Teitkö uudenvuodenlupauksia tälle vuodelle? Vuoden vaihtuessa monet meistä päättävät jollain tavalla muuttaa elämäänsä paremmaksi, esimerkiksi lisäämällä liikuntaa, syömällä terveellisemmin tai lopettamalla jonkin huonon tavan, kuten liiallisen somettamisen tai herkuttelun.
Valitettavasti useimpien kohdalla nämä hyvät päätökset kuitenkin kariutuvat muutaman viikon jälkeen, ja monien kohdalla syy on se, että hyvän päätöksen toteutustapa on ollut huono. Usein syy on se, että ihminen on yrittänyt muuttaa itseään itsekurin ja tahdonvoiman avulla, vaikka itse asiassa kestävien elämäntapamuutosten tekemisen avain on uusien tapojen luominen.
Mikä on tapa?
Tavalla tarkoitetaan toimintaa tai käytöstä, jota toistetaan säännöllisesti ja joka tapahtuu tyypillisesti ilman tietoista päätöstä tai valintaa. Kun toistamme jotain tapaa, niin olemme tavallaan ”automaattiohjauksessa”. Usein tavan tunnistaa myös siitä, että sen suorittaminen ei jätä aina selkeää muistijälkeä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi ”sammutinko kahvinkeittimen kun lähdin töihin?” tai ”muistinko ottaa lääkkeeni aamulla?”.
Miksi tavat ovat niin keskeisiä?
Tavat ovat kognitiivinen sopeutumiskeino, jolla vähennämme henkistä kuormaamme. Niiden avulla pystymme vähentämään päivän aikana tarvittavien päätösten lukumäärää merkittävästi. Voidaankin ajatella, että luomalla jonkin tavan olemme kehittäneet hyvän (tai huonon) toimintamallin, jota toistamalla voimme välttää ”pyörän uudelleen keksimisen”.
Tapamme määrittävät suuren osan arkitoimistamme, ja tutkimusten mukaan toistamme tapojamme jopa 40 prosenttia valveillaoloajastamme. Tavat usein määrittävät esimerkiksi mitä syömme, kuinka paljon liikumme, miten vietämme vapaa-aikaamme ja kuinka nukumme ja rentoudumme. Jo Aristoteleen kerrotaan todenneen: ”Olemme sitä, mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei olekaan teko, vaan tapa.”
Mihin tapojen oppiminen perustuu?
Tapojen oppiminen perustuu aivojemme biologiaan, ja niiden mahdollistajana on neuroplastisuus eli aivosolujemme elinikäinen kyky muokkaantua toiminnan seurauksena. Käytännössä nimittäin kaikki mitä teemme tai ajattelemme muokkaa sitä, mitkä aivosolut muodostavat yhteyksiä toistensa kanssa.
Jos toistamme riittävän paljon tiettyä toimintaa, tätä toimintaa helpottavien aivosolujen yhteydet muodostuvat joka toistolla entistä vahvemmiksi, kunnes ne ovat ennen pitkää niin vahvoja, että ne muodostavat tavan, jota toistamme automaattisesti tietyn ärsykkeen tai päätöksen seurauksena. Hyvä analogia tähän on ajatella veden virtausta pienessä uomassa: mitä enemmän vettä virtaa uoman läpi, sitä leveämmäksi joki kasvaa ja sitä enemmän vettä sen läpi voi virrata. Kyseessä on siis itseään vahvistava ilmiö.
Oleellista tavan muodostumisessa, oli se sitten tietoista tai tiedostamatonta, on se, että toistamme tiettyä toimintaa riittävän usein ja tarpeeksi pitkän ajan kuluessa.
“Onkin lähes aina hedelmällisempää keskittyä huonojen tapojen lopettamisen sijasta uusien parempien tapojen opettelemiseen.”
Miten huonoista tavoista päästään eroon?
Usein huonot tapamme ovat juurtuneet vuosien varrella meihin vahvasti, minkä takia niiden muuttaminen pelkällä tahdonvoimalla on lähes mahdotonta.
Tämän vuoksi avain huonojen tapojen muuttamiseen onkin opetella uusi korvaava tapa. Edellistä jokianalogiaa käyttäen tätä voi ajatella uuden leveämmän sivujoen rakentamisena. Tällöin fysiikan lakeja mukaillen toimintamme ohjautuu vähimmän vastarinnan periaatteen mukaisesti. Tämän vuoksi onkin lähes aina hedelmällisempää keskittyä huonojen tapojen lopettamisen sijasta uusien parempien tapojen opettelemiseen.
Neljä keinoa opetella uusia tapoja
Koska uusien tapojen opettelemisessa keskeistä on toistaa haluttua toimintaa niin kauan, että siitä muodostuu automaattinen tapa, olen vuosien varrella opetellut neljä käytännöllistä keinoa, joiden avulla on helpompaa toistaa haluttua toimintaa mahdollisimman vaivattomasti ja riittävän kauan.
Keino 1: säätele kynnystä.
Ihminen on laiska, ja tätä perusasetustamme on helppo hyödyntää sekä uusien tapojen oppimisessa että haitallisten houkutusten välttämisessä. Kuulin kerran niin sanotusta 20 sekunnin säännöstä, jonka mukaan teemme helpommin asioita, joiden aloittaminen kestää alle 20 sekuntia ja käänteisesti teemme vähemmän asioita, joiden aloittaminen kestää tätä pidempään.
Hyödynnän itse tätä niin, että helpotan niiden asioiden aloittamista, joita haluan tehdä ja puolestaan vähennän sellaisten asioiden tekemistä, joita haluan välttää. Jos esimerkiksi haluan vähentää herkuttelua, voin hyödyntää tätä tehokkaasti niin, etten pidä herkkuja kotona. Herkkuhimon iskiessä on nimittäin helppo mennä jääkaapille, mutta huomattavasti vaikeampaa käydä lähikaupassa ostamassa herkkuja.
Keino 2: muuta ympäristöäsi.
Usein tavan toistaminen alkaa siitä, että ympäristöstämme tulee jokin ärsyke, joka laukaisee tavan toistamisen. Koska ihmisillä näkökyky on dominoivin aistimme, ovat visuaaliset ärsykkeet erityisen vahvoja laukaisemaan tietyn käytöksen meissä. Muokkaamalla ympäristöämme voimme vaikuttaa vahvasti siihen, mitä teemme päivittäin.
Jos siis esimerkiksi haluan vähentää sähköpostin ja sosiaalisen median käyttöä, on tehokas tähän poistaa kaikki visuaaliset ilmoitukset saapuneista viesteistä ja päivityksistä.
Keino 3: ketjuta olemassa olevaan tapaan.
Yksi tapa helpottaa uuden tavan luomista on tehdä se ajallisesti jo juurtuneen tavan yhteydessä. Tällöin jo vahvasti juurtunut tapa toimii ikään kuin muistutuksena uuden tavan toistamiselle. Usein nimittäin uusien tapojen toistaminen kariutuu siihen, että yksinkertaisesti unohdamme toistaa riittävän usein, jotta siitä voisi muodostua kestävä tapa.
Mieti siis asioita, joita toistat päivittäin ja minkä yhteyteen uusi tapa istuisi luontevasti. Yksi esimerkki voisi olla vaikka liittää uusi liikuntaharrastus päivittäiseen työmatkaasi.
Keino 4: luo muistutus.
Tämä on eräs henkilökohtaisista suosikeistani, sillä joitain uusia tapoja on tarkoituksenmukaista toistaa useita kertoja päivissä, toisia taas päivittäin ja joitain vain muutamia kertoja viikossa. Kalenterisovellukset ovat mainio apu tähän, sillä voit luoda niihin toistuvia muistutuksia asiasta, jota haluat tehdä. Tätä tarkoitusta varten on myös paljon ilmaisia älypuhelinsovelluksia, joissa on muistutusominaisuuden lisäksi paljon tapojen luomista tukevia pelillistäviä ominaisuuksia.
Itse olen hyödyntänyt kalenterisovelluksen muistutusta mm. sähköpostin käytön vähentämiseen (lue lisää tästä kirjoituksestani) ja työpäivieni suunnitelmallisuuden lisäämiseen (lue tämä kirjoitukseni).
“Tulet välillä repsahtamaan ja lipsumaan uuden tapasi opettelussa. Tätä tapahtuu jokaiselle. Elämä ei ole täydellistä. Älä siis luovuta, vaan hyppää takaisin muutoshevosen selkään mahdollisimman nopeasti.”
Muutama tärkeä periaate
Edellä mainittujen käytännön tekniikoiden lisäksi on tärkeä pitää mielessä muutaman tärkeä periaate tapojen opettelusta.
Älä ahnehdi.
Tapojen opetteleminen ei ole helppoa, ja sen takia onkin tärkeää aloittaa pienestä. Keskity muuttamaan yhtä tapaa kerrallaan ja siirry seuraavaan tapaan vasta, kun edellinen luonnistuu vaivatta. Jos nimittäin yrität opetella montaa asiaa kerrallaan, epäonnistut kaikissa.
Tositelevisiosta tutut kokonaisvaltaiset elämäntaparemontit ovat fantasiaa. Tosielämässä kestävä muutos tapahtuu askel kerrallaan.
Pidä odotuksesi realistisina.
Tapojen opetteleminen on hidasta, sillä se perustuu aivosolujen välisten yhteyksien muodostumiseen. Tutkimusten mukaan uuden tavan opetteleminen kestää keskimäärin 66 päivää, joskin vaihteluväli on iso, ja pisimmillään uuden tavan opettelussa saattaa kestää jopa yhdeksän kuukautta. Maltti on siis valttia. Älä odota, että oppisit uuden tavan parissa viikossa, muuten tulet pettymään.
Keskity tekemiseen, älä lopputulokseen.
Mikäli pyrit tekemään asioita ainoastaan lopputulos mielessä, on todennäköisempää, että epäonnistut. Mieti siis kuinka voit luoda tavan, jonka toistamisesta nautit, joka on mahdollisimman vaivaton ja joka tuottaa haluttua kehitystä. Näin onnistut todennäköisemmin ja myös nautit elämästäsi enemmän. Omasta mielestäni nimittäin vain helpot tavat ovat kestäviä.
Jos esimerkiksi haluat nostaa fyysistä kuntoasi, etsi liikuntatapa, josta aidosti nautit. Muuten et jaksa pitkään. Jos taas haluat laihtua, etsi ruokavalio ja ruokailutapa, josta pidät ja jota voit kuvitella ylläpitäväsi ainakin kymmenen vuotta. Syöminen on elämän suuria nautintoja eikä sitä pidä kieltää itseltään.
Älä piiskaa itseäsi.
Tulet välillä repsahtamaan ja lipsumaan uuden tapasi opettelussa. Tätä tapahtuu jokaiselle. Elämä ei ole täydellistä. Älä siis luovuta, vaan hyppää takaisin muutoshevosen selkään mahdollisimman nopeasti.
Koomikko Jerry Seinfeldilla on hyödyllinen tekniikka tähän. Kun hän halusi kehittyä paremmaksi koomikoksi, hän päätti, että aikoo kirjoittaa vitsejä joka päivä. Toisin sanoen hän halusi luoda vitsien kirjoittamisesta päivittäisen tavan.
Tukeakseen päätöstään Seinfeld rupesi merkitsemään seinäkalenteriinsa punaisen ruksin jokaisen päivän kohdalle, jolloin hän onnistui kirjoittamaan. Näin hän loi kalenteriinsa visuaalisen ”onnistumisten ketjun”. Hänen periaatteensa oli: ”älä katkaise ketjua”. Itse sovellan tätä niin, että on täysin sallittua, että ketjuun tulee yhden päivän katkos, mutta kahden päivän katkosta pitää pyrkiä välttämään mahdollisimman paljon.
Hyödynnä alkuinnostus.
Omasta mielestäni tämä on tärkein neuvo ihmisille, jotka haluavat kehittää itseään jollain tavalla. Kun innostut jostain, aloita tekemään niin nopeasti kuin pystyt. Alkuinnostus on suuri voimavara, mutta se laantuu nopeasti. Aloita siis jo tänään, tai viimeistään huomenna!
Lisää?
Jos haluat lukea asiasta enemmän, niin tässä on muutama aiheeseen liittyvä kirjasuositus:
Charles Duhigg: The Power of Habit: Why We Do What We Do in Life and Business
Gretchen Rubin: Better Than Before: Mastering the Habits of Our Everyday Lives
John Medina: Brain Rules: 12 Principles for Surviving and Thriving at Work, Home, and School
Geoff Colvin: Talent Is Overrated: What Really Separates World-Class Performers from Everybody Else
Kirjoittajasta
Filosofian tohtori Sampo Sammalisto on bestseller-kirjailija, bloggari ja valmentaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus tutkimuksesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja myynnistä. Monipuolisen uransa aikana Sampo on työskennellyt mm. tutkimusorganisaatioissa, pk-yrityksissä ja kansainvälisissä suuryhtiöissä.
Hänen kirjoittamansa “Viisas pääsee vähemmällä”-kirjat (Kauppakamari 2014, 2019 ja 2021) ovat nykyaikaisen ihmisen selviytymisoppaita, jotka ovat auttaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä elämään järkevämpää, kiireettömämpää ja onnellisempaa elämää.
Sampon intohimo on rakentaa prosesseja, joilla elämästään voi tehdä helpompaa ja hauskempaa. Hän on myös kysytty kouluttaja ja hänen koulutuksiinsa on osallistunut jo yli 15.000 suomalaista.
Lue lisää Sampon verkkosivuilta: https://viisaampaatyota.com/
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
