yrittäjyys

Töissäkävijä: Laura Jalonen, mainosalan yrittäjä

Olen Laura Jalonen, 34-vuotias mainosalan yrittäjä. Minulla on 2,5- ja 4,5-vuotiaat pojat. Työskentelin vuosia mainosalalla sekä valokuvausliikkeessä, ja päätyön ohella sivutoimisena yrittäjänä. Ensimmäisen lapsen synnyttyä jatkoin äitiysvapaalla yrittäjän töitä vanhoille asiakkaille. Äitiysvapaan päätyttyä aloitin tehdä kolmipäiväistä työviikkoa valokuvausliikkeessä, ettei 11 kuukautta vanhan lapsen tarvinnut olla ihan täyttä viikkoa päivähoidossa.

Laura.jpg

Toisen lapsen vanhempainvapaan päättyessä paketti alkoi olla jo liian täynnä, joten piti miettiä, mitä jättää pois, kun aika ja jaksaminen ei riitä kaikkeen. Lopetin päätyöni valokuvausliikkeessä, koska mainosalan yrittäjänä minulla oli jo kohtuullisesti asiakkaita. Laskin myös, että tuntipalkkani yrittäjänä on korkeampi kuin kaupassa, joten pystyin lopettamaan täyden työviikon tekemisen. Kotona työskentelemisen ansiosta minun ei tarvitse myöskään matkustaa aiempaa 40 kilometrin työmatkaa, mikä myös säästää resursseja.

Nykyisellä järjestelyllä lasten sairastelut tai muut arkielämän muutokset eivät aiheuta niin suurta säätöä, koska työskentelen kotitoimistossa ja olen itseni pomo. Päätoimiseksi yrittäjäksi hyppääminen hirvitti, ja pohdin ratkaisua pari kuukautta, sillä olin viihtynyt hyvin myös aiemmassa työpaikassani valokuvaamossa. Olen tyytyväinen nykyiseen valintaani, sillä olen päässyt kehittämään itseäni yrittäjänä ammatillisesti. Kotona työskenteleminen mahdollistaa myös sopivan downshiftaamisen, sillä kotityöt luonnistuvat työnteon tauoilla.

Vanhempainvapaalla yrittäjäksi - Sarin vinkit perheen ja työn yhdistämiseen

Olin globaalissa ICT-alan yrityksessä markkinointipäällikkönä vastaten Suomen tuotelanseerauksista ja -markkinoinnista. Olin erittäin tyytyväinen silloiseen työpaikkaani ja palkka oli erittäin hyvä. Kahden peräkkäisen äitiysloman aikana alkoi kuitenkin kypsyä ajatus omasta yrityksestä, joka oli ollut ajatuksissa jo myös ennen lapsia. Kun törmäsin keväällä 2017 Mothers in Business -työpaikkaketjussa Jenni Vartiaisen postaukseen, jossa hän kertoi suunnittelevansa uutta startupia ja kaipasi kaupallista henkilöä perustajatiimiin, innostuin samantien.

Sari-450x600.jpg

Nuorimmaiseni oli vasta puolivuotias, mutta hyppäsin oitis mukaan kehittämään yrityksen ideaa sekä hakemaan rahoitusta. Olin aluksi mukana vain silloin tällöin, eritoten lasten päiväuniaikoja hyödyntäen. Isovanhempien avustamana aloitin pian kokoaikaisen työnteon, joskin tein kotoa käsin 90 % töistä. Esikoinen aloitti päivähoidossa vähän yli 2-vuotiaana, aluksi kolmena päivän viikossa. Kuopus oli kotona vielä puoli vuotta, mutta sain apua sekä lasten isovanhemmilta että puolisoltani. Työskentelin paljon iltaisin ja viikonloppuisin.

Työskentelimme yrityksemme parissa ilman palkkaa koko vuoden 2017, ennen kuin perustimme osakeyhtiön sen vuoden lopulla. Uskoimme niin paljon yritysideaamme, että halusimme satsata siihen aikaa ja rahaa. Luonnollisesti perheemme taloudellinen tilanne mahdollisti tämän riskin ottamisen.

Olen aina saanut monipuolisista töistä virtaa ja pitänyt kiireestä, muutoksista sekä paineen alla työskentelystä. Jos on liian helppoa tai päivät samanlaisia, tylsistyn ja motivaatio hiipuu. Kahden pienen lapsen äitinä tuntuu toisinaan, että olen töissä vähän kuin lomalla – henkisesti siis saa hetken hengähtää “ÄIIITIIIII” -huudoista. Työntekijänä olen entistä järjestelmällisempi; priorisoin ja keskityn, sillä aikaa ja tekijöitä on vähän.  Saan aikaiseksi lyhyessä ajassa todella paljon! Osaan myös sulkea korvani ulkopuoliselta hälinän, koska olen tietoisesti totuttautunut siihen jopa kotona. Negatiivisena puolena aiempaan tuntuu, etten voi enää luottaa ulkomuistiini samalla tavalla kuin ennen. En kylläkään tiedä, johtuuko se lapsista vai kiireisestä työstäni.

Suurimpana kiitoksena sanoisin, että perhe-elämämme joustavasta sujumisesta on iso kiittäminen avuliasta ja joustavaa puolisoani ja vanhempiani. Emme juurikaan riitele vaan pystymme keskustelemaan asiat asioina. Olen itseni esimies, joten itse määrään työstäni milloin ja miten teen asiat. Tämä joustavuus ei kaikille sovi, mutta itselleni se on ollut lottovoitto.

Sarin niksit työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi:

  • Älä stressaa liikaa äläkä ylisuorita, vähemmälläkin pärjää.

  • Ole hyvissä väleissä isovanhempien ja sukulaisten kanssa. Muista pyytää heiltä lastenhoitoapua!

  • Jos pystyt, tee myös etätyöpäiviä, jolloin ei mene työmatkoihin turhaa aikaa. Podcastit ja äänikirjat on hyvä työmatkan viihdyke/hyödyke.

  • Tee puolison ja/tai hoitajien kanssa puhelimiin yhteinen jaettu kalenteri, josta näkee menot ja sovitut lasten viemiset ja hakemisvuorot jne. Meillä on toiminut hyvin niin että toinen vie aamulla ja toinen hakee iltapäivällä.

  • Mieti ruokia etukäteen hieman pidemmälle ja osta myös sitä varten ainekset valmiiksi, ettei joka päivä tarvitse käydä kaupassa. Hyödynnä kauppakassipalveluja.

  • Anna puolisolle ja hoitajille alusta asti myös oma tyyli hoitaa lapsia itsenäisesti, ettet itse suunnittele ja tee kaikkea valmiiksi. He kyllä pärjäävät, jos annat heille mahdollisuuden alusta asti. En ole kertaakaan jättänyt ohjelappua lastenhoitoon liittyen, vaan luotan heihin täysin – samalla tavalla kuin vien lapsen tarhaankin. En joka päivä vie heille ohjeita, mitä pitää tehdä. Toki tämä toimii vain lähimpien hoitajien kanssa, jotka ovat usein tekemisissä lasten kanssa.

  • Muista myös ottaa omaa aikaa ja parisuhdeaikaa, arkikin sujuu paremmin sen myötä.

Tämä teksti on jatkoa Sari Hurme-Mehtälän aiemmalle aiheeseen liittyvälle kirjoitukselle Kuinka saada työpaikka mammalomalla.

Sari Hurme-Mehtälä, BBA, asuu Kirkkonummella, mutta työskentelee Helsingissä. Hän on lasten tiedekasvatusta tarjoava Kide Science -yrityksen toimitusjohtaja sekä yksi perustajista. Sari lähti mukaan startup-yritykseen äitiysloman aikana 2017. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies, 3-vuotias tytär, 2-vuotias poika sekä koira.

Verkostoissa on voimaa!

 

Taidan olla pahasti verkostoitumisen nimeen vannova intoilija. Yrittäjänä se tuntuu hyvin luontevalta, sillä yksinyrittäjänä minulla ei ole ympärilläni työkavereita tai -yhteisöä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekisin töitä yksin vaan olen verkostoitunut siten, että pystyn toteuttamaan isojakin toimeksiantoja yhdessä kumppaneiden kanssa.

 

Miksi, missä ja miten?

Edellä jo yksi mainio syy verkostoitumiseen. Muita voivat olla: erilaisten ja uudenlaisten näkemysten hakeminen, oman osaamisen ja näkemysten laajempi esille saaminen, liiketoimintojen edistäminen, tulevaisuuteen varautuminen, uusien haasteiden etsiminen ja hakeminen, asiantuntemuksen (tai vaikkapa uusien tietojen ja taitojen) laajentaminen, omien taitojen edistäminen, uusien taitojen oppiminen, muiden kokemusten hyödyntäminen, omien kokemusten jakaminen jne.

Sen haluan sanoa, mikä minulle on ollut verkostoitumisessa iso juttu: sen oivaltaminen, että kun ensin antaa, niin saa monin verroin takaisin!

Missä sitä sitten verkostoidutaan? No vaikka missä! Kaupassa, saunassa, seminaareissa, koulutuksissa, tapahtumissa, toimistoissa, töissä, koulussa, lomilla, harrasteissa – ihan missä vaan! Itse näen verkostoitumistilaisuuksia ympärilläni lähes joka päivä – olen tosin kyllä päättänyt, että haluan (= asenne) verkostoitua ja olen asian suhteen aktiivinen.
Miten verkostoituminen tapahtuu? Kyseessähän on pääasiassa halu, oma asenne, vuorovaikutus, oppiminen, hyöty ja antaminen – kaikkia näitä elementtejä on hyvä olla verkostoitumisessa. Minulle tärkeimpiä ovat edelleenkin henkilökohtaiset kohtaamiset ja tapaamiset mutta myös sähköiset kanavat ovat tuoneet elämääni, työhöni, harrastuksiini ja toimintaani paljon uusia tuulia uusien tuttavuuksien myötä. Sen haluan sanoa, mikä minulle on ollut verkostoitumisessa iso juttu: sen oivaltaminen, että kun ensin antaa, niin saa monin verroin takaisin! Se voi olla vinkki, työkalu, menetelmä, nimi, neuvo, kokemus tai jotain muuta – useimmiten kuitenkin jotain sellaista, mistä toinen osapuoli hyötyy (sinä välttämättä et).

Keskustelun edetessä saatan antaa toiselle jonkin idean, vinkin, neuvon tai ajatuksen, josta uskon voivan olla hyötyä hänelle tai vievän häntä jollain tavalla eteenpäin.

 

Hissipuhe ja hyöty

Olet varmastikin kuullut moneen kertaan, että olisi hyvä olla mielessä itsestä pieni kuvaus (kun joku kuitenkin kysyy, mitä sinä teet), hissipuheeksi sitä monet nimittävät. Tähän minäkin uskon! Minun hissipuheeni voisi olla vaikka tällainen: ”Terve! Minä olen Jouni, kuopiolainen yrittäjä ja vielä tarkemmin liikkeenjohdon konsultti. Autan työssäni muita saavuttamaan omia tavoitteitaan ja usein asiat liittyvät markkinointiin ja myyntiin, osaamisen tai asiantuntijuuden tai palvelujen tuotteistamiseen, verkostoitumiseen tai laatuun.” Ja keskustelun edetessä saatan antaa toiselle jonkin idean, vinkin, neuvon tai ajatuksen, josta uskon voivan olla hyötyä hänelle tai vievän häntä jollain tavalla eteenpäin. Hyödyksikin tätä kutsutaan.

 

Vinkit ja linkit

Lopuksi haluan jakaa kanssanne joitakin parhaimmista vinkeistä mitä olen verkostoitumisessa oppinut: kuuntele ja kysele, ole läsnä. Usein myös tietoisesti hakeudun uusien ihmisten seuraan oppiakseni, kuullakseni, kokeakseni itse jotakin uutta ja jotta voin jakaa jotain itsestäni toisille!

MIB-blogi_omakuva_Jouni-Ortju-400x600.jpg


Kirjoittaja Jouni Ortju on kuopiolainen liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä Laatukoulutus Jouni Ortju Ky:ssä. Jos haluat verkostoitua:

www.linkedin.com/in/jouniortju
www.facebook.com/laatukoulutus
www.twitter.com/jouni_ortju