Resilienssi on käsite, jota usein tarkastellaan yksilön näkökulmasta – sitä kuvaillaan kyvyksi sopeutua, palautua vastoinkäymisistä ja jatkaa elämässä eteenpäin. Työelämässä resilienssiä pidetään henkilökohtaisena ominaisuutena, jopa vaatimuksena, jota jokaisen pitäisi kehittää ja ylläpitää. Mutta onko resilienssi vain yksilön vastuulla, vai onko sillä paikka myös organisaatioiden rakenteissa ja kulttuurissa?
Resilienssi on nykyään suomen kieleen vakiintunut lainasana, joka ei kuitenkaan avaa ilmiötä konkretian tasolla. Termille on esitetty monenlaisia suomennoksia, kuten joustavuus, kestävyys, toipumiskyky, henkinen vahvuus tai sinnikkyys. Kaikki nämä kuvaavat erilaisia tapoja, miten resilienssi arjessamme ja toiminnassamme eri tilanteissa ilmenee.
Omasta mielestäni sana muutoskyky on paras suomenkielinen vastine resilienssille. Resilienssi ei ole ominaisuus tai jokin yksittäinen toimintatapa, vaan prosessi siitä, mitä tapahtuu, kun kohtaamme haasteita, miten kohtaamme ne ja miten pääsemme tilanteesta eteenpäin.
Työpaikan olosuhteet vaikuttavat resilienssiin
Työelämässä odotetaan usein, että työntekijät ovat joustavia, mukautuvat muutoksiin ja selviävät haasteista vahingoittumatta. Resilienssi on tärkeää, mutta sen liiallinen yksilökeskeinen korostaminen voi olla ongelmallista. Jos organisaatioiden odotus on, että työntekijät vastaavat yksin hyvinvoinnistaan, työpaikan rakenteiden ja toimintakulttuurin vaikutuksia yksilön resilienssiin ei oteta huomioon. Jo varhaisimmat resilienssitutkimukset ovat osoittaneet, että yksilö ei yksin voi olla resilientti, vaan yhteisöllisyys ja muilta saatu tuki on sille aivan keskeinen voimavara.
Työpaikalla vallitsevat olosuhteet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka ihmiset jaksavat ja sopeutuvat. Esimerkiksi epäselvät roolit, kohtuuttomat vaatimukset ja jatkuva muutos ilman riittävää tukea voivat kuluttaa työntekijöitä, vaikka heidän henkilökohtainen resilienssinsä olisi vahva. On myös tärkeää ymmärtää, että resilienssi on dynaamista; joskus olemme haavoittuvia, joskus pärjäämme paremmin. Jokainen ihminen on myös erilainen niin taustaltaan kuin elämäntilanteeltaan; tällä kaikella on merkitystä sille, minkälaisia resilienssin suojatekijöitä tai voimavaroja yksilöllä on käytössään.
Organisaatioilla oltava kykyä tukea työntekijöitään
Resilienssi tulisi nähdä myös organisaation kykynä tukea työntekijöitään ja mukautua muutoksiin kestävällä tavalla. Yrityskulttuuri, johtaminen ja rakenteet määrittävät, kuinka hyvin organisaatio pystyy luomaan ympäristön, jossa työntekijöiden resilienssiä vahvistetaan eikä ainoastaan kuluteta. Yrityskulttuuri, jossa kiinnitetään huomiota esimerkiksi palautumisen mahdollisuuksiin, psykologiseen turvallisuuteen, työntekijöille asetettuihin odotuksiin ja työntekijöille annettuun tukeen, on voittava kulttuuri.
Organisaatioilla on vastuu tarjota työntekijöilleen selkeät toimintamallit, realistiset tavoitteet ja vahvaa tukea haastavissa tilanteissa. Hyvinvoinnin kehittäminen, avoin viestintä ja turvallisuuden tunne vaikuttavat suoraan siihen, kuinka työntekijät kokevat työnsä ja sen tuomat haasteet. Esimerkiksi avoin ja säännöllinen vuorovaikutus työntekijän ja lähiesihenkilön välillä on usein tarpeen, jotta esihenkilö voi seurata työntekijän jaksamistasekä vahvistaa hänen muutoskyvykkyyttään.
Taakasta yhteiseen tavoitteeseen
On tärkeää tunnistaa, missä kulkee raja yksilön ja organisaation vastuiden välillä. Työyhteisön pitäisi olla se turvaverkko, joka tarvittaessa sekä ennaltaehkäisee että vahvistaa työntekijöiden resilienssiä.
Työntekijällä voi olla pääosin vastuu omasta ammatillisesta kehityksestä, mukautumiskyvystä ja jaksamisesta. Nykyisin puhutaan paljon jatkuvasta oppimisesta, mutta se ei voi olla yksin työntekijän vastuulla. Organisaatioiden on myös ymmärrettävä, että työnantajien rakenteet ja kulttuuri voivat joko tukea tai heikentää työntekijöiden resilienssiä.
Joissakin organisaatioissa on kulttuurisesti tyypillistä varovaisuutta tuoda esiin omia näkemyksiä, ottaa riskejä ja kertoa omista “mokistaan”. Samaan aikaan organisaatiot tavoittelevat kuitenkin kasvua. Kasvun asenne voi syntyä työntekijöille siitä, että työympäristö on psykologisesti turvallinen, jolloin epäonnistumisia ja virheitä ei piilotella, vaan ne jaetaan avoimesti ja niistä opitaan. Eräässä valmentamassani yrityksessä on viikoittaisen tiimitapaamisen yhteydessä tapana käydä läpi tiiminjäsenten viikon “moka” henkilön itsensä kertomana. Samalla jokainen myös jakaa sen, mitä on mokastaan oppinut. Myös onnistumisten äärelle pysähtyminen on oppimisen kannalta tärkeää.
Organisaation vastuuseen resilienssistä liittyvä keskeinen kysymys on: miten organisaatio voi rakentaa ympäristön, jossa resilienssiä ei vaadita yksilöltä yli hänen voimavarojensa? Resilienssin ei pitäisi olla selviytymiskamppailua, vaan yhteistä rakentamista, jossa sekä yksilöt että organisaatio oppivat ja kasvavat. Resilienssi on yhteistä kyvykkyyttä, joka rakentuu organisaation kulttuurin ja toimintamallien kautta. Kun organisaatiot ymmärtävät roolinsa resilienssin tukemisessa, ne voivat luoda ympäristön, jossa työntekijöiden hyvinvointi ei ole yksilön oma taakka, vaan yhteinen tavoite.
Kuva – Dorit Salutskij
Kirjoittaja: Ulrika Björkstam
Ulrika Björkstam on resilienssiin erikoistunut valmentaja, joka auttaa organisaatioita ja yksilöitä kehittämään resilienssiä ja kohtaamaan muutoksia kestävällä tavalla. Hänellä on vahva tausta työelämän dynamiikan ymmärtämisessä, ja hän tuo mukanaan käytännönläheisiä näkökulmia kestävän työelämän rakentamiseen. Hänen toinen kirjansa Kehitä resilienssiä - opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma 2025) on juuri ilmestynyt.
Ulrikan oma kokemus selviytymisestä vaikeissa olosuhteissa on inspiroinut hänen työtään resilienssin asiantuntijana. Hän keskittyy auttamaan ihmisiä ja organisaatioita tunnistamaan vahvuutensa, kehittämään joustavuutta ja luomaan työympäristöjä, joissa resilienssi ei ole yksilön selviytymiskamppailu, vaan yhteinen voimavara.
Ulrika on työskennellyt valmennusten parissa yli kymmenen vuotta. Hän toimii myös MiBin 10-vuotisgaalan key note -puhujana lauantai-iltana 25.10.2025.
Lue lisää Ulrikasta: Ulrika Bjorkstam - resilienssivalmentaja | puhuja | kirjailija
Ilmoittaudu sinäkin tämän vuoden parhaimpaan juhlaan!
