Rahan takii – Kannattaako isän jäädä perhevapaalle?

Suomessa ollaan vielä melko kaukana tasa-arvoisesta työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, kun katsotaan esimerkiksi sitä, miten perhevapaat jakautuvat. Lähes aina äiti jää vanhempainvapaalle ja isä pitää keskimäärin kuusi viikkoa isyysvapaata, mikä selviää esimerkiksi Kelan vastikään julkaisemasta tilastosta.

Näin oli meilläkin. Jäin kotiin molempien lasten syntymän jälkeen ja isä piti 18 vuorokauden isyysvapaansa, eikä muusta oikeastaan edes keskusteltu. Syy oli taloudellinen: miehen tulot olivat molemmilla kerroilla paljon paremmat kuin minulla. Ensimmäisen lapsen syntyessä opiskelin ja elin opintotuella, mies kävi palkkatöissä. Toisen lapsen kohdalla määräaikainen työsuhteeni päättyi hetkeä ennen äitiysloman alkua, eikä minulla siis tuolloin ollut työtä, johon palata.

Kun perheissä tehdään ratkaisua perhevapaiden käytöstä, on raha usein keskeinen tekijä. Oletetaan, että parempituloisen – eli usein isän – ei kannata jäädä kotiin. Väestöliiton Oxford Researchilla teettämät laskelmat kuitenkin haastavat tämän! On itse asiassa niin, että taloudellisesti kannattavin tapa on oikeastaan aina se, että perhevapaat jaetaan tasaisemmin vanhempien välillä. Se ettei isä käytä perhevapaita ollenkaan, laskee monessa tapauksessa perheen nettotulotasoa.

Erilaisia vaihtoehtoja perhevapaiden pitämiseen

Suomessa ansiosidonnaisen vanhempainvapaan kesto on 12,7 kuukautta. Se koostuu äitiysvapaasta, isyysvapaasta ja vanhempainvapaasta. Väestöliiton teettämissä laskelmissa keskitytään lapsen ensimmäiseen vuoteen ja oletetaan, että isä käyttää isyysvapaastaan noin kolme viikkoa yhtä aikaa äidin kanssa. Alla olevissa taulukoissa esitellään erilaisia tapoja jakaa perhevapaat sekä laskelmia siitä, miten ne vaikuttavat esimerkkiperheiden nettovuosituloihin.

 Kun vanhempien tuloerot ovat suuret (perhe E, tuloero 2777 €/kk), korkeimpiin nettotuloihin päästään perhevapaita jakamalla.

Kun vanhempien tuloerot ovat suuret (perhe E, tuloero 2777 €/kk), korkeimpiin nettotuloihin päästään perhevapaita jakamalla.


 Jokaisessa tapauksessa parhaaseen tulotasoon päästään, kun perhevapaat jaetaan molempien vanhempien kesken.

Jokaisessa tapauksessa parhaaseen tulotasoon päästään, kun perhevapaat jaetaan molempien vanhempien kesken.

Laskelmia tarkasteltaessa voi huomata, että lähes kaikissa esimerkkiperheissä perheen nettotulotaso on matalin, jos isä ei käytä perhevapaita ollenkaan. Jokaisessa tapauksessa parhaaseen tulotasoon päästään, kun perhevapaat jaetaan molempien vanhempien kesken. Myös silloin kun vanhempien tuloerot ovat suuret (perhe E, tuloero 2777 €/kk), korkeimpiin nettotuloihin päästään perhevapaita jakamalla.

Tulot vaikuttavat vanhempainrahan määrään: parempituloinen saa parempaa vanhempainrahaa. Myös verotuksen progressiivisuus vaikuttaa tasaavasti. Kannattaa siis aina laskea, miten perhevapaat on viisainta käyttää. Minun oli tämän tiedon valossa taloudellisessa mielessä fiksuinta jäädä pienten lasten kanssa kotiin, koska mieheni palkkataso oli tuolloin paljon suurempi. Jos asia olisi ajankohtainen nyt, jakaisimme vanhempainvapaan tasapuolisemmin. Sillä kun on laajemminkin myönteisiä vaikutuksia koko perheelle.

”Turha odotella eläkeikää, että saa olla lasten kanssa. Silloin se paras aika on jo mennyt. Kun luetaan, mitä vanhukset ovat vastanneet, kun heiltä on kysytty, mitä he tekisivät toisin elämässä, useat vastaavat, että vähemmän töitä. Miksi en siis käyttäisi mahdollisuutta olla lasten kanssa kotona.”
— Kahden pienen tytön isä

Positiivista puhetta isien perhevapaista


Miten teidän perheessänne jaetaan perhevapaat? Oletteko pohtineet perhevapaiden taloudellisia tai muita vaikutuksia? Mothers in Business MiB ry, Väestöliitto ja Miessakit järjestävät syksyn aikana kaikille avoimia Positiivista puhetta isien perhevapaista -tapahtumia eri paikkakunnilla yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Tapahtumissa pureudutaan siihen, miksi perhevapaita kannattaa jakaa molempien vanhempien kesken. Mukana olevat yritykset kertovat perheystävällisistä käytännöistään. Seuraavaksi kiertue suuntaa Turkuun 21.11. (mukana Turun Teknologiakiinteistöt) ja Tampereelle 26.11. (mukana Gofore).

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Turun tapahtumasta voit lukea lisää FB-sivulta. Mukaan voit ilmoittautua tästä.

Tampereen tapahtumasta saat lisätietoja tästä ja ilmoittautuminen onnistuu tästä.

Teksti: Mia Gustafsson, uramuutosta työstävä äidinkielenopettaja ja MiBin sisällöntuottaja

Kuvat: Lassi Köppä, Väestöliitto, Pixabay