa siihen, että lapset saavat syödäkseen terveellistä kotiruokaa ja lasten natinat ohitamme herkemmin antamalla heille periksi oli sitten kyse peliajan pidentämisestä, nukkumaanmenon myöhästämisestä tai mistä muusta heidän hyvinvointiinsa kielteisesti vaikuttavasta asiasta tahansa.

On siis sanomattakin selvää, että kyetäksemme tarjoamaan lapsillemme hyvinvoivan ja onnellisen lapsuuden, on meidän tärkeää ensin pitää huolta itsestämme. Tämä taas vaatii sitä, että meillä on käytössämme työkaluja stressin hallitsemiseksi. Näillä työkaluilla pystymme kääntämään stressin ja väsymyksen kierteen itseämme voimaannuttavaksi kierteeksi, joka väsymyksen sijasta ruokkii jaksamista ja hyvää oloa niin omassa kuin koko perheemmekin elämässä.

 

Palauta energia elämääsi

Itsestäsi huolenpitämiseksi ei riitä, että syöt terveellisesti, jos samaan aikaan kärsit stressistä.  Stressi suistaa autonomisen hermostomme pois tasapainosta ja sillä on vaikutuksensa kaikkialle kehoomme. Näin ollen stressi on paljon laaja-alaisempi ilmiö kuin mitä olemme tottuneet siitä ajattelemaan ja sen vuoksi hyvinvoinnin edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn tulisi aina lähteä stressin minimoimisesta, hallitsemisesta ja purkamisesta ulos kehostasi. Olen itse kokenut elämässäni suuria stressitekijöitä ja oppinut hallitsemaan niitä; tämän myötä olen saavuttanut aivan uudenlaisen energisyyden ja ilon elämääni. Tämä on synnyttänyt minussa suuren halun auttaa myös muita voimaan paremmin.

Olen kahden pienen lapsen äiti ja joogaan, meditaatioon ja funktionaaliseen ravitsemukseen erikoistunut hyvinvointivalmentaja. Autan ihmisiä ottamaan stressin hallintaan omassa elämässä, vapauttamaan sisäisiä voimavaroja mielenhallinnan keinoin sekä edistämään hyvinvointia terveellisen ravitsemuksen keinoin. Tavoitteena on tasapainoinen keho ja mieli, jonka myötä mm. pääsee irti erilaisista riippuvuuksista, nukkuu paremmin, saa helpotusta kiputiloihin sekä masennus- ja ahdistusoireisiin, tai asteittain pääsee kohti ihannepainoa ja saa energisen ja iloisen mielen takaisin.

 

MiB-tilaisuudet

Torstaina 9.8. pidän mibiläisille MiB After Work -hyvinvointiluennon aiheesta ’Stressinhallinta – näin minimoit stressiä arjessasi’. Luento on osa kolmiosaista Väsymyksestä energiseen elämään (VEE) -luentosarjaa, jonka muut luennot käsittelevät mielenhallintaa (19.9) ja suoliston kunnostusta ravitsemuksen keinoin (3.10). Tilaisuudet myös streamataan, ja ne löytyvät Facebookista MiB jäsenet valtakunnallinen -sivulta kahden viikon ajan tilaisuuksien jälkeen.

 

20180705_200645-323x400.jpg

Kirsi Kautiainen on kahden pienen lapsen äiti ja hyvinvointivalmentaja.

Facebook: https://www.facebook.com/palautaenergiaelamaasi

Instagram: @kirsi_wellnessmother

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/kirsi-kautiainen-70b6042/

Arjenhallintaa ratkaisukeskeisen psykologian keinoin

 

”Miten sinä selvisit meidän kanssa, kun nämä minun ovat sellaisia riiviöitä?” kyselee tytär omaa jaksamistaan tuskaillessaan. Lapset ovat kahden ja puolen vuoden sekä kuuden kuukauden ikäiset.

Tätä tekstiä kirjoittaessani nuorempi lapsenlapsistani potkiskelee sängyssä ja haluaakin nousta ylös, vaikka oletusarvona olivat pitkät unet. ”Ööh, ööh”, sängystä kuuluu. Ääntely kovenee itkuksi. Otan nopeasti vauvan syliin ja siirryn tietokoneen ääreen kirjoittamaan, ennen kuin isoveli kuulee itkun ja herää kesken omia päiväuniaan.

c19f19af-be6e-4a2e-9e49-81c3d5a92ecf1-450x600.jpeg

Arvostan meidän naisten kykyä hallita lapsiperhearkea, ja selviytyä tästä jatkuvasta muutosten tilasta. Ihailen ajattelumme nopeutta, toimintasuunnitelmien muuttamisen kykyä ja päätöksenteon luontevuutta. Meillä on sitkeyttä ja jotain ikiaikaista, alkukantaista luottamusta siihen, että selviämme mistä vain.

Äiti saa jo ”lastensa maidon” välityksellä taidot, joihin työyhteisöissä ihmisiä koulutetaan kalliisti. Näihin lukeutuvat esimerkiksi itsensä kehittämisen aakkoset, kyky sietää epävarmuutta sekä toistuvaa epäonnistumista eli takapakkia. Äiti psykologisena olentona ymmärtää, että tämä on osa elämää: otetaan ensin yksi askel eteen, ja jälleen kaksi taaksepäin. Äiti osaa jalostaa itseään antamalla kiitosta itselleen hienosta selviytymisestä sekä kiitosta myös muille asiaan myötävaikuttaneille osapuolille.

Äitien voimavarat ja taidot kantavat eri elämänalueisiin. Olemme valmiita ja taitavia ymmärtämään muita ja venyttämään pinnaa, auttamaan ja jaksamaan melkein missä asiassa vain. Jokaisen työhön palaavan äidin tulisikin saada ylimääräinen bonus näistä kotona hankituista taidoista.

 

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa arjenhallintaan

Minun selviytymisfilosofiaani kuuluu seuraava positiivinen ajatusmalli: ”Niin kuin päiväsi, niin olkoon voimasi. Jos on huono päivä, saat voimia päivästä selviytymiseen”. Jos ihminen lähtee liikkeelle negatiivisella asenteella, ajatellen esimerkiksi: ”Voi kun on kurja aloitus päivälle, mitähän tästä tulee?”, hän puhuu jo ennakoivasti vaikeuksia itselleen. Tällaisia voimankeräystapoja on melkein yhtä monta kuin meitäkin. Tausta-ajatuksena on aloittaa päivä tankkaamalla itselleen sopivaa tunneravintoa. Siihen ei tarvitse paljon aikaa. Kahvikupistakin voi aloittaa.

 

Einola, puutarha

Einola, puutarha

Miten opin luopumaan murehtimisesta ja huonoista tavoista? Ratkaisukeskeisen psykologian keino on muuttaa kielteinen asia taidoksi, joka pitäisi saavuttaa. Ei puhuta ongelmasta, vaan tavoitteesta. Esimerkiksi kynsien pureskelu on ärsyttävä tapa, jonka seurauksena sormenpäät ovat hirveän näköiset. Se pitäisi vain lopettaa, mutta vaikka ihminen on yrittänyt monta kertaa, se ei auta. Mikä on se kyky, jota tarvitaan onnistumiseen? Se on kyky pitää huolta kynsistään.

Joskus auttaa ajatusten tyhjentäminen.  Oma tekniikkani on ”Nupit kaakkoon” -menetelmä.  Silloin tulee tunne, että nyt pitää tehdä, mitä haluaa – jotain nopeaa ja rajua. Saatan esimerkiksi vain istua autoon ja lähteä ajamaan. Käännän radion volyymin niin isolle kuin korvani sietävät ja ajan laulaen mukana, taputellen rytmiä ohjauspyörää puristaen.

 

”Niin kuin päiväsi, niin olkoon voimasi. Jos on huono päivä, saat voimia päivästä selviytymiseen”

Näin miettii nelinkertainen isoäiti, Grandma in Business, Tarja. Olen myös ratkaisukeskeisen psykoterapian opiskelija. Tiistaina 5.6.2018 tarjosin mibiläisille arjen ja oman jaksamisen hallintaa käsittelevän voimaantumistyöpajan ratkaisukeskeisen psykologian viitekehyksessä. MiB Morning club -tilaisuus järjestettiin Espoossa.

Nykyisten opintojen lisäksi minulla on myös kasvatustieteiden maisterin tutkinto sekä kokemusta laitosjohtajana ja erilaisissa opetustehtävissä. Minulla on myös takanani kahdeksan vuoden expat-oleskelu Tanskassa. Suuri rakkauteni ovat kukat ja kauneus, käsillä tekeminen ja juhlien järjestäminen.

 

Kirjoittaja: Tarja Saarela-Sormunen

Tarja Saarela-Sormunen tarjoaa terapiaa Einolassa.

FB: Psykoterapeuttista keskustelua

FB: Visit Einola