MiB ry:n lausunto perhevapaauudistuksesta

Mothers in Business MiB ry kutsuttiin pitämään puheenvuoro Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen järjestämään kuulemistilaisuuteen perhevapaauudistuksesta tiistaina 22.10. Lue MiBin hallituksen puheenjohtajan Annica Mooren esittämä lausunto kokonaisuudessaan:

MiB ry:lle keskeistä perhevapaauudistuksessa on, että 

  • tavoitellaan tasa-arvoa, 

  • vapaat jakautuvat aidosti tasan vanhempien kesken, ja

  • malli on mahdollisimman joustava, ottaen huomioon moninaiset työ- ja perhesuhteet.

Me unelmoimme Suomesta, jossa lapsen saamisen vuoksi ei tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta - Suomesta, jossa myös nainen voi saada sekä uran että perheen.

Tasa-arvoiset kiintiöt molemmille vanhemmille

MiB ry kannattaa perhevapaiden jakamista tasan. MiB on esittänyt perhevapaauudistusta, jossa molemmille vanhemmille kiintiöidään pitkä 9 kuukauden vapaa. Ansiosidonnaisten perhevapaiden kesto MiBin mallissa on 18 kuukautta. MiB esittää, että siirtymäkautena yhteisesti jaettava vapaa voi olla tarjolla esimerkiksi 8+8+2 -mallin mukaisesti. Tämä on linjassa myös perhevapaille asetettujen tavoitteiden kanssa. Lisäksi, päiväkodissa aloitetaan jo nyt keskimäärin 1,5 vuoden ikäisenä, joten 18 kk vapailla ei olisi suurta vaikutusta päivähoidon aloitusikään. Sen sijaan mallilla olisi valtava vaikutus työelämän asenteisiin ja äitien työllisyyteen. 

Asenteisiin voi parhaiten vaikuttaa kannustimilla ja ohjausmekanismeilla. Pidemmillä kiintiöidyillä vapailla voidaan vahvistaa isän oikeutta ja mahdollisuuksia pitää perhevapaita. Sekä isät että heidän työnantajansa mieltävät isien oikeudeksi usein vain isille korvamerkityt vapaat, jos sitäkään.

Tutkimusten mukaan perhevapaiden vapaasti jaettavia osuuksia käyttää lähes poikkeuksetta äiti. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2018 isille korvattiin vain 2 % kaikista “vapaasti jaettavista” vanhempainrahapäivistä. Tästä syystä MiB ry ei kannata pitkää yhteisesti jaettavaa osuutta. 

Joustava malli helpottamaan työn ja perheen yhteensovittamista

MiB esittää, että uudesta perhevapaamallista tehdään mahdollisimman joustava erilaisten perhe- ja työtilanteiden huomioimiseksi, lapsen yksilöllisen edun ja tarpeiden mukaisesti. 

Perhevapaita tulee olla mahdollisuus käyttää pidemmällä aikavälillä ja jaksoissa aina lapsen kouluikään saakka. Vapaista tulisi luoda eräänlainen vapaapäiväpankki kummallekin vanhemmalle. Tämä toimisi samaan tapaan kuin työaikapankki. Tuettuja perhevapaapäiviä voisi käyttää (1) tarvitsemissaan erissä, (2) osa-aikaisesti (eli osan viikkoa voisi olla ansiosidonnaisella perhevapaalla ja osan töissä) ja vaikka (3) yksittäisinä päivinä (esimerkiksi lomakausina tai päiväkodin aloituksessa).

Nykyinen järjestelmä on on-off järjestelmä. Se ohjaa vanhempia täysipäiväisesti joko perhevapaalle tai töihin. Tätä on vaikea sovittaa työelämän pirstaleisuuteen ja vanhempien tarpeisiin panostaa yhtä aikaa sekä uraan että perheeseen. Miksi emme haluaisi kannustaa malliin, jossa molemmat vanhemmat voisivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla ja esimerkiksi 40-60 % töissä?

Osittainen hoitovapaa tai osittainen vanhempainvapaa tulisi lainsäädännössä taata kaikille. Osa-aikainen työn ja hoivan yhdistäminen tulisi olla työntekijän oikeus, joka työnantajan tulee myöntää, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Nykyisin osittaiseen hoitovapaaseen ovat oikeutettuja vain 6 kk työssäoloehdon täyttävät. Tämä saattaa hidastaa ja vaikeuttaa perhevapailta töihinpaluuta. 

Joustavuus on myös työnantajan etu: jos vapaajaksoja ja töitä voi sujuvammin käyttää lomittain, työntekijöille ei tule pitkiä poissaoloja, osaaminen pysyy yllä ja työnantajan käytössä. 

Perhevapaan osuuksia pitäisi voida jakaa myös muille lapsen tärkeille aikuisille. 

Haluamme, ettei uusi järjestelmä edellytä tietynlaiseen muottiin sopimista (esim. ydinperhe, vakituinen työsuhde, jne) vaan lähtee siitä oletuksesta, että perheet ja työsuhteet ovat moninaisia. Tätä on aito joustavuus!

MiB esittää, että kotihoidontuki jatkuisi ainoastaan siirtymäkauden ajan, kunnes joustavuutta lisäävä perhevapaauudistus tekee sen käytännössä tarpeettomaksi. Vanhemmat voivat valita käyttävänsä perhevapaapäiviä esimerkiksi vain 50 % ja jakaa päiviä mm. isovanhemmille, jolloin tarjolla olevat tukikuukaudet saadaan riittämään siihen asti, mikä kullekin lapselle sopii. 

Perhevapaauudistuksen tueksi tulee kuitenkin myös panostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuuteen, jotta pienenkin lapsen vanhemmat voivat hyvillä mielin palata työelämään.

Lopuksi, perhevapaauudistus on mahdollisuus aidosti ja suuresti vaikuttaa tasa-arvoon ihmisten arjessa. Palvelumuotoillaan siis yhdessä tasa-arvoisempi, yksinkertaisempi ja joustavampi malli kaikkien perheiden käyttöön.

Kiitos.

Annica Moore

Mothers in Business MiB ry


Halltusohjelman premissit: 

Hallitusohjelman mukaan kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva

perhevapaauudistus toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti

molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä

vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja

joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus

toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia

perheitä, ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Hallitusohjelman mukaan uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä

paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita

pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi

perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.

Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien

osuutta vastaavasti. Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja

työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset.

Hallitusohjelman mukaan kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena, ja mahdollisuus

maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle selvitetään.

800 uraäitiä vastasi: Perheystävällisyys tehokas keino sitouttaa työpaikkaan

Työpaikan perheystävällisyys on urahenkisille äideille tärkeä kriteeri niin uuden työpaikan valinnassa kuin nykyiseen sitoutumisessa, selviää Mothers in Businessin (MiB) tuoreesta kyselystä, johon vastasi lähes 800 järjestön jäsentä. Perheystävällisen työpaikan tärkeimpinä ominaisuuksina uraäidit pitävät joustavia työaikoja ja lomakäytäntöjä, etätyömahdollisuutta sekä esihenkilön ja muun työyhteisön myönteistä suhtautumista perheen ja työn yhteensovittamiseen.

“Jäsentemme mukaan panostukset työn ja perheen tasapainon tukemiseen kannattavat niin nykyisten osaajien sitouttamisessa kuin uusien houkuttelussa. Kyselyn vastaajista 90 prosenttia pitää perheystävällisyyttä tärkeänä tai erittäin tärkeänä nykyiseen työpaikkaan sitoutumisen kannalta ja 91 prosenttia uuteen työpaikkaan hakeutumisen osalta”, Mothers in Businessin vaikuttamisvastaava Sanna Kranjc kertoo.

Ominaisuuksia, joita yli 90 prosenttia vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä, olivat joustavat työajat, etätyömahdollisuus, joustavuus lomakäytönnöissä, urakehityksen tukeminen kaikissa perhetilanteissa sekä oman esihenkilön ja muun työyhteisön myönteinen suhtautuminen työn ja perheen yhteensovittamiseen.

Järjestö muistuttaa, että kaikille työpaikoille on mahdollista kehittää yhdessä perheystävällisiä käytäntöjä, vaikka yleistyneet etätyö ja joustavat työajat eivät olisikaan mahdollisia. 

“Monet perheystävällisen työpaikan ominaisuuksista liittyvät kulttuuriin ja johtamiseen. Kannustamme työnantajia kehittämään työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevia malleja yhdessä työntekijöiden kanssa. Perheystävällisten käytänteiden pohtiminen ja kirjaaminen osaksi tasa-arvosuunnitelmaa tulisi yleistyä itsestäänselvyydeksi“, Kranjc toivoo.

Sanna Kranjc ja Susanna Mikkonen / Kuva: Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli

Sanna Kranjc ja Susanna Mikkonen / Kuva: Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli

Perheystävällisyyteen panostaminen kannattaa

Vähintään perusasiat ovat jo valtaosalla työnantajista hallussa, sillä kyselyn vastaajat ovat keskimäärin melko tyytyväisiä nykyisen työpaikkansa työn ja muun elämän yhteensovittamista tukeviin käytänteisiin. Nykyiset työpaikat saavat perheystävällisyydestään vastaajilta keskimääräiseksi kouluarvosanaksi 8+ (8,23). 

Mothers in Businessin varapuheenjohtaja Susanna Mikkonen on iloinen, että työpaikan perheystävällisyydestä puhutaan yhä enemmän, ja se tunnistetaan paremmin valttina niin nykyisten osaajien sitouttamisessa kuin uusien rekrytoinnissa.

“Koska perusasiat ovat jo valtaosalla työnantajista hallussa, erottuvat edukseen ne organisaatiot, joissa aktiivisesti kehitetään entistä parempia tapoja huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Kyse on ennen kaikkea joustavasta ja empaattisesta suhtautumisesta elämän eri tilanteisiin.”

Järjestön kyselyn mukaan perheystävällisyyden laiminlyöminen saattaa johtaa työntekijöiden hakeutumiseen muualle. Kyselyyn vastanneista äideistä jopa yli kolmannes on harkinnut työpaikan vaihtoa työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden takia, ja lisäksi kaikista vastaajista 14 prosenttia kertoo jo joskus toteuttaneensa vaihdon tästä syystä.

“Työn arvostus vapaa-ajan kustannuksella on vähenemässä, ja ihmiset haluavat yhä joustavammin sovittaa yhteen työntekoa ja yksilöllisiä elämäntilanteitaan. Viisas työnantaja mahdollistaa tämän ja saa vastalahjaksi sitoutuneen ja hyvinvoivan työntekijän”, Mikkonen kannustaa.

Lisätietoja:

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Mothers in Business MiB ry:n ylimääräinen kokous 7.9.2019

Mothers in Business MiB ry:n ylimääräinen kokous pidetään lauantaina 7.9.2019 klo 11.00. Kokouspaikkana on Crazy Town, Rautatienkatu 21 B, Tampere. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyden kautta.

Asialistalla on yhdistyksen sääntömuutosesityksen korjaaminen PRH:n esittämään muotoon: sääntömuutosesityksessä on mm. jäsenten hyväksymisprosessin kirjaaminen vastaamaan yhdistyslain muotoa.

Tutustu tästä sääntömuutosesitykseen.

Ilmoittauduthan mukaan kokoukseen perjantaina 6.9.2019 klo 24:00 mennessä.

Kokouksen asialista:
1. Kokouksen avaaminen
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Asialistan hyväksyminen
5. Sääntömuutosesitys
6. Muut esille tulevat asiat
7. Kokouksen päättäminen

Kokoukseen voivat osallistua kaikki Mothers in Business MiB ry:n jäsenet. Tervetuloa!

Mothers in Business MiB ry:n hallitus
Lisätietoja: info(at)mib.fi

Mothers in Business: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus sujuvoittaa työn ja perheen yhteensovittamista

Mothers in Business MiB ry iloitsee, että lakiuudistus subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta on aloitettu ja toivoo sen pikaista täytääntönpanoa

Mothers in Business MiB ry kannattaa hallituksen esitystä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi sekä vastaavan muutoksen tekemistä myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn.

Hallituksen esitys parantaisi perheiden mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä hoivavastuun tasaisemman jakaantumisen edellytyksiä. Aiempi rajaus varhaiskasvusoikeuteen asettaa paitsi lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa ja kattavuudessa, myös eriarvoistaa lasten oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, koska oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen muuttui riippuvaiseksi lapsen vanhempien tai muiden huoltajien perhevapaista, opinnoista, työmarkkina-asemasta tai asuinpaikasta. Rajaus on heikentänyt vanhempien mahdollisuutta työnhakuun, opiskeluun ja työssä käymiseen.

MiB ry toteaa, että laadukkaat, joustavat ja helposti saavutettavat varhaiskasvatuspalvelut ovat edellytys lapsen vanhempien työssäkäynnille. Laadun varmistaminen on entistä tärkeämpää, kun subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan, sillä vain korkealaatuinen varhaiskasvatus tuottaa hallituksen esitykseenkin kirjattuja positiivisia vaikutuksia. Nykyistä pienemmät ryhmäkoot, pysyvämmät ryhmät ja vuorovaikutussuhteet, suurempi henkilöstömitoitus sekä osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan varmistaminen ovat välttämättömiä panostuksia, jotta voidaan taata laadukas varhaiskasvatus. Esitysluonnos turvaa varhaiskasvatuspaikan ja ryhmän pysyvyyden voimassa olevaa lakia paremmin. Sen lisäksi MiB ry kannattaa suhdeluvun palauttamista yli 3-vuotiaiden osalta 1:7:ään. Suhdeluvun laskemiseen tarvitaan myös yhtenevä laskemistapa sekä tarkempi määrittely, jotta tasavertaisuus toteutuu varhaiskasvatuspaikasta riippumatta.  MiB ry kannustaa huomionkiinnittämistä myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, sekä vuoropäivähoidon kehittämistä. Nämä parantaisivat osaltaan työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia.

MiB ry muistuttaa, että varhaiskasvatuspaikan tulee olla perheen saatavilla viiveettä, kun sitä tarvitaan. Paikan tulee sijaita kohtuullisen yhteyden päästä kotoa, ja sijaintivaatimus tulee määritellä varhaiskasvatuslaissa perusopetuslakia vastaavasti. Pääkaupunkiseudulla teettämämme kyselyn (n=654) mukaan lähes neljäsosa (23 %) kyselyyn vastanneista Mothers in Business ry:n jäsenistä on viivästyttänyt töihin paluuta varhaiskasvatuspaikkaan liittyvistä syistä. Yli puolet (57 %) töihinpaluuta viivästyttäneistä raportoi syyksi ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa. Myös ryhmien liian suuri koko sekä päiväkodin sijainti tai liian pitkä matka nousivat esiin viivästyttämisen syinä.

Esitysluonnos myös tukee naisten tasa-arvoa. Mothers in Business MiB ry pitää tärkeänä, että esityksessä on huomioitu sen vaikutukset naisten työllisyyden edistämiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Mothers in Business MiB ry

Jonna Lampinen, toiminnanjohtaja, jonna.lampinen@mib.fi

Annica Moore, puheenjohtaja, puheenjohtaja@mib.fi

Ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa viivästyttävät äitien töihinpaluuta pääkaupunkiseudulla

Lähes neljäsosa (23 %) pääkaupunkiseudun uraäideistä on viivästyttänyt töihin paluuta varhaiskasvatuspaikkaan liittyvistä syistä, selviää Mothers in Businessin (MiB) pääkaupunkiseudulla toteuttamasta jäsenkyselystä. Kyselyyn vastasi 654 urasuuntautunutta äitiä. Yli puolet töihinpaluuta viivästyttäneistä (57 %) raportoi syyksi ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa. Myös ryhmien liian suuri koko sekä päiväkodin sijainti tai liian pitkä matka nousivat esiin viivästyttämisen syinä. Nyt järjestö työstää ratkaisuja Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohdon kanssa yhteisillä työpajoilla.

Sanna Kranjc _ Kuva_ Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli.jpg

“Laadukas ja saatavilla oleva varhaiskasvatus on paitsi sijoitus lastemme tulevaisuuteen, edellytys vanhempien työssäkäynnille. Jos äidit halutaan ripeämmin perhevapailta takaisin töihin, on huolehdittava, että varhaiskasvatuspaikka on saatavilla joustavasti ja läheltä, silloin kun sille on tarve. Paikka on myös koettava riittävän turvalliseksi ja laadukkaaksi, jotta oman lapsen voi sinne hyvillä mielin jättää. Kyselyn tulokset osoittavat, että nämä asiat eivät tällä hetkellä kaikilta osin toteudu”, Mothers in Businessin vaikuttamisvastaava Sanna Kranjc sanoo.

Pääkaupunkiseudun kuntien välilläkin löytyy eroja, sillä vastanneista helsinkiläisistä yli neljännes kertoi viivästyttäneensä töihin paluuta, kun esimerkiksi espoolaisista näin kertoi tehneensä alle viidennes. Kyselyn tuloksista heijastuu vahva eriarvoisuus myös jo päiväkodin asiakkaina olevissa perheissä: kolmannes (35 %) perheistä ei kokenut mitään haasteita päivähoidossa, kun taas toiset raportoivat paljonkin erilaisia huolenaiheita. Tyypillisimmin koetut haasteet olivat henkilökunnan vaihtuvuus (32 %) ja riittävyys (24 %).

Myös työn ja perheen yhteensovittamisen joustavuus jakoi mielipiteitä. Valtaosa vastaajista (74 %) oli sitä mieltä, että nykyinen päivähoitojärjestelmä mahdollistaa työn tai opiskelujen ja perheen yhteensovittamisen melko tai erittäin hyvin.  Kun kysyttiin, kuinka hyvin nykyisessä päivähoitojärjestelmässä on huomioitu erilaiset työtilanteet, kuten osa-aikatyö, vuorotyö tai työpäivien pituuksien vaihtelevuus, hajontaa esiintyi huomattavasti enemmän: 29 prosentin mielestä tämän huomioinnissa oli onnistuttu melko tai erittäin hyvin, ja 37 prosentin mielestä melko tai erittäin huonosti. Lähes neljännes (23 %) vastasi kysymykseen ”en osaa sanoa”.

Uraäitien järjestö yhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa

Kyselyyn vastanneista 83 prosentilla oli lapsi päivähoidossa, ja suurimmalla osalla (392 vastaajaa) päiväkoti oli kunnallinen. Kunnallinen päiväkoti oli myös selvästi toivotuin niiden vastaajien keskuudessa, joiden nuorin lapsi ei vielä ollut aloittanut päiväkotia: vain 10 vastaajaa toivoi yksityistä päiväkotia ja 12 vastaajaa perhepäivähoitoa, kun kunnallista päiväkotia toivoi 85 vastaajaa.

”Olemme jo aloittaneet yhteistyön Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Kunnallinen lähipäiväkoti nähdään laadukkaana hoitomuotona ja on selkeästi toive numero yksi jäsentemme keskuudessa – nyt vain pitäisi saada sellainen tilanne, että kaikki voivat luottaa sellaiseen pääsevänsä. Yksi työpaja on pidetty ja jatkoa on luvassa”, kertoo MiBin varhaiskasvatustyöryhmän johtaja Anne Kuutio.

Ensimmäisessä työpajassa äidit ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöt ideoivat yhdessä varhaiskasvatukseen hakeutumiseen liittyviä parannuksia.

”Suhtaudumme kyselyn tuloksiin vakavasti, ja olemme huomanneet kehitystarpeet myös omien selvitystemme kautta. Kaupunki on kehittämässä uutta hakeutumispalvelua, jonka tarkoituksena on ennustaa ja optimoida varhaiskasvatuksen paikkoja alueellisesti. Myös lähipäiväkotimallia selvitetään ja edistetään. Olemme erittäin innostuneita yhteistyöstä MiBin kanssa, sillä heidän joukostaan löytyy valtavasti eri alojen ammattilaisia, jotka voivat auttaa meitä muutenkin, kuin asiakkaan roolissa”, kertoo Liisa Pohjolainen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Helsingin kaupungilta.

MiB Helsingin varhaiskasvatustyöryhmä teetti pääkaupunkiseudun jäsenilleen kyselyn varhaiskasvatuksesta maaliskuussa 2019. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää perheiden kokemuksia muun muassa varhaiskasvatukseen pääsemisestä, varhaiskasvatuksen laatutekijöistä ja niiden vaikutuksista töihin paluuseen. Kysely jaettiin MiB Helsingin sähköpostilistan (3022 osoitetta) kautta ja siihen saatiin 654 vastausta. Kyselyyn vastanneista 61,5 % asuu Helsingissä, 27,9 % Espoossa, 7,2 % Vantaalla ja 3,4 % muualla pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa.

Lisätietoja:

Esitys kyselyn tuloksista

Valokuva:

Sanna Kranjc / Kuva: Suvi Kivimaa, Studio Torkkeli