New York spirit in life, at work and in entrepreneurship

 

What is it like to live and work in New York City, a highly demanding and dynamic environment? What characteristics are vital to survive in a competitive metropolitan city that praises individualism and grit? Can a certain New York spirit be transmuted to the Finnish life style and work ethics?

A few weeks ago these were some of the things I talked about to a group of mothers in Helsinki. I got a chance to talk a bit about Funky Monkey Club but mostly the main focus was on my 16 years of living and working in New York City and how that experience has affected my approach to life and work today. I presented my speech in English.

Turned out there were mostly women who had had their own experience abroad so we had some really fun and fruitful conversations about culture clashes. I revealed what my version of New York spirit is and how I have carried it with me to the Finnish mindset. Here’s some food for thought.

 

New York spirit and it's four elements

I don’t think I would be a business owner and a kids’ music teacher today if I hadn’t had a certain eventful, long journey in the Gotham City. Now looking back and connecting the dots I conclude that there are four aspects that I have found crucial in surviving in NYC. Without these elements I wouldn’t be where I am now. These elements are a part of my essence today.

They are:

  • The art of positive feedback – both giving and receiving

  • Individualism and uniqueness

  • Proficiency in small talk

  • Being comfortable in uncertainty

 

The uplifting power of positive feedback

The fact that I got so much positive feedback in New York changed me from a shy nervous nelly into a confident, happy and motivated woman who wanted to achieve big things by working hard. I realized this during my first year at the New School University jazz program when after a horrendous, flaw finding voice teacher that I had had in Finland there was now suddenly an American, encouraging, positive, up-beat teacher who praised me from top to bottom. Surely she would point out things that I should do better but the overall sense of everything that was going on in the classroom was positive: I heard I was talented, I heard I was an A+ student, I worked hard and became better and better every week. With that I finally grew to believe that I am actually a pretty good singer. I hadn’t thought like that in Finland at all. During all my study years at the New School I would get similar feedback from all my music teachers, and this tendency continued in my professional life.

NYC-450x600.jpg

Praising people for what is done well is far more powerful than what was
not done well.

As I have been given these tremendous gifts of positive feedback, I am striving to follow that same example with people around me; I praise kids at Funky Monkey Club classes, I praise my voice students, my family, my customers, the people I work with, etc. I want to uplift people, and focus on their positive traits, rather than finding the flaws first. And I am being genuine, otherwise it won’t work. Praising people for what is done well is far more powerful than what was not done well.

The benefits are enormous. When you give someone a compliment their performance improves, they become more motivated, they gain confidence and develop new skills and understanding. I encourage everyone to start giving positive feedback as a daily routine. You spread love around you – it makes you and the receiver happy. It’s a win-win situation.

Receiving positive feedback is worth mentioning as well. How many times have we downplayed our performance when someone gives us a compliment? Don’t return the gift to the person who is showing you kindness. Instead say thank you. Thank the person who gave you a gift and at least try to feel good about it. It gets easier the more you do it. And it boosts your confidence. Trust me 

 

Let's admit we are all unique

I was a singer, umpteenth in a dozen in NYC, and if I wanted to be unique I had to create a fresh angle to my singing. I ended up performing in a Finnish world music ensemble for many years and over these years we created a little buzz in the local world music scene. We got some wonderful concert opportunities and visibility in media. Our Finnish angle was unique and we took advantage of it.

In the American individualistic culture people are encouraged to express themselves in unique ways. Children are taught to express opinions aloud from very early age. Independence, creativity and innovation are valued highly. I wanted to take this idea of uniqueness to my business. It is our way to stand out. I drew inspiration from my NYC kids’ music class work experience, I molded it to fit into the Finnish culture and used my creativity to reflect what I know best.

Let yourself shine, and others too!

In Finland we are born with a concept of modesty and blending in with the rest. I would like to challenge that idea and encourage everyone to acknowledge that all of us have a unique personality and life experience that can be seen as strength. Let yourself shine, and others too!

 

Does small talk work in Finland?

This topic created some giggling chats at the MiB event. As many of the participants had lived abroad they knew how awkward can some social interactions be between strangers in Finland. My point was that we should still be talking to people we don’t personally know; for example to other mothers as we relate to each other. One participant mentioned she had tried to talk to another mom in the children’s playground and that mother had escaped the situation as soon as the first words had been uttered. Chatting to strangers makes us feel uncomfortable.

Small talk is a way to create a personal bond.

When living in NYC for years, and working in the hospitality business where your small talk proficiency is measured by the tips you get, I had to quickly learn the art of small talk. And I learned to love it! But in Finland I am constantly faced with challenges. I might start rambling aloud at the gas station counter about whether I should buy a chocolate bar or try to stay on a diet. The counter clerk would have a blank stare and think “why is this odd lady talking to me?”. I find these encounters rather amusing.

However, I’ve found a place where I can still freely practice my small talk skills, and that’s at my business environment. My customers are mostly mothers (and their kids) and I enjoy opening casual conversations with them about motherhood ups and downs. Naturally I relate to their world as I am a mother to a toddler as well. Small talk is a way to create a personal bond. Small talk is often considered as superficial and trivial but it can work as a gateway to something more meaningful. I have found out that through authentic small talk I can win the trust and respect of my clients.

 

Being comfortable in uncertainty

New York City is a vibrant, stimulating place to live but it can cause a lot of stress and anxiety too. I was mostly a freelancer and had many jobs at the same time. I was never certain if my next pay would be secured. My private piano/voice students might suddenly cancel, other music classes might not sell well and the school would cut my work, the fire on subway tracks could prevent me from commuting and I would lose my shift, not to mention things like 9/11 or bed bugs evading my apartment. I experienced lots of unwanted “excitement” during my time in the city.

At the same time it built my character. After hardships and obstacles I would always find my way out and up again – surely after some serious kicking, sobbing and raging first, but still. When I started the Funky Monkey Club in Finland I knew that taking a risk as a business owner would be tough but I would never feel equally consumed like I felt in my previous home country. I had learned to like the uncertainty and the risk because there was always a possibility for new opportunities. This approach has helped me with my entrepreneurship.

 

Summa summarum

At first I had thought I would leave my mark in New York City, but seems like it was more the other way around: New York City left a mark in me. I would not have thrown myself into this roller-coaster of entrepreneurship if I hadn’t had the valuable lessons in positive feedback, individualism, small talk and dealing with uncertainty.

I hope I have left you inspired and/or contemplative about my version of New York spirit. Please, do share your thoughts in the comment field if your spirit moves you 

Author: Paula Anttila

 

paula-ukko-300x225.jpg

Paula Anttila is a singer, musician, music teacher and one of the founders of Funky Monkey Club, kids music class program for babies, toddlers and pre-schoolers. Paula lived and worked in New York City for 16 years. The last five years there she worked at a popular kids music program. The Funky Monkey Club’s music class concept draws inspiration from her NYC experience.

Web: https://funkymonkeyclub.com
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/paula-anttila-a322aa2a/
Facebook: https://www.facebook.com/FMCmuskari/

 

(The text has been published in English, because Paula’s event in April in Helsinki was held in English.)

Digitaalisen asiakaskokemuksen tiedostava kehittäminen

 

Huhtikuisen tiistaiaamun alkajaisiksi mibiläiset saivat kuulla Knowitin Max Töttermanin vetämänä kattavan katsauksen digitaalisen asiakaskokemuksen kehittämisestä. Mitä se on, miksi sitä tarvitaan, miten sitä tehdään – ja ehkä jopa kaikkein tärkeimpänä – mitä sillä tehdään?

Perinteisten myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun yhdistyminen yhdeksi puuroutuneeksi kokonaisuudeksi on kaikessa mielenkiintoisuudessaan täynnä mahdollisuuksia. Yritykset, jotka ovat hyväksyneet pysyvän muutoksen ja kiihtyvän muutostahdin, ovat ottaneet merkittävän askelen kohti parempaa tulevaisuutta. Ne, jotka ovat määritelleet tähän puuroutuneeseen kokonaisuuteensa paneutuen asiakasmatkan, ovat edellisiä askelen etumatkalla. Lipunkantajat, jotka ovat omaksuneet jatkuvan asiakaskokemuksen modulaarisen kehittämisen asiakkaiden alati muuttuvien tarpeiden kannalta, nojaten tunnistettuun tietoon ja analytiikkaan, ovat opettajia muille. Suunnannäyttäjän rooli on esimerkillinen, ja vastuutaakan alla vaativa.

Vaikka jokaisella lähetetyllä asiakasviestillä on hintalappu, valitettavan usein markkinointia toteutetaan edelleen kampanjalähtöisesti. Yrityksellä tai sen toimialalla ei lopultakaan ole merkitystä toimintatavan kannalta, vaan olennaista on saada puolelleen kriittisimmät mielipidevaikuttajat. Jatkuva suunnitelmallisuus asiakasviestinnässä auttaa paitsi suoraan asiakkaiden sitouttamisessa, myös välillisesti asiakastuntemuksen kasvattamisessa ja edelleen asiakkaiden paremmassa sitouttamisessa.

General Data Protection Regulation, tuttujen kesken GDPR, on viimeistään nyt kaikkien huulilla, ja asiakasdatan hallussapitoon, käsittelyyn ja hyödyntämiseen suhtautumisesta saa lukea valtamediasta jatkuvasti myös aivan muista kuin IT-alan julkaisuista. On hämmentävää, että arvovaltainen taho tiedustelee Facebookin toimitusjohtajalta, miten yhtiö voi tehdä rahaa vaikka sen käyttäjät eivät maksa sovelluksen käytöstä. Se myös osoittaa, että datan ja analytiikan merkityksen kasvun vauhdissa on totta tosiaan vaikeaa pysyä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole! Asiakasmatkan määrittely asiakkaiden todellisiin elämäntilanteisiin ja käytösmalleihin pohjaten avaa yritykselle mahdollisuuden tulla itse mediaksi ja rakentaa palveluaan lojaalimpien asiakkaidensa tukemina. Siten ne lopulta onnistuvat vakuuttamaan myös kriittiset, tärkeimmät kohderyhmät asiakkaikseen.

”Asiakaskokemuksen tunteminen ei sinänsä ole mitään uutta. Digitalisaation ja valtavasti lisääntyneiden kohtaamispisteiden myötä asiakaskokemus on noussut myös ylimmän johdon asiaksi.” 

– Max Tötterman, Knowit

Uusien asiakkaiden hankinta on aina kallista, ja sitouttaminen on aina varminta ja kannattavinta aloittaa jo valmiiksi lojaaleista asiakkaista. (Accenturen julkaiseman tutkimuksen mukaan huonon palvelun vuoksi menetettyjen asiakkaiden kustannus on jopa 1,6 triljoonaa.) Yhtä tärkeä ryhmä ovat kriittiset mutta potentiaaliset asiakkaat – esimerkkinä jo mainitut merkittävät mielipidevaikuttajat.

Vaikka asiakaskokemuksen prioriteetti on viime aikoina merkittävästi noussut, tyytyväisyyden mittaamisen monimuotoisuudessa on yhäti haastetta. Suosittelisitko palveluamme? Net promoter score eli NPS-mallin kysymys on kaikille tuttu, ja yksinkertaisuudessaan loputtoman puhutteleva. Peilaamalla palvelujen monikanavaisuutta ja tiedon hyödyntämisen kyvykkyyttä päästään lähelle käsitettä asiakaskokemuksen hallinta. Johtavilla verkkokaupoilla asiakaskokemuksen hallinta on ajoittain jopa häikäisevää, ja asiakas kokee digitaalisen asiakaskokemuksen todella lisäävän arvoa, säästävän aikaa ja vaivaa, tarjoavan jotain uutta ja inspiroivaa. Tähän pääsemiseen on vaadittu merkittävä määrä dataa, analytiikkaa ja niihin nojaavia, onnistuneita liiketoimintapäätöksiä.

Liiketoimintapäätöksiä peräänkuuluttaa puheessaan myös Knowitin Max Tötterman: ”Aina on painotettu asiakaskokemuksen tuntemisen tärkeyttä ja huolellista asiakaskokemuksen hoitamista. Valtavan kosketuspisteiden määrän hallitseminen yhdessä ja yhtenäisesti on tullut isoksi haasteeksi – niin isoksi, että se alkaa jo koskettaa ylintä johtoa eikä enää jää yksittäisen työntekijän vastuulle. Asiakaskokemus on nostettu organisaatiotason tavoitteeksi, ja kaikkien kohtaamisten halutaan olevan mahdollisimman laadukkaita.”

 

Knowit ja MiB yhteistyössä

”Ei toista ilman toista” on kuultu monen merkittävän johtajan suusta, puhuttaessa asiakaskokemuksen ja työntekijäkokemuksen yhteydestä toisiinsa. OP:n Reijo Karhinen, IBM:n Ginni Rometty, ja useat muut silmäätekevät ovat painokkaasti linjanneet, että vain tyytyväiset ja sitoutuneet työntekijät pystyvät palvelemaan asiakkaitaan hyvin.

Panostaakseen työntekijöidensä sitouttamiseen, Knowit on päättänyt ryhtyä yhteistyöhön MiBin kanssa tarjoten vanhempainvapaalle jääville työntekijöilleen jäsenyyden MiB-verkostoon. MiBin potentiaali vauhdikkaasti kasvavan jäsenmäärän ansiosta on huima, ja aivopähkinöitä on kotiäideille tarjolla viikottain. Yhteistyön tärkeyttä ja hyviä kokemuksia korostaa myös Knowit HR:n Mirva Mustonen-Tarvo:

”Knowit haluaa rohkaista ja tukea perhevapaille jäävien työntekijöidensä verkostoitumista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa ja tarjota heille mahdollisuuden kehittää itseään Mothers in Business MiB ry:n kautta. MiBin monipuoliset tilaisuudet ja verkostot tarjoavat jokaiselle jotakin ja parasta on, että kaikkeen voi osallistua myös pienten lasten kanssa. Yhteistyö MiBin kanssa on ollut mukavaa ja helppoa alusta alkaen.”

MiB:in visiona on näyttää, että ura ja perhe on mahdollista yhdistää, ja ne voivat jopa olla toinen toistensa voimavaroja. Kuten asiakaskokemus, myös työntekijäkokemus on aina matka, eikä siitä tule ikinä valmista. Tärkeää on toimiva tasapaino.

MiBin puolesta kiitos Knowitille lupaavasti alkaneesta yhteistyöstä, ja ensimmäisestä yhteisestä tilaisuudesta. Lipunkantajina näytämme yhdessä tietä yhteiskunnalle, tehden työn ja perheen yhdistämisestä uutta normaalia, kokonaisvaltaista ja onnellista elämää.

 

Tule mukaan MIBin jäseneksi tai yrityskumppaniksi!

 

unnamed-600x450.jpg

Laura Uuskoski

(LinkedIn: 
linkedin.com/in/laurauuskoski)

Kirjoittaja on myynnin ja liiketoiminnan kehityksen ammattilainen, jonka päivittäiset asiakas- ja työntekijäkokemukset peilautuvat takaisin perheen pyörityksessä aviomiehen ja kolmen alle kouluikäisen lapsen kautta; jolle toimiminen vapaaehtoisena MiBin yrityssuhdetiimissä tuo uutta näkökulmaa ajankäyttöpalapelin päivittäiseen kokoamiseen, siinä missä intohimo urheiluun pitää mielen ja kehon hyvinvoivana.

 

Knowit on konsultointiyritys, joka luo lisäarvoa asiakkaidensa liiketoiminnalle tarjoamalla digitaalisia ratkaisuja kolmella toisiaan täydentävällä liiketoiminta-alueella: Experience, Insight ja Solutions. Knowitissa yhdistyy design- ja viestintäosaaminen, liikkeenjohdon konsultointiosaaminen ja vahva teknologiaosaaminen. Knowitilla työskentelee yli 2000 työntekijää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Saksassa. Knowit on listattu Tukholman OMX-pörssissä. Knowit – Creating Digital Opportunities. Lisätietoja: www.knowit.fi ja www.knowit.eu.

Verkostojen avulla uudelle uralle

 

Sain ensimmäisen kesätyöpaikkani pienen pitäjän kyläkaupasta kassalla työskentelevän äitini avulla. Seuraavana vuonna marssin isäni jalanjäljissä terästehtaalle konttorihommiin. Työpaikkoja on aina saatu suosittelujen ja verkostojen kautta. Mutta nykyisin niiden merkitys on valtava.

Viime kesäkuussa julkaistun Sitran Työelämätutkimuksen mukaan vain noin joka neljäs työnhakija työllistyy avoimeen työpaikkaan. Piilotyöpaikkojen määrä kasvaa entisestään ja osaavista asiantuntijoista on jatkuva pula. Mutta miten piilotyöpaikkoja voi sitten löytää?

Maija Meriläinen, Senior Researcher ylemmän johdon rekrytointeihin ja hallitushakuihin erikoistuneesta Alumnista ja mibiläinen itsekin, pudottaa vastauksen nopeammin kuin taapero maitolasin (eli erittäin nopeasti): verkostoitumalla.

”Tässä työssä ja koko rekrytointialalla verkostot ovat kaikki kaikessa. Suomi on vielä niin pieni markkina, että piirit ovat oikeastaan alalla kuin alalla pienet. Soitan usein tutuille alan vaikuttajille, ja saan paljon vinkkejä hyvistä tekijöistä. Paljon myös etsin potentiaalisia ehdokkaita esimerkiksi LinkedInista tai muista julkisista kanavista,” Meriläinen listaa.

 

Kannattaa siis tehdä työnsä hyvin ja tutustua avoimesti ainakin oman työpaikkansa ihmisiin, ja mahdollisuuksien mukaan kasvattaa tuttavapiiriä koko toimialalla.

 

MiB on oiva verkosto myös työnhakijalle

Yksi omaa sydäntäni lähellä oleva verkosto on tietysti MiB, jossa voi tutustua helposti samanhenkisiin ihmisiin myös yli toimialarajojen. Yhdistyksen puskaradio toimii äitien kesken tehokkaasti myös työnhaussa. Yksi uudelle uralle suunnannut mibiläinen on Sanna Kranjc, joka sai työpaikan juuri Meriläisen kautta.

”Kyseinen työpaikka ei ollut vielä julkisessa haussa, mutta ilmoitin siitä MiBin sisäisessä työpaikkaketjussa, ja pyysin kysymään lisätietoja minulta. Sanna otti yhteyttä ja asiat lähtivät etenemään”, Meriläinen kertoo.

Kranjc on iloinen, että rekrytointikonsultit, kuten Meriläinen, tuntevat MiBin verkoston hyvänä paikkana löytää osaavia tekijöitä piilotyöpaikkoihin.

”Toivottavasti muutkin uusia haasteita etsivät mibiläiset hyödyntävät verkostoamme. Kannattaa ainakin seurata työpaikkaketjua aktiivisesti, ja ottaa rohkeasti yhteyttä kiinnostavan työpaikkavinkin ilmoittajaan. Myös tutuille mibiläisille voi kertoa hakevansa uusia urahaasteita – on hyvä mahdollisuus, että jäät mieleen. Vinkkaan myös itse mielelläni toiselle mibiläisille, kun kuulen sopivasta työpaikasta”.

 

Tule esiin, niin piilotyöpaikka voi löytää sinut

Sosiaalisen median kanavista LinkedInissä on itseoikeutetusti työnhakijan kannalta ne pirskeet, joita ei kannata missata. Sieltä Meriläinenkin tekee hakuja eniten.

”Mitä paremmin olet osaamisesi kertonut, sitä paremmin näyt eri hauissa. Eikä riitä, että olet vain muuttanut “haen uusia töitä” -täpän aktiiviseksi. Profiilissa pitää olla selkeästi ja avainsanoja käyttäen kerrottu omat osaamisalueet ja aiemmat tehtävät”, Meriläinen muistuttaa.

Kun olet vielä aktiivisesti mukana keskusteluissa, tuot esiin omaa ammattitaitoasi ja sinulla on reilusti kontakteja, saatat osua rekrytoijan haaviin. Great success! Mutta miksi tämä kaikki on niin tärkeää ja piilotyöpaikkoja on nykyisin niin paljon?

Meriläisen mukaan kyse on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta:

”Raaka totuus on, että monissa johto- ja asiantuntijatason hauissa ei vain löydetä sitä oikeaa henkilöä. Tehtävään täydellinen henkilö ei ehkä koe olevansa uuden työn tarpeessa, eikä siksi seuraa työmarkkinoita. Silloin ratkaisu voi olla suorahaku. Joku soittaa hänelle ja kysyy, että voisiko hän ehkä olla kiinnostunut uusista haasteista. Ja tässä juuri tulee mukaan se minun asiantuntemukseni, jonka avulla löydetään se oikea henkilö jolle soittaa.”

Meriläinen vinkkaa myös, että rekrytointialan yritystenkin kanssa kannattaa verkostoitua.

”Jos huomaat, että sinua kiinnostava yritys käyttää kumppanina aina jotain tiettyä rekrytointialan yritystä, ota rohkeasti yhteyttä heihin ja sovi tapaaminen. Suurin osa meidän alan yrityksistä tapaa mielellään avoimia hakijoita ajan salliessa. Samalla saat tapaamisesta arvokasta työhaastattelukokemusta!”

 

Maija Meriläisen vinkit verkostoitumiseen ja työnhakuun

Maija-Profile-318x400.jpg
  1. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä yrityksestä, verkostoidu juuri sen yrityksen työntekijöiden kanssa.

  2. Jos huomaat, että kiinnostava yritys tai toimiala käyttää jotain tiettyä rekrytointialan yritystä, lähesty rohkeasti heitä ja sovi tapaaminen. Suurin osa rekrytointiyrityksistä tapaa avoimia kandidaatteja.

  3. Laita LinkedIn-profiili kuntoon. Tuo esiin avainsanoilla osaaamisesi, kasvata verkostoasi ja lisää näkyvyyttäsi osallistumalla keskusteluihin ja sitä kautta markkinoimalla omaa ammattitaitoasi.

Teksti: Kati Tolvanen
Taaperon äiti, FM, opiskeleva kasvuhakkeri ja MiBin sisällöntuottaja

Miten vahvistaa isien perhevapaiden käyttöä?

 

Vain harva suomalainen isä jää perhevapaalle hoitamaan lasta. Vanhempainrahapäivät korvataan lähes aina äideille. Vuonna 2016 kaikista vanhempainrahapäivistä isät pitivät vain 1,7 %. Kotihoidon tuen saajista 7,1 % oli miehiä. Lyhyttä, usein lapsen syntymän yhteydessä pidettävää muutaman viikon isyysvapaata pitää noin 80 % isistä.  (Kelan lapsiperhe-etuudet 2016 ja THL:n tilastotietoa perhevapaiden käytöstä.)

Onko perheillä edes aidosti valinnanvapautta, kun yhteiskunnan ja työnantajien asenteet pitävät pienten lasten isät tiukasti työpaikoilla? Tätä pohti joukko mibiläisiä isien kanssa Väestöliiton ja Miessakit ry:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa 24.4.2018. Keskustelussa nousi vahvasti esille tarve isien osuuden kiintiöittämiseen, jotta muutosta perhevapaiden jakautumisessa aidosti tapahtuu. Työnantajien asenteilla ja käytännöillä koettiin olevan myös suuri merkitys siihen, jääkö isä perhevapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa. On työpaikkoja, joissa jopa kysytään lapsen syntymän läheisyydessä isältä sitä, milloin hän aikoo jäädä kotiin lapsen kanssa. Työnantajan tuki, esimiehen/kollegoiden esimerkki sekä aidot sijaisjärjestelyt oltiin koettu edesauttavaksi tekijöiksi siihen, että isä jäi perhevapaalle. Tietämättömyys isän perhevapaaoikeuksista arvioitiin olevan yksi mahdollinen este isien perhevapaiden pitämiselle sekä oletus siitä, ettei se olisi taloudellisesti mahdollista.

Tutkimusten mukaan äidin kotona olo on suurin yksittäinen este miesten pidempien perhevapaiden pitämiselle. Myös osallistujat arvioivat äidin roolin merkitykselliseksi isien perhevapaalle jäämisessä. Osallistujat kannustavatkin äitejä antamaan isälle tilaa ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon tasavertaisena vanhempana. Perhevapaiden käyttö on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Toisaalta tunnistettiin äitien vaikutusvalta myös toisinpäin, osassa perheistä isä oli jäänyt perhevapaalle äidin vahvasti toiveesta palata aiemmin töihin.

Osallistujien viisi vinkkiä isille

  1. Uskalla haastaa äidin näkökulma

  2. Ole rohkea ja jää kotiin, ura ei siitä kärsi

  3. Älä välitä yleisistä asenteista, vaan muuta niitä!

  4. Ole tietoinen isän perhevapaaoikeuksista

  5. Laske oikea taloudellinen vaikutus (huomioi progressiivinen verotuksen tasaava vaikutus, jos isällä suuremmat ansiot)

Osallistujien viisi vinkkiä äideille

  1. Anna tilaa isälle vanhempana

  2. Etukäteissuunnittelu kannattaa, keskustelkaa jo ennen lapsen syntymää, miten jaatte hoitovastuun ja kotona olon

  3. Ymmärrä oikea taloudellinen vaikutus (mm. progressiivinen verotus tasaa, vaikutus myös eläketuloihin)

  4. Osallista isä lapsen asioiden hoitoon ja toimi siten asenteiden muuttajana (esim. isä hoitaa neuvola-asioinnin)

  5. Isän kotiinjäänti parantaa parisuhdetta ja oman elämäsi laatua

 

Osallistujien toiveet MiBin toimenpiteiksi

  • lobata perhevapaauudistuksen puolesta

  • kannustaa työnantajia edistämään osaltaan isien perhevapaiden pitomahdollisuuksia

  • tarjota tietoa perhevapaamahdollisuuksista ja perheiden erilaisista ratkaisuista inspriraatioksi

  • tiedottaa perhevapaan jaon positiivisista vaikutuksista parisuhteeseen sekä vanhempien ja lapsen hyvinvointiin

  • tuottaa laskuri perhevapaiden jakamisen todellisista taloudellisista vaikutuksista

  • tuoda esille myös isien ääntä perhevapaiden pitämisestä

  • rohkaista äitejä edetä urallaan

MiB ry:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi valita sekä uran että perheen. Näiden ideointien perusteella on hyvä jatkaa sen eteen tehtävää työtä. MiB ry toteuttaa yhteistyössä Väestöliiton ja Miessakki ry:n kanssa tiedotus- ja tapahtumatoimintaa vahvistaakseen osaltaan isien perhevapaiden käyttöä vuonna 2018.

Kirjoittaja on Jonna Lampinen, MiB ry:n projektipäällikkö

 

Tuettu_Veikkauksen_tuotoilla_TUNNUS_Musta-150x150.png

MiBin toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla

Mistä on unelmaduunit tehty?

 
fullsizeoutput_d87-1024x768.jpeg

Ketä ei kutkuttaisi ajatus työstä, josta oikeasti pitää? Tiedossa on nyt paljon unelma-sanan käyttöä, mutta kyse ei ole täydellisestä rantalomasta tai argentiinalaisen tangon taitamisesta, vaan täydellisestä ja ihanasta työstä – unelmaduunista.

 

 

Kirja kädessä unelmahommia etsimään

Vuosi sitten istuin sohvanurkassa Unelmahommissa-kirja kädessä. Olin ostanut sen luettuani Hanne Valtarin Lähiömutsi-blogista, että kirjakauppojen hyllyt notkuivat nyt unelmia täynnä olevaa kirjaa. Alun perin luin kirjasta, kun Valtari kirjoitti blogissaan sen viimeistelyvaiheesta. Hän nimittäin teki töitä balilaisen villan terassilla, lasten porskutellessa uima-altaassa. Hannen ollessa Balilla, hoitui yhteydenpito toiseen kirjoittajaan Satu Rämöön onnistui hyvin sähköisesti.

Unelmahommissa-kirja pursuaa mielenkiintoisia kuvauksia siitä, miten unelmaduunin löytää ja mitä kaikkea pitää ymmärtää ja uskaltaa tehdä unelmien saavuttamiseksi. Ketä ei kutkuttaisi ajatus työstä, josta oikeasti pitää? Harrastuksestakin voi tehdä työn, josta saa kohtuullisen ansion. Enkä puhu vain NHL-jääkiekkoilijoista, vaan esimerkiksi blogin kirjoittamisesta tai matkustamisesta.

Unelmahommissa-kirjan anti tulee kertomuksista, joissa unelmatyö on löytynyt. Joskus se on löytynyt helposti, joskus epäonnistumisten kautta. Valtaosa kirjan kertomuksista sinkoavat suoraan Rämön ja Valtarin omista kokemuksista. He tekevät omien sanojensa mukaan unelmaduuneja. Tehtävänimikkeitä on useita, kuten tarinankertoja sekä matka- ja hevosopas. Kirjoittajien omien kokemusten lisäksi kirjaan on haastateltu joukko muita unelmaduunareita, muun muassa Linda Liukasta ja Matti Suur-Hamaria. Heillä kaikilla on inspiroiva tarina kerrottavana, oli tie unelmaduuniin käynyt sitten helposti tai vaikeamman kautta.

Erityisesti Linda Liukkaan haastattelu jäi mieleeni. Hän tulkitsee, että omat kiinnostuksen kohteet ja erityisosaaminen pitää osata yhdistää kokonaisuudeksi. Kun kokonaisuus löytyy ja tahtoa on, pitää vielä uskaltaa kaatua eteenpäin. Liukas kuvaa, miten oman mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja tehdyt päätökset muodostavat kuvion, jonka yleensä hahmottaa vasta jälkikäteen. Liukkaan tapauksessa lapset, teknologia, koodaaminen ja piirtäminen yhdistyivät Hello Ruby -kirjaksi. Ei todellakaan ole pakko tietää, mitkä ovat omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, kun kaksikymppisenä selailee opinto-oppaita ja yrittää epätoivoisesti keksiä itselleen tulevaisuuden. Se ehkä rahoittaa monen mieltä, kun elämänsuuntaa pohtii uudessa elämäntilanteessa.

fullsizeoutput_d88-450x600.jpeg

Ei todellakaan ole pakko tietää, mitkä ovat omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, kun kaksikymppisenä selailee opinto-oppaita ja yrittää epätoivoisesti keksiä itselleen tulevaisuuden.

 

 

 

 

 

Unelmaduunari MiBin Afternoon Clubissa

Vuoden vaihteessa kuuntelin Valtarin ja Rämön yhteistä Unelmaduunarit-podcastia, joka on eräänlaista jatkoa Unelmahommissa-kirjalle. Podcast-jaksojen teemat olivat kuin suoraan MiBin tapahtumakalenterista. Niinpä Hanne Valtari kutsuttiin puhumaan omasta tarinastaan MiBin Afternoon Clubiin. Töölön kirjaston Waltari-sali täyttyi äideistä, vauvoista ja unelmista. Erityisesti äitejä kiinnosti teema uranvaihdosta vanhempainvapailla sekä miten harrastuksesta tehdään ammatti.

Valtari on unelmaduunari, joka vaihtoi uraa ensimmäisen perhevapaan aikana. Toimittajan työ vaihtui ammattibloggaamiseen ja freelance-hommiin. Hän loi brändin Lähiömutsi-blogista ja alkoi tienata sillä kohtuullisen toimeentulon. Kertomansa mukaan hän kokee suurta ylpeyttä luomastaan kokonaisuudesta. Sen synty ja rakentuminen ovat olleet täysin omaa työtä. Toisen lapsen syntymän jälkeen blogista oli muodostunut Valtarin pääasiallinen työ. Elämänmuutoksesta, eli äidiksi tulemisesta, kasvoi uuden työn pohja, ja omasta tekemisestä toimeentulon tuova työ.

Mibiläisille tuttu verkostoitumisen ilosanoma on oleellinen osa Unelmahommissa-kirjaa siinä missä Valtarin uratarinaa. Unelmahommissa-kirjassa Satu Rämö kuvaa verkostoitumista ihmissuhdetyöksi. Se on myös jalkatyötä, koska parhaat yhteydet ja kohtaamiset tapahtuvat kasvokkain. Hanne Valtari kuvasi esiintymisessään verkostoitumista tärkeäksi prosessiksi Nähdään pian! ammattibloggaajaksi. Blogialustalla hän tapasi Satu Rämön, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut Unelmaduunarit-podcastin toisella tuotantokaudella. Verkostoista voi tosiaan syntyä kohtaamisia, joiden perusteella luodaan uusia unelmia ja toteutetaan ne.

Hyödynnä rohkeasti verkostojasi. Uskalla kaatua eteenpäin. Siinä ehkä on unelmaduunin resepti?

Omasta kokemuksestani Mothers in Business ry:ssä on lukuisia äitejä, jotka pohtivat, mihin työura tulevaisuudessa vie. Onko vanha työ tai ala myös tulevaisuuden tie, ja jos ei, mikä sitten on? Omien vahvuuksien, verkostojen ja itsensä kehittämisen avulla saattaa löytyä mitä ihmeellisempiä ja ihanampia ajatuksia. Hyödynnä rohkeasti verkostojasi. Uskalla kaatua eteenpäin. Siinä ehkä on unelmaduunin resepti?

Kirjoittaja: Riikka Aminoff

 

tQS9OLdFSM6CMzqN2BCcJA_thumb_e27-255x400.jpg

Jutun kuvat ovat MiB Afternoon Clubista, joka järjestettiin 4.4.2018 Töölön kirjastossa. Vieraana oli Lähiömutsi-bloggaaja ja Unelmahommia-kirjan toinen kirjoittaja Hanne Valtari, joka puhui uravaihdosta vanhempainvapaiden aikana ja siitä, miten harrastuksesta tulee työ.

Riikka Aminoff:

  • äitiyslomalla, kolme lasta

  • erikoistutkija, FM

  • opiskelija, viestintä ja markkinointi

  • unelmaduunin etsijä