Kun ajattelen naisen voimaa, ajattelen ensin isoäitiäni. Hän seisoi Itä-Suomen pellon laidalla sodan aikaan, kädet turpeessa, silmät kohti horisonttia. Karjatila pysyi pystyssä vain, jos hän jaksaa. Ei ollut puhetta voimaantumisesta. Oli vain arkea, joka oli hoidettava.
Miksi Suomi tarvitsee lisää naisjohtajia?
Mitä jos hallituksissa istuisi yhtä paljon naisia kuin miehiä? Mitä jos johtoryhmät heijastaisivat oikeasti sitä monimuotoisuutta, jota Suomi on täynnä? Näitä kysymyksiä olemme useasti pysähtyneet pohtimaan MiBin tapahtumissa ja keskusteluissa. Tutkimukset kertovat jo vastauksen: monimuotoinen johtajuus tekee päätöksenteosta vahvempaa ja yrityksistä menestyvämpiä. Nyt on aika tehdä tästä kuvitelmasta todellisuutta.
Osittainen vanhempainvapaa – meidän ratkaisumme tasapainoisempaan vauva-arkeen
Kun perheeseen odotetaan vauvaa, tulevat vanhempainvapaat ennemmin tai myöhemmin puheeksi. Jaetaanko ne tasan, siirretäänkö vanhempainrahapäiviä toiselle vanhemmalle, pidetäänkö ne useammassa pätkässä ja pitääkö toinen vanhempi vapaata ollenkaan. Varsinkin vuoden 2022 perhevapaauudistuksen jälkeen vaihtoehtoja on lähes yhtä paljon kuin on perheitä. Violet Honkasen perheessä osittainen vanhempainvapaa oli ratkaisu tasapainoisempaan vauva-arkeen.
Unelmatyöhön johtavaan verkostoon voi törmätä päiväkodin portilla!
Kuulostaako verkostoituminen muodolliselta ja työläältä? Linkkari-hypetystä, hissipuheita ja verkostoitumistapahtumia. Moni äiti huokaisee jo nyt: ei aikaa, ei energiaa, eikä ehkä edes luontevaa paikkaa, jossa tutustua, kuulla uratarinoista ja esitellä omaa osaamista. Maahanmuuttajataustaiselle äidille kynnys verkostojen rakentamiseen voi olla vielä korkeampi kuin suomalaiselle äidille.





