Kuka hoitaa?
Hoiva on meitä kaikkia koskettava, yhteiskunnallinenkin kysymys, joka konkretisoituu perheiden arjessa. Miten lapset hoidetaan? Entä ikääntyvät vanhemmat? Miten varmistetaan kaikille arvokas aika läheisten kanssa?
Hoivavastuu on perinteisesti kasautunut naisille, niin perheissä kuin työelämässäkin. Hoiva on mittaamattoman arvokasta, mutta valitettavasti kasautuva hoivavastuu ja perhevapaat heikentävät naisten asemaa työelämässä, ura- ja palkkakehitystä sekä eläkekertymää. Miehetkään eivät hyödy hoivan epätasaisesta jakautumisesta: isät eivät aina saa työelämässä riittävästi tukea vanhemmuudelle ja perhevastuille, ja työpaikoilla voidaan suosia perinteisiä maskuliinisia työnteon tapoja, kuten pitkiä työpäiviä ja työnteon priorisointia muun elämän edelle.
Tänään keskustellaan siitä, miten hoiva perheessänne nyt jakautuu ja miten haluatte sitä jakaa. Jos perhevapaat ovat teille ajankohtaiset, pääsette neuvottelemaan niiden jakamisesta. Hoivavastuu ei pääty perhevapaisiin, joten voitte myös keskustella hoivan jakautumisesta isompien lasten tai ikääntyvien vanhempien kohdalla.
Hoivan jakautuminen alkaa perhevapaista
Perhevapaat ovat merkittävä ajanjakso parisuhteelle ja vanhempien roolien muodostumiselle. Lapsen syntymä on usein käännekohta parisuhteessa: silloin luodaan ensimmäistä kertaa uudet vanhempien roolit. Usein äiti/synnyttävä vanhempi jää ensimmäisenä kotiin ja ottaa vastuun vauva- ja kotiarjen pyörittämisestä. Samalla hän oppii kuuntelemaan vauvaa, vastaamaan tämän tarpeisiin ja ymmärtämään, mikä arjessa toimii. Näissä tilanteissa aktivoituvat helposti niin sanotut perinteiset roolimallit. Ensin kotiin jääneestä tulee ykkösvanhempi ja kodin arjen pyörittäjä, ja toinen vanhempi jää useammin apulaisen rooliin. Äkkiä käykin niin, että vain toinen vanhemmista tietää, miten vauvan saa parhaiten rauhoittumaan tai mikä uniaikataulu toimii. Arki pyörii yhden ihmisen rakentamien suunnitelmien ja rutiinien mukaan.
Perinteiset roolimallit voivat olla kuormitustekijä perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Silloin naisille kasautuu kaksoistaakkana sekä vastuu omasta kokopäivätyöstä että lasten hoidosta ja kodista. Tasa-arvoisen vanhemmuuden näkökulmasta olisikin tärkeää, että vaikka toinen vanhemmista on alkuun enemmän vauvan kanssa kotona, myös työssä käyvä vanhempi pyrkisi alusta saakka luomaan vauvan kanssa läheistä suhdetta ja ottamaan itsenäistä vastuuta vauvan ja kodin hoidosta. Lapsen hoivaaminen ei ole niinkään sisäsyntyinen ominaisuus vaan taito, jonka oppii olemalla vauvan kanssa. Mitä enemmän ei-synnyttävä vanhempi hoivaa vauvaa, sitä enemmän hänen osaamisensa ja itseluottamuksensa lapsen hoitajana vahvistuu. Kun vauvan kanssa viettää aikaa tiiviissä kontaktissa, hänen tarpeilleen ja rytmilleen herkistyy.
Tasavertainen työnjako vauvan hoivassa edellyttää myös usein sitä, että synnyttävä vanhempi antaa ei-synnyttävälle riittävästi tilaa ja mahdollisuuden hoitaa asiat omalla tyylillään. Samoin on tärkeää, että vanhemmat jakavat vastuuta esimerkiksi tiedon hakemisesta vauvan kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen, jotta hoivasta ollaan samoilla linjoilla.
Perinteisen sukupuolten työnjaon muuttaminen edellyttää usein, että ei-synnyttävä vanhempi ottaa itsenäisen lapsenhoitovastuun riittävän pitkäksi aikaa. Nykyinen perhevapaamalli mahdollistaa molemmille vanhemmille oman, 160 päivän mittaisen vanhempainvapaakiintiön. Jaetut perhevapaat luovat erinomaiset edellytykset tasa-arvoiselle vanhemmuudelle.
Perhevapaat kannattaa jakaa, sillä se hyödyttää niin lasta, vanhempia, parisuhdetta kuin talouttakin:
Taloudelliset hyödyt: jopa 85 prosentille perheistä, joissa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa, perhevapaiden jakaminen taloudellisesti kannattavampaa, etenkin jos vaihtoehtona on, että äiti jää vanhempainvapaan jälkeen hetkeksi kotihoidon tuelle.
Hyödyt lapselle:
perhevapaiden aikana ei-synnyttävän vanhemman ja vauvan välinen suhde vahvistuu ja syvenee
vauvalla on mahdollisuus luoda läheinen ja vahva kiintymyssuhde molempiin vanhempiin
lapsella on myöhemminkin useampi läheinen roolimalli, tukija ja kasvattaja
Hyödyt parisuhteelle:
perhevapaiden jakaminen kasvattaa vanhempien parisuhdetyytyväisyyttä ja pienentää eroriskiä
tanskalaistutkimus kertoo, että vanhempien eroriski on suurempi, jos isä ei pidä perhevapaata eikä osallistu jokapäiväiseen lastenhoitoon
perhevapaiden jakaminen on yhteydessä puolisoiden keskinäiseen parempaan ymmärrykseen ja parisuhdetyytyväisyyteen. Ymmärrys kasvaa, kun molemmille vanhemmille tulee kokemusta niin perhe- kuin työarjen haasteista ja onnistumisista.
Hyödyt jaksamiselle:
vastuun jakaminen vaikuttaa suotuisasti vanhempien jaksamiseen ja hyvinvointiin
tasavertaisella työnjaolla vältetään erityisesti naisille helposti kasautuva kaksoistaakka työn ja perheen ristipaineissa
Hyödyt työn ja perheen yhteensovittamiselle:
molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus arvokkaaseen aikaan sekä lapsen kanssa kotona että itsensä kehittämiseen työelämässä
naisten palkka, eläkekarttuma ja asema työelämässä paranevat, kun perhevapaat eivät kasaudu vain äideille
työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu: ruotsalaistutkimukset kertovat, että perhevapaat tasan jakaneet vanhemmat kokivat lapsen hoiva- ja kasvatusvastuun yhteisenä asiana, ja työn ja perheen yhteensovittaminen sujui paremmin kuin niillä, jotka eivät jakaneet perhevapaita.
Hoiva kantaa läpi koko elämän
Hoivavastuu lapsista ei suinkaan pääty perhevapaisiin, sieltä kaikki usein vasta alkaa. Vaikka perhevapaita ei olisi aikoinaan jaettu tasan, ei silti ole koskaan liian myöhäistä rakentaa lisää tasapuolisuutta lasten hoivaan. Joskus isompien lasten kanssa vastuut jakautuvatkin luontevasti tasaisemmin, mutta toisaalta tilastot osoittavat, että naiset käyttävät väestötasolla lasten hoitamiseen keskimäärin hieman enemmän aikaa vuorokaudessa kuin miehet (naiset 20 min ja miehet 16 min päivässä).
Isompienkin lasten kohdalla on siis hyvä kysyä: jakautuuko vastuu lasten hoivasta, hyvinvoinnista ja emotionaalisista tarpeista tasan? Jääkö vanhemmille työpäivän jälkeen riittävästi energiaa perheen yhteiselle ajalle?
Nykyvanhemmuuden kohdalla puhutaan usein intensiivisestä vanhemmuudesta: siitä, että vanhemmuudesta on tullut asiantuntijatyö muiden joukossa. Tietoa hyvästä kasvatuksesta, oikeanlaisista kengistä ja turvaistuimista, terveellisestä ruokavaliosta ja niin edelleen on valtavasti tarjolla. Tietotulvan määrä lisää helposti vanhemmuuden paineita, ja puolisoiden olisi hyvä selkiyttää yhdessä, mikä on heille riittävän hyvää vanhemmuutta. Oma puoliso ja hänen erilainen näkökulmansa voivat olla erinomainen apu hälventämään vanhemmuuden suorituspaineita.
Joskus hoivavastuu yllättää tuplana erilaisissa vaiheissa elämää. Nk. voileipäsukupolvi-ilmiö kuvaa tilannetta, jossa vanhemmat kantavat vastuuta sekä pienistä lapsistaan että ikääntyvistä vanhemmistaan. Voileipäsukupolven edustajat ovat usein jo edenneet urallaankin pidemmälle, ja työtehtävät voivat vaatia paljon. Monesta suunnasta tulevan paineen myötä ei ole ihme, että tuntee välillä olevansa litistettynä voileivän kerrosten väliin. Kaksinkertainen hoivavastuu vaatii tasapainoilua omien tunteiden, voimavarojen ja jaksamisen suhteen. Puolison kanssa on hyvä keskustella, miten vastuu kuormittaa, ja voiko toinen ottaa tarpeen mukaan enemmän koppia pienistä lapsista. Myös työpaikalla kannattaa keskustella elämäntilanteesta avoimesti, jos hoivavastuu alkaa käymään liian kuormittavaksi ja joustoja tarvitaan.
Päivän tehtävä
Tänään neuvotellaan perhevapaiden ja hoivan jakamisesta! Voitte valita tilanteeseenne paremmin sopivan A- tai B-tehtävän.
A Perhevapaat ovat meille ajankohtaiset
Neuvotelkaa, miten teidän olisi paras jakaa perhevapaat, jotta molemmilla olisi mahdollisuus niin perheaikaan kuin työelämään panostamiseen. Perhevapaajärjestelmä tarjoaa molemmille vanhemmille oman, 160 päivän ansiosidonnaisen vanhempainrahakiintiön. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle myönnetään 40 päivän ajalle raskausraha. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa korkeintaan 63 päivää toiselle vanhemmalle.
Neuvottelujen tueksi voitte ladata maksuttoman Parasta jaettuna - perhevapaiden neuvotteluoppaan
Tutustukaa myös maksuttomaan 100 tapaa jakaa perhevapaat -oppaaseen ja pohtikaa, haluatteko esim. yhdistää osa-aikatyöntekoa ja perhevapaita tai vuorotella vapailla.
Hyvin yleinen myytti on, ettei parempituloisen vanhemman kannata jäädä perhevapaalle, koska perheen tulotaso voi romahtaa. Vanhempainvapaat ovat kuitenkin ansiosidonnaiset, joten paremmin tienaava saa korkeampaa vanhempainpäivärahaa. Myös verotus tasaa tuloeroja tehokkaasti. Tarkastelkaa Kelan perhevapaavertailun avulla, miten perhevapaiden jakaminen vanhempien kesken vaikuttaa perheen kokonaistuloihin.
B Perhevapaat eivät ole meille ajankohtainen asia
Hoivavastuu ei pääty perhevapaisiin – siitähän kaikki usein vasta alkaa! Keskustelkaa seuraavaksi:
Miten lasten hoivaa jaetaan perheessämme tällä hetkellä? Tuntuuko työnjako reilulta? Miten jaamme esimerkiksi: lasten aamu- ja iltatoimet, ruokailut, kuljetukset, leikin, rajojen asettamisen, lohduttamisen ja niin edelleen?
Keskustelkaa, millaiset roolit teillä on vanhempina, ja oletteko niihin tyytyväisiä. Ottaako jompi kumpi vanhemmista toisissa tilanteissa isomman roolin kuin toinen, ja oletteko tyytyväisiä jakoon? Haluaisitteko mahdollistaa toiselle vanhemmalle enemmän tiettyä tekemistä (esim. leikkimistä, hoivaamista, rajojen asettamista?)
Onko teillä hoivavastuuta ikääntyvistä vanhemmista? Miten voisitte jakaa hoivan kokonaiskuormaa perheessänne niin, että molemmat jaksavat mahdollisimman hyvin arjessa? Jos hoivavastuu on yllättäen lisääntynyt, millaisia joustoja voitte molemmat hyödyntää työelämässä, jotta tärkeille asioille jää riittävästi aikaa?
Heräsikö ajatuksia? Haasteesta voit keskustella ja jakaa oivalluksia somessa tunnisteella #tasapeli. Voit tägätä mukaan myös Mothers in Businessin tilin.
Kuuntelusuositus
Mamma Betalar -podcast: Jakso 44. Isi kotiin, äippä töihin – tasa-arvoinen vanhemmuus faijan silmin (Huom! Jakso tehty ennen elokuun 2022 perhevapaauudistusta)
Isäpodcast: Kuinka vanhemmuuden vastuuta tasataan?
Taloudellinen mielenrauha -podcast: Jakso 66: Onko naisen paikka kotona?
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
