Tasa-arvon Suomessa naiset kärsivät ansioissaan äitiyssakosta siinä missä miehiä lasten saanti saattaa jopa hyödyttää.
Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 84 prosenttia miesten ansioista ja palkkaero on suurempi kuin verrokkien eli EU- tai OECD-maiden keskiarvo. Palkkaero on viime vuosikymmeninä kyllä kaventunut, mutta kovin hitaasti: vuonna 2023 palkkaero oli 16,5 prosenttia, kun se oli 19,4 prosenttia vuonna 1995. Noin 30 vuodessa ero miesten ja naisten välillä on siis kutistunut vain muutaman prosenttiyksikön.
Miksi naisten ansiotulot jäävät keskimäärin pienemmiksi kuin miesten? Tätä on pohdittu esimerkiksi taloustieteen piirissä jo vuosikymmenet.
Perinteiset selitykset: inhimillinen pääoma ja segregaatio
Perinteisesti sukupuolten palkkaeroja on selitetty sillä, että miehet ovat olleet paremmin koulutettuja ja heillä on pidempi työkokemus (ns. Human Capital eli inhimillisen pääoman teoria). Koulutuksen osalta naiset ovat monissa maissa kuitenkin ohittaneet miehet jo aikaa sitten, eikä työkokemuksessa ole enää merkittäviä eroja.
Horisontaalinen segregaatio eli koulutusalojen ja ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan on Suomessa palkkaeron tärkeimpiä selityksiä. Miehet työskentelevät useammin esimerkiksi tekniikan alalla, ja diplomi-insinöörin palkka on yleensä korkeampi kuin vaikkapa kasvatustieteen maisterin.
Silti, palkkaero on miesten hyväksi kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi AMK-sairaanhoitaja ansaitsee 23 prosenttia vähemmän kuin AMK-insinööri.
Sukupuolten palkkaeroihin vaikuttavat myös erot työtehtäviin ja toimiasemiin sijoittumisessa eli vertikaalinen segregaatio. Naisten työurat etenevät heikommin, kun naiset rekrytoituvat alempiin ammattiluokituksen asemiin samoilla taidoilla ja jäävät alempiin asemiin työurien edetessä.
Vaikka naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, koulutus hyödyttää miehiä enemmän kuin naisia. Palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat suurempia korkeakoulutetuilla ja johtavissa tehtävissä.
Kun kaikki palkkaeron perusteltavissa olevista syistä vakioidaan, ns. selittämätöntä palkkaeroa miesten ja naisten välille esimerkiksi tekniikan alalla jää reilut viisi prosenttia.
Perhenormit uutena selityksenä
Perheellistyminen vaikuttaa monien tutkimusten mukaan eri tavoin naisten ja miesten ansioihin. Naiset kärsivät sakoista tai rangaistuksista (”motherhood penalty”) kun taas miehiä lasten saaminen saattaa hyödyttää (”fatherhood premium”).
Yllätyimme, että Suomessa nämä ilmiöt löytyvät myös STEM-alojen korkeakoulutetuilla (STEM=science, technology, engineering, mathematics). Eikös täällä pitänyt tasa-arvon jo toteutua – ainakin miesten mielestä.
Perheellistyminen suorastaan romahduttaa naisten tulot ja vaikutus kestää yllättävän pitkään, vaikka huomioon otetaan myös tulonsiirrot. Toisaalta miesten tuloissa ei näkynyt minkäänlaista notkahdusta lasten saamisen yhteydessä. Päinvastoin: perheenlisäystä saaneiden miesten tulot olivat hieman korkeampia verrattuna lapsettomiin miehiin.
Sukupuolten välisten tuloerojen ytimessä ovatkin pinttyneet perhenormit. Mies elättää ja naisella on päävastuu lasten hoitamisesta, korkeakoulutuksesta tai työuraan liittyvistä toiveista huolimatta. Lisäksi normit vaikuttavat niin miehiin, naisiin kuin muihinkin, valitsipa toimia niiden mukaan tai ei.
Susanna Bairoh
Kirjoittaja:
Susanna Bairoh (KTT, VTM) työskentelee tutkimuspäällikkönä Tekniikan akateemiset TEKissä. Hän on toteuttanut useita määrällisiä ja laadullisia tutkimuksia sukupuolten tasa-arvosta sekä sukupuolieroista tekniikan työpaikoilla ja opinnoissa. Susannalle on tärkeää edistää sukupuolten tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja osallisuutta tekniikan alalla.
Webinaari 6.3. - Vauva tuli, ura meni? Ratkaisuja tasa-arvoisempaan työelämään
Miten perhenormit vaikuttavat sukupuolten tuloeroihin? Haluatko ymmärtää ilmiön taustoja ja saada ajankohtaisen katsauksen, missä mennään työelämän tasa-arvon kanssa Suomessa 2026?
Webinaarissa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja ja ajankohtaista tutkimustietoa perheellistymisen ja sukupuolen vaikutuksista työuriin ja tuloihin. Tapahtuman hostina toimii kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.). Tuoretta tutkimusdataa esittelee TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh ja MiBin työelämäselvityksen MiBin vt. toiminnanjohtaja Jenny Söderman, yritysnäkökulman työelämän käytännöistä tuo Netlightin talent manager Julius Hurri. Ministeriajan perhevapaakokemuksiaan valottaa kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.).
Webinaarin tarjoavat Tekniikan Akateemiset TEK, Mothers in Business (MiB), Akava, Tradenomit ja Suomen Ekonomit. Webinaari on avoin kaikille.
Ilmoittaudu mukaan kuulemaan vaikuttavia puheenvuoroja, ilmoittautuminen päättyy 6.3.2026
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
