Suomessa puhutaan samaan aikaan osaajapulasta, syntyvyyden laskusta ja perhevapaiden tasaisemmasta jakamisesta. Silti raskaus tai perhevapaa voi edelleen johtaa työpaikan menetykseen, urakehityksen hidastumiseen tai pelkoon siitä, että oma maine työelämässä kärsii.
Mothers in Business MiB ry nostaa esiin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän aliraportoituna työelämäilmiönä. Järjestön mukaan syrjintää kokevia on paljon, mutta moni jättää asian viemättä eteenpäin, koska pelkää seurauksia omalle uralleen.
Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vuodeksi ilman perusteltua syytä 1.6.2026 alkaen. Riski raskaus- ja perhevapaasyrjintään lisääntyy muutoksen myötä.
STM:n tilaaman väestökyselyn mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut syrjintää työelämässä, ja määräaikaisista työntekijöistä lähes puolet. Vain viidennes syrjintää kokeneista ilmoittaa asiasta työpaikan viralliselle taholle tai viranomaisille.
Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksen mukaan jo 65 prosenttia valtuutetun saamista työelämäsyrjintää koskevista yhteydenotoista liittyy raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Kirjallisista yhteydenotoista kolmannes tulee miehiltä.
MiBin asiantuntijan Hanna-Kaisa Jussilan mukaan ilmiön vakavin piirre on hiljaisuus.
“Moni pelkää, että syrjinnästä kertominen leimaa hankalaksi työntekijäksi tai vaikeuttaa tulevaa työllistymistä. Käytännössä mainehaitta ei aina kohdistu syrjivään työnantajaan vaan syrjintää kokeneeseen ihmiseen”, Jussila sanoo.
MiB pitää kehitystä huolestuttavana myös siksi, että perhevapaiden tasaisempaa jakamista pidetään keskeisenä keinona vahvistaa työelämän tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia. Vapaiden jakaminen tekee näkyväksi, että myös isät ja ei-synnyttävät vanhemmat kohtaavat perhevapaaseen liittyvää syrjintää.
Perhevapaa päättyi irtisanomiseen
Pirkanmaalainen Perttu Vaittinen haastoi työnantajansa oikeuteen sen jälkeen, kun hänet irtisanottiin muutosneuvotteluissa osittaisen perhevapaan aikana. Pirkanmaan käräjäoikeus totesi huhtikuussa 2026 irtisanomisen laittomaksi. Pertun työnantaja on valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta, joten se ei ole vielä lainvoimainen.
“Koin, että taistelemalla voin auttaa muita vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa”, Vaittinen sanoo.
Vaittinen kertoo saaneensa runsaasti yksityisiä yhteydenottoja sen jälkeen, kun hän puhui tapauksestaan julkisesti. MiBin mukaan tämä kertoo siitä, että moni tunnistaa ilmiön, mutta harva uskaltaa puhua siitä omalla nimellään.
Myös pääkaupunkiseudulla asuvan Elisan paluu perhevapaalta töihin vuonna 2020 katkesi muutosneuvotteluihin. Työnantaja myönsi epävirallisesti, että sijaiseksi palkattu henkilö jäisi tekemään hänen tehtäväänsä. Elisa ei vienyt tapausta eteenpäin.
“Minulla ei ollut pikkulapsiperheessä energiaa pohtia vastatoimia, kun siinä samalla piti etsiä uutta työpaikkaa. En oikeasti ajatellut, että tällaista voisi nyky-Suomessa tapahtua”, Elisa kertoo.
Elisan kohdalla syrjintäkokemus ei jäänyt yhteen kertaan. Vuonna 2021 hänen kanssaan oli jo suullisesti sovittu määräaikaisen työsuhteen vakinaistamisesta, mutta tarjous vedettiin pois raskausuutisen jälkeen. Tällä kertaa Elisa otti yhteyttä ammattiliittoon, mutta prosessia kuvattiin raskaaksi ja lopputulosta epävarmaksi.
“Työelämä ei voi puhua osaajapulasta ja menettää työntekijöitä vanhemmuuden vuoksi”
MiBin mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei ole vain yksittäisten työntekijöiden ongelma. Se on myös työelämän pitovoimaan, työnantajakuvaan ja Suomen kilpailukykyyn liittyvä kysymys.
“Työelämä ei voi samaan aikaan puhua osaajapulasta ja menettää työntekijöitä siksi, että he perustavat perheen. Perheystävällisyys ei ole enää pelkkä henkilöstöetu vaan kilpailukykytekijä”, Jussila sanoo.
MiB muistuttaa, että laki kieltää raskaus- ja perhevapaasyrjinnän jo nyt. Järjestön mukaan ongelma ei ratkea vain sillä, että yksittäiset työntekijät tuntevat oikeutensa tai vievät tapauksia eteenpäin.
Työpaikoilla tarvitaan selkeitä käytäntöjä, esihenkilöiden osaamisen vahvistamista ja johdon sitoutumista siihen, että raskaus, vanhemmuus tai perhetilanne eivät muodostu urariskiksi.
“Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumista ei voi jättää sitä kokevien ihmisten vastuulle. Vastuu on työpaikoilla, johtamisessa ja rakenteissa”, Jussila sanoo.
MiB muistuttaa 1.–7.6.2026 järjestettävällä kampanjallaan, että laki suojaa raskaana ja perhevapaalla olevia työelämässä. Somessa ja ulkomainonnassa nähtävillä kampanjavideoilla jaetaan tosielämän kokemuksia työelämästä. Videot ovat tarkoituksellisen arkisia, koska sellaisia ovat valitettavasti myös syrjintätilanteet.
Tietoa työntekijän oikeuksista ja tukea syrjintätilanteeseen löytyy osoitteesta MiB.fi/CARE4CAREER.
Mothers in Business MiB ry on mukana Työterveyslaitoksen johtamassa Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää - CARE4CAREER -yhteishankkeessa yhdessä THL:n kanssa. Hankkeessa on kehitetty maksuton Työn ja perheen yhteensovittamisen työkalu, jonka avulla työpaikat voivat arvioida perheystävällisyyden nykytilaa ja tunnistaa kehittämiskohteita.
Lisätiedot
Hanna-Kaisa Jussila
asiantuntija, Mothers in Business MiB ry
p. +358 44 706 4675
hanna-kaisa.jussila@mib.fi
Elisan ja Pertun yhteystiedot saa Hanna-Kaisalta. Elisa esiintyy vain etunimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Lähteet
Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2025.
Raskaussyrjintä Suomessa. Vuoden 2024 väestötutkimuksen tuloksia.
