Kun ajattelen naisen voimaa, ajattelen ensin isoäitiäni. Hän seisoi Itä-Suomen pellon laidalla sodan aikaan, kädet turpeessa, silmät kohti horisonttia. Karjatila pysyi pystyssä vain, jos hän jaksaa. Ei ollut puhetta voimaantumisesta. Oli vain arkea, joka oli hoidettava. Oli oltava vahva, oli oltava joustava. Niin joustava, että oma itse jäi unholaan, taka-alalle. Isoäiti oli osa sitä näkymätöntä rintamaa, joka piti Suomen pystyssä. Se oli voimaa, joka ei kysynyt lupaa.
Naiset kotirintamalla eivät kirjoittaneet historiaa sanoilla, vaan teoilla. Heidän työnsä, hiljaisen sitkeytensä ja joustavuutensa avulla rakennettiin kodit ja pidettiin maa pystyssä. Heidän käsissään syntyi sekä elämän jatkumo että suomalaisen työelämän perusta. Mutta tuolla voimalla oli hintansa. Selviytyminen merkitsi usein itsensä hävittämistä, omien tarpeiden ja unelmien unohtamista. Se oli pakon sanelemaa voimaa, joka jäi näkymättömäksi.
Meidän sukupolvemme nainen elää toisenlaisessa maailmassa. Meidän pelloillamme ei kasva ruis sodan varjossa, mutta meitä ympäröi näkymätön paine: on oltava tehokas ja kunnianhimoinen työssä, läsnä oleva vanhempi, huolehtiva ystävä ja rakastava kumppani. On oltava kaikissa rooleissa yhtä aikaa, vaikka vuorokaudessa on vain kaksikymmentäneljä tuntia.
Tasa-arvo ei ole valmis tarina
Ja vaikka olemme kulkeneet pitkän matkan kohti tasa-arvoa, olemme nähneet viime vuosina myös vastavirran. Naisviha on noussut pintaan kuin muistutuksena siitä, että mikään ei ole pysyvää. Tasa-arvo ei ole valmis tarina, ei saavutettu päätepiste, vaan jatkuva neuvottelu sukupolvien välillä, yhteiskunnan sisällä ja jokaisen naisen omassa elämässä. Se on taistelu näkyvyyden ja arvostuksen puolesta myös silloin, kun emme enää kanna vettä kaivosta, vaan kannamme toisenlaisia taakkoja: suorituspaineita, näkymättömiä odotuksia, loputonta riittämättömyyden tunnetta.
Siksi voimaa ei voi enää määritellä niin kuin isoäitiemme aikaan. Se ei voi olla pelkkää selviytymistä ja itsensä unohtamista. Meidän on kirjoitettava sille uusi tarina.
Tulevaisuuden voimaantunut nainen on vahva, mutta ei kova. Hän on joustava, mutta ei taipuisa muiden mieliksi. Hän ymmärtää numerot ja strategiat, mutta osaa lukea myös rivien välistä. Hän johtaa, mutta ei pelkällä tehokkuudella, vaan myös läsnäololla ja empatialla. Hän voi olla äiti – mutta se ei ole arvon mittari, sillä joka tapauksessa hän luo elämää: ideoita, toivoa, uusia mahdollisuuksia. Hän ei enää hävitä itseään, vaan löytää itsensä. Hän ei kanna yksin, vaan rakentaa ympärilleen yhteisön, jossa voima moninkertaistuu.
Ollakseen kova, täytyy olla myös pehmeä. Ollakseen joustava, täytyy olla katkeamaton. Ollakseen vahva, täytyy uskaltaa olla heikko. Isoäitien perintö opetti meille selviytymisen, mutta meidän on opittava kukoistaminen.’
Naisellisuuden voima
Liian kauan voima on määritelty maskuliinisten arvojen kautta: kovuus, kilpailu, tehokkuus. Mutta naisellisuus on oma voimansa. Empatia rakentaa luottamusta, pehmeys luo yhteyksiä, intuitio näkee kokonaisuuksia, joita pelkkä analyysi ei tavoita. Tulevaisuuden nainen ei valitse “joko tai” vaan “sekä että”. Hän on rationaalinen ja intuitiivinen, vahva ja haavoittuva, kova ja lempeä eikä hän enää pyydä siitä anteeksi.
Isoäitimme selvisivät, jotta me voimme loistaa. Nyt meidän tehtävämme on varmistaa, että yksikään nainen ei jää selviytymisen vangiksi, vaan saa tilan kukoistaa kirkkaammin. Kun yksi nainen nousee, hän nostaa muitakin. Hänen loistonsa ei ole minulta pois, vaan se on meille kaikille enemmän. Se on lahja, joka ulottuu tyttärillemme ja pojillemme tulevaisuuteen, jossa heidän ei tarvitse enää kysyä, saako nainen olla voimakas ja pehmeä yhtä aikaa.
Kun katson tulevaisuutta, näen naisen, joka kantaa mukanaan isoäitien selviytymisen, meidän aikamme ristiriidan ja huomisen mahdollisuudet. Hän ei kanna voimaansa yksin, vaan antaa sen virrata ympärilleen: perheeseen, työyhteisöön, yhteiskuntaan. Ja juuri siksi hänen voimansa on katkeamaton.
Kun yksi nainen loistaa, se valaisee meitä kaikkia.
Minna Ruusuvuori
Lähtijät
Minnasta ja Lähtijöistä
Kuva: Sam Jamsen
Minnalla on lähes 25 vuoden kokemus myynnin ja markkinoinnin johtamisesta B2B-liiketoiminnassa. Hänen missionsa on edistää naisten nousua myynnin ja markkinoinnin johtotehtäviin, sillä Minna on nähnyt, kuinka paljon osaamista ja voimaa naisista löytyy.
Päivätyössään hän johtaa ja rakentaa Lähtijät-kolmikon perustamaa Hear Hear Mediaa. Lähtijät toteuttavat B2B-brändejä vahvistavaa ja tuloksia tuovaa sisältömarkkinointia ainutlaatuisella broadcast-mallilla. Hear Hear Media toimii Lähtijät-median tuottajana.
Lähtijät (Liisa Holma, Ulla Jones ja Minna Ruusuvuori) on yksi MiBin 10-vuotisgaalan päiväseminaarin esiintyjistä. Heidän lauantai-iltapäivän aiheensa gaalassa 25.10. ovat voimaantuva nainen ja resilienssi ja toisena live podcast äitien selviytymistarinoista.
Lue lisää Lähtijöistä ja ilmoittaudu MiBin 10-vuotisgaalaan. Lipunmyynti päättyy torstaina 25.9.
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
