Sinä itse olet suurin stressinlähde elämässäsi

Sinä itse olet suurin stressinlähde elämässäsi. Kuulostaa radikaalilta, eikö vaan – mutta silti se on täysin totta.

Aikojen alussa ihmisten kohtaamat stressitekijät olivat todellisia uhkia ihmiskunnan selviytymiselle: kuten villieläimiä tai luonnonmullistuksia. Hengissä selviytymisen kannalta oli välttämätöntä joko taistella tai paeta, jolloin myös vaaratilanteen aiheuttama stressi tuli saman tien purettua. Nykypäivänä kohtaamamme stressitekijät ovat harvoin henkeämme uhkaavia ja sellaisia, joita vastaan voisimme taistella tai joita voisimme konkreettisesti paeta ja sen vuoksi stressi jää kytemään kehoomme ja varastoituu sinne aiheuttaen ajan myötä ongelmia.

Mietipä omaa elämääsi, mikä aiheuttaa sinulle eniten stressiä? Onko stressisi syynä se, että yrität ehtiä joka paikkaan ja saada kaiken tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla? Vai onko stressin syynä se, että mietit liiaksi mikä voi mennä vikaan ja mitä muut siitä ajattelevat? Kaikkien näiden stressitekijöiden takana on oma mielesi, joka uskottelee sinulle, että et ole arvokas, jos et koko ajan suorita mahdollisimman paljon asioita, ja lisäksi se luo pelkoja ja epävarmuutta, että et ole hyvä ja osaa asioita. Elämässämme harvoin on todellisia uhkia, mutta mielemme luo niitä sitäkin enemmän.

Jatkuva aivotyö kuluttaa paljon energiaasi

Päässämme pyörii kymmeniä tuhansia ajatuksia joka ikinen päivä. Mielemme on siis äärimmäisen kiireinen ja sen vuoksi kuluttaa paljon energiaamme, jonka voisimme kohdistaa paljon järkevämmin. Lisäksi luonnostaan suuri osa ajatuksistamme on sellaisia, jotka tavalla tai toisella rajoittavat elämäämme. Tämä johtuu siitä, että mielemme on rajoittunut ja pystyy toimimaan ainoastaan aikaisempien kokemustemme ja tietomme pohjalta.

Mielemme ei ole paha, mutta ongelmana on se, että se pyrkii kaikin keinoin suojelemaan meitä vaaroilta ja uhkilta – jotka useimmiten eivät ole todellisia. Enää ei ole tiikeriä, joka olisi hyökkäämässä kimppuusi, mutta mielesi luo ’tiikereitä’, joita vastaan se haluaa sinun puolustautuvan ja näin tehdessäsi huomaamatta sabotoit itseäsi ja omaa elämääsi. Meillä kaikilla on epäterveitä uskomuksia itsestämme ja ympäröivästä maailmasta ja se, kuinka paljon annamme näiden vaikuttaa itseemme, määrittelee sen, kuinka paljon käytämme omaa potentiaaliamme. Ja usko pois, sinussa, kuten meissä kaikissa, on potentiaalia paljon enempään kuin mitä sinulla tällä hetkellä on käytössä!

Mielen melu täytyy vaimentaa päästäksesi eroon sen tuottamasta stressistä

Mielesi siis tuottaa sinulle paljon aiheetonta stressiä. Ja koska mieli on yhtä kuin ajatuksesi, lähtee mielen aiheuttaman stressin hallinta ajatustesi hallinnasta. On tärkeää ottaa ohjat omiin käsiisi ja osoittaa mielellesi, että sinä hallitset ajatuksiasi sen sijaan, että antaisit ajatustesi hallita sinua. Eikö kuulostakin järkevältä ja tavoittelemisen arvoiselta asialta?

Jos vastasit kyllä, tule kuuntelemaan 19.9. pidettävää luentoani aiheesta ’5 totuutta mielestä – miksi on parempi hallita mieltäsi sen sijaan, että antaisit mielesi hallita sinua’. Luento on toinen kolmiosaisesta luentosarjasta, jonka ensimmäinen luento käsitteli stressiä ja kolmas luento tulee käsittelemään suoliston kunnostusta ravitsemuksen keinoin.

Kirjoittaja on Kirsi Kautiainen, joka on kahden pienen lapsen äiti ja hyvinvointivalmentaja.

Facebook
LinkedIn
Instagram

Lapsiperheen arki – jatkuvaa rumbaa ja pieniä suuria asioita

Lomalta paluu – toisten mielestä mahtavaa, toisille tuskallista. Urbaanin kyläpankin säästöpankkiiri Sirpa Mäkinen kirjoittaa omasta lapsiperhearjestaan ja siitä, miten hän voi jeesata, jotta vauraampi tulevaisuus ei huku arjen pyöritykseen.

Syksy tarkoittaa perheissä usein muutosta. Lomat ovat takana päin ja arki koittaa. Monien mielestä on mahtavaa, että rutiinit palaavat. Itse kuulun niihin, joille asettuminen arkeen ja rutiineihin ei ole maailman mieluisin asia. Työhön paluu tuntuu aina jotenkin vaikealta, vaikka tykkäänkin työstäni, asiakkaistani ja säästöpankkiiri-kollegoistani.

Arki rytmittää elämää

On hienoa, että lapset pääsevät kouluun ja päiväkotiin, sillä lapsiperheessä loma on usein pitkälti riitojen selvittämistä, venyneitä iltoja, liiallista herkuttelua ja tekemisen keksimistä. Loman alkaessa odotukset ovat korkealla, ja loma saattaakin mennä liikaan suorittamiseen. Lomalla jos koska pitäisi osata ottaa iisisti, mutta sekin on välillä vaikeaa. Onhan kuitenkin niin, että arki rytmittää elämää kivasti ja rutiinit vievät päiviä eteenpäin.

Hetkellinen vapaus arjen rumbasta

Tänä syksynä sain aloittaa työt aiempaa rauhallisemmin, kun mieheni loma vielä jatkuu. Hän saattelee lapset kouluun, ja nuorimmainenkin sai vielä toviksi jäädä kotiin viettämään laatuaikaa isänsä kanssa. Aion nauttia nyt siitä, että minulla on muutama viikko vapaata arjen pyörityksestä. Nimittäin kohta on edessä kuka vie ja kenet, millä mennään kouluun -rumba, ja suunnitelmathan tietysti muuttuvat aina vuoden edetessä talveen. 

Lapsiperheen arki ja ihanat ihmiset

Loman jälkeen hetken tuntuu siltä, ettei ole mitään, mitä odottaa. Pelottaa kiire ja stressi, jonka arki tuo mukanaan: lasten sairastelun ja sen sovittelun, kuka voi jäädä töistä kotiin hoitamaan potilasta. Helteisen kesän jälkeen takaraivon hiipii myös ajatus kura-ja toppavaatteiden kanssa pelaamisesta ja talven loputtomasta pimeydestä. Jotten nyt ihan ankeaksi heittäydy, niin mietin myös asioita, jotka kantavat arjen harmauden yli. Minua lämmittää ajatus ihanista ihmisistä ympärilläni. Läheisistä ihmisistä ja säästöpankkiiri-kollegoista, jotka kyllä tukevat ja auttavat minua, jos sitä tarvitsen.

Loma tai vanhempainvapaa lopuillaan – muutos arjessa mietityttää

Muutos lapsiperheessä koetaan myös silloin, kun toinen vanhemmista palaa töihin vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen. Kukaan ei enää päivisin tee kotihommia, käy kaupassa, eikä ruoka ole valmiina, kun tullaan kotiin. Lapset pitää ehtiä hakea päiväkodista, eikä aina haluaisi, että oma lapsi on viimeinen, joka haetaan. Koko perhettä tietenkin jännittää, miten lapsen hoito lähtee käyntiin, sekä päiväkodin aloitukseen usein liittyvä lapsen sairastelu.

Kun molemmat vanhemmat ovat töissä, kaikki hommat pitää ehtiä hoitaa illan aikana, joka on todella lyhyt. Illalla lapset ovat väsyneitä, vanhemmat yrittävät nollata ajatuksensa työpäivän jälkeen, jotta pystyvät aloittamaan kotona uuden ”työn” uusin silmin. Se ei ole aina helppoa. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja positiivisuudella pääsee pitkälle. Vastuuta on hyvä muistaa jakaa myös lapsille, tietenkin ikä huomioiden. Itse asiassa lapset pitäisi muistaa ottaa mukaan useammin – usein he oikeasti tykkäävät siitä. 

Mutta on töihin palaamisessa mahtaviakin juttuja. Minun arjessani huippuhetkiä ovat jonkun muun valmistama lounas, jonka saa vieläpä nauttia aikuisessa seurassa. Ja erityisesti se, että saa mennä vessaan yksin ja rauhassa. Kyllä, pieniä suuria asioita.

Lasten harrastukset – aikaa vieviä mutta antoisia

Minun arkeeni kuuluu hyvin suurena osana lasten harrastukset. Aikaa vievää mutta myös hyvin antoisaa. Molemmat kouluikäiset lapseni ovat kirjoittaneet tarinoita siitä, mitä he tekevät yhdessä äidin kanssa ja mistä äiti tykkää. Molemmat ovat kirjoittaneet, että ”äiti tykkää käydä meidän futispeleissä”. Minulle on tärkeää olla mukana heidän harrastuksissaan ja kannustaa, vaikka joutuisin tinkimään jostain muusta. Toivon, että he muistavat tämän myös vanhempana.

Yhtenä päivänä olin menossa futiskentälle suoraan töistä ja samalla kollegan kanssa höpötellen. Hän kertoi kuinka muistaa ajan, kun arki oli vauhdikasta säätämistä. Nyt hänen lapsensa ovat jo isompia ja sen myötä arkikin näyttäytyy erilaisena. Hänen lämpimät sanansa jäivät mieleeni: ”yhtään hetkeä en vaihtaisi pois”. Tähän totesin, että minä kyllä vaihtaisin, aika monetkin. Uskon kyllä, että jonain päivänä itse voin sanoa samoin jollekulle, joka elää ruuhkavuosia. Yksi asia kerrallaan ja ollaan läsnä. Jokainen meistä on vastuussa siitä, mitä se arki pitää sisällään. Pitää tehdä ja nähdä niitä hetkiä, joiden voimalla jaksaa eteenpäin.

Tavataan silloin kun sinulle sopii

Kun perusarjessa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ei ole ihme, että perheiden voi olla vaikea löytää yhteistä aikaa asioiden hoitamiseen. Onneksi voin työssäni auttaa perheitä suurissa asioissa, vaikkapa asunnon hankinnassa, kuin myös lapsille säästämisessä sekä kokonaistalouden suunnittelussa. Ja mikä parasta, perheen ei tarvitse löytää aikaa tullakseen koko porukan kanssa pankkiin, vaan voin tulla kotiin silloin, kun se perheen arkeen parhaiten sopii tai voimme tavata vaikka lounastunnilla työpaikalle. Sillä minä kyllä tiedän, kuinka vaikeaa ajan löytäminen voi olla. Jos kaipaat jeesiä tai tahdot paremman pankkisuhteen, ota yhteyttä.

Pirteää syksyä toivottaen,
Sirpa

Sirpa työskentelee urbaanissa kyläpankissamme taloutesi valmentajana. Hän jeesaa sinua löytämään sopivimmat ratkaisut eri tilanteisiin, olipa kyseessä sitten  asunnon hankinta tai säästämisen aloittaminen. Hän on kahden koululaisen ja yhden päiväkotilaisen äiti, jonka perheeseen kuuluvat myös aviomies sekä vajaan vuoden ikäinen innokas espanjanvesikoira Tyyne. Jos mieleesi juolahti kommentti tai palaute, Sirpan löytää Twitteristä: @SirpaMakinen

Töissäkävijä: Ninna Suominen, Viking Line

Töissäkävijä-palstalla MiBin kumppaneiden työntekijät kertovat, kuinka he sovittavat yhteen perheen ja työelämän, ja antavat vinkkejä töihin palaaville ja paluuta suunnitteleville. Palstan avaa Viking Line Suomen Head of Marketing Ninna Suominen. Ninnan perheeseen kuuluvat aviomies Teemu ja tyttäret Sonia 8 v. ja Sienna6 v.

Koetko äitiyden muuttaneen sinua työntekijänä? Jos kyllä, miten?

Kyllä. Jos vertaan itseäni äitiyttä edeltävään aikaan, olen nyt joustavampi sekä itselleni että muille, mutta toisaalta äitiys on tuonut myös tietynlaista jämäkkyyttä. Osaan määritellä paremmin omat rajani. Tietyssä määrin annan itselleni enemmän anteeksi, mitä en olisi aiemmin kuvitellut tekeväni.

Miten jaatte vastuuta arjesta puolisosi kanssa? 

Meillä on molemmilla vastuullinen työ. Minulle on tärkeää, että jaamme puolisoni kanssa vastuun perheestä tasapuolisesti. Arjessa minä hoidan tietyt asiat, kuten tyttöjen harrastukset, kun taas mieheni vastaa perheen ruokahuollosta. Joka torstai siivoamme yhdessä, jotta voimme rauhoittaa viikonlopun yhdessäololle. Arki on melkoista palapeliä, mutta tässäkin asiassa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kuinka työpaikallasi huomioidaan elämäntilanteesi? Millaisia joustoja työpaikallasi on työn ja perheen yhdistämiseksi?

Olen nykyisessä tehtävässäni melko uusi, ja mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen oli yksi suurimmista kriteereistä työnantajaa valitessa. Asiasta käytiin avointa keskustelua jo rekrytointivaiheessa, ja onneksi esimieheni ymmärtää ja antaa mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti ymmärtäen samalla perheen ja lasten tärkeyden. Koen itse esimiesroolissa, että perhe ei saa olla uralla etenemisen este, vaan erilaisiin elämäntilanteisiin löytyy kyllä halutessa molempia osapuolia miellyttävät ratkaisut.

Mikä seikka työelämässä helpottaisi perheiden arkea yleisellä tasolla?

Esimerkiksi työnantajan tarjoamat lastenhoitopalvelut, erilaiset työaika- ja etätyömahdollisuudet, niin sanotut isovanhempainvapaat, joustavat lomakäytännöt, vapaus rytmittää omaa työtä.

Mitä haluat sanoa töihin paluuta pohtivalle?

Kuten jo edellä mainitsin, kaiken A ja O on suunnittelu: valmiiksi mietityt ruokailut ja kalenteriin merkityt menot helpottavat kiireessä kummasti. Tehokkuus siellä missä olet: töissä keskitytään työasioihin ja kotona läsnäoloon perheen kanssa. Töihin palaavan kannattaa hyödyntää mahdollisuuksia esimerkiksi lyhennettyyn työpäivään; heti ei kannata hypätä täysillä kotimoodista työmoodiin. Töihin palaaminen on muutos koko perheelle, ja arjen käytäntöjen ja rytmin löytäminen voi viedä aikaa. Ja se mikä toimii yhdessä perheessä, ei välttämättä toimi toisessa. Sama pätee myös vanhempainvapaan pituuteen: toisille on tärkeää saada palata töihin nopeastikin, toisille pidempi kotona oleminen on oikea ratkaisu. Yleispätevää sääntöä ei ole: kuuntele itseäsi. Itse koen, että olen parempi äiti, kun saan toteuttaa itseäni myös työelämässä.

Töissäkävijä-palstalla MiBin kumppaneiden työntekijät kertovat, kuinka he sovittavat yhteen perheen ja työelämän.

Näin palaat vanhempainvapaalta töihin sujuvasti – katso kuusi vinkkiä

Töihin palaaminen vanhempainvapaan jälkeen on suuri elämänmuutos, joka koskettaa koko perhettä. Arkinen elämä muuttuu kerralla kokonaan, kun aikataulut vaihtuvat ja uudenlaisia haasteita tulee eteen sekä lapsille että vanhemmille. Tarhassa ja koulussa lapsia odottavat vielä toistaiseksi tuntemattomat kaverit, opettajat ja uudenlainen päiväohjelma. Työpaikalla vanhempi saattaa saada eteensä aiemmasta poikkeavat työtehtävät, muuttuneen organisaation sekä uusia työkavereita.

Toimistolle palaamiseen kannattaakin valmistautua hyvissä ajoin ennen varsinaisen työn aloittamista, jo vanhempainvapaan aikana. Työelämän comebackia varten onkin hyvä tehdä suunnitelma, joka auttaa sinua palaamaan arkiseen aherrukseen helpommin vapaasi jälkeen. Seuraavien vinkkien avulla pystyt varautumaan töiden aloitukseen paremmin ja paluustasi tulee onnistunut.

Ylläpidä osaamistasi ja taitojasi

Oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen kannattaa yrittää löytää aikaa, vaikka vanhempainvapaalla kädet usein ovatkin täynnä työtä ja touhua uuden tulokkaan kanssa. Seuraa sosiaalisessa mediassa oman alasi vaikuttajia, medioita ja blogeja. Pysyttele perillä siitä, mitä alalla tapahtuu, lue kirjallisuutta, sekä blogitekstejä ja seuraa minkälaisia tutkimuksia omalla alallasi tehdään. Voit myös suorittaa erilaisia sertifikaatteja tai opintoja, joista on hyötyä työssäsi. Tavoitteeksi voisit esimerkiksi asettaa, että yrität lukea yhden ammatillisen tekstin päivässä tai vaikkapa koko kappaleen kirjasta. Töihin palaaminen helpottuu huomattavasti, kun olet perillä siitä mitä omalla alallasi on tapahtunut vapaasi aikana. Näin voit palatessasi keskittyä työtehtäviisi perehtymiseen, eikä kaikkea aikaa tarvitse käyttää toimialasi uusien tuulien opiskeluun.

Verkostoidu muiden vanhempien kanssa

Hyvien verkostojen tarpeellisuutta ei voi painottaa koskaan liikaa. Oikeiden ihmisten tunteminen on (työ)elämässä kultaakin kalliimpaa. Vanhempainvapaalla tulee vietettyä paljon aikaa lasten harrastusten parissa sekä leikkipuistoissa. Juttele muiden vanhempien kanssa hiekkalaatikolla, muskarissa ja vauvauinnissa. Vaihda avoimesti ja rehellisesti ajatuksia urasta sekä työnteosta, ja myös siitä mitä haasteita vanhemmuuden sekä töiden yhdistäminen on tuonut eteen. Kokemusten vaihtaminen antaa hyvää perspektiiviä, sekä voit myös samalla saada arvokasta vertaistukea. Vanhemmuus saa usein myös punnitsemaan omaa uraa uusiksi, sillä pienen ihmisen myötä prioriteetit sekä suhtautuminen elämään saattavat muuttua joskus reippaastikin.

Pidä yhteyttä työpaikkaasi

Vanhempainvapaan aikana työpaikkaan ja työkavereihin kannattaa olla yhteydessä säännöllisin väliajoin. Pyri myös mahdollisuuksien mukaan osallistumaan yhteisiin infotilaisuuksiin ja juhliin, kuten organisaatiosi tiedotustilaisuuksiin sekä pikkujouluihin. Jos työpaikallasi on käytössä yhteinen sisäinen tiedotuskanava, pyydä että voisit jäädä seuraamaan kanavaa, sekä osallistua keskusteluihin, vanhempainvapaasi ajaksi. Voit myös kysyä, jos voisit vapaasi aikana osallistua vaikka muutamaan kevyempään projektiin työpaikalla. Näin pysyt paremmin mukana työpaikkasi tekemisessä, sekä otteesi työhön pysyy paremmin muistissa.

Selkeytä työtehtävät, tavoitteet ja mittarit

Aina silloin tällöin vanhempainvapaan jälkeen työtehtävät saattavat vaihtua, etkä enää pääse tai halua palata entiseen positioosi. Erityisesti tällöin on hyvä kirkastaa esimiehesi kanssa nykyisen roolisi työtehtävät, tavoitteet sekä mittarit. Epäselvät odotukset ja tavoitteet heikentävät työmotivaatiota, jos et tiedä tarkalleen mitä tehtäviä sinulle kuuluu tai miten onnistumistasi mitataan. Kirjatkaa esimiehesi kanssa aiheesta sovitut asiat muistioon ja tallentakaa se yhteisesti tiedossa olevaan paikkaan, jotta dokumenttiin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Riippuen organisaationne tiedonjakokäytännöistä, miettikää voisiko dokumentin myös jakaa avoimesti koko organisaatiollenne. Tavoitteet voi alkuun kirjata esimerkiksi ensimmäiselle kolmelle kuukaudelle, tai kvartaaleittain paluusi ajankohdasta riippuen. Myös välietappien toteutumista kannattaa seurata yhdessä esimiehen kanssa säännöllisesti. Esimerkiksi OKR-malli on yksinkertainen ja helposti lähestyttävä viitekehys tavoitteiden seuraamiseen.

Huolehdi perehdytysohjelmasta

Vanhempainvapaa on ihanaa aikaa, mutta sen jälkeen olet kuitenkin usein ollut työelämästä pois lähes vuoden tai jopa kauemmin ja työpaikalla on ehtinyt tapahtua paljon. Uusia työkaluja sekä järjestelmiä on otettu käyttöön, tekemisen tavat ovat kehittyneet, organisaatiorakenne on saattanut muuttua sekä uusia työkavereita on tullut taloon. Useassa organisaatiossa vanhempainvapaalta palaavia ihmisiä pidetään oletuksena vanhoina työntekijöinä, eikä heille ole suunniteltu kunnollista perehdytysohjelmaa. Kysy perehdytyksestä esimieheltäsi jo etukäteen ennen paluutasi ja pyydä, että sellainen tehdään myös sinulle. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys on sekä töihin palaavan työntekijän että organisaatiosi etu. Perehdytyksen ansiosta olet työnantajallesi nopeammin tuottava työntekijä sekä pääset itse helpommin kiinni hommiisi.

Etsi mentori sparraamaan ja vertaistukea tsemppaamaan

Kunnollisen perehdytysohjelman lisäksi toivo esimieheltäsi, että sinulle nimetään työpaikalta oma mentori. Mentori voi olla henkilö, joka auttaa sinua erityisesti itse työtehtäviisi liittyvissä asioissa tai yleisemmällä tasolla organisaatioon ja sen toimintaan liittyvissä aiheissa. Jos kaipaat apua esimerkiksi oman urasi tavoitteiden asettamisessa tai suunnan määrittämisessä, ulkopuolinen coach voi olla hyvä apuri. Myös erilaisten naisverkostojen kuten MiBin, Facebookin Ompeluseuran, Future Femalen, Aalto Women in Businessin tai Tiistai-klubin avulla voit saada arvokasta vertaistukea oman urasi tueksi.

Jenni Siikaniva on 4-vuotiaan Filip-pojan äiti, pitkän linjan viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen sekä perhesivusto Mutsimedian perustaja. Jenni on merkityksellisen työelämän puolestapuhuja sekä erityisen kiinnostunut työnantajamielikuvan ja työntekijäkokemuksen kehittämisestä organisaatioissa.

Aktiivikyselyn helmiä: Parasta MiB-aktiivitoiminnassa? Ihmiset tietenkin!

Mitä miettii MiB-aktiivi toiminnassa mukana olemisesta? Entä mikä vetää aktiivityöhön mukaan äidit, joilla muutenkin on useampi lusikka sopassa ja rauta tulessa? Me kysyimme tätä heiltä itseltään. Huhtikuussa 2018 suoritettiin jälleen yksi MiB-aktiivikysely, johon vastasi 56 % kaikista lähes 300 MiB-aktiivista.

“Upeat ihmiset, uuden oppiminen, saa hyödyntää ammatillista osaamistaan, saa kiinnostavaa tekemistä päiviin.”

Valtaosa aktiiveista on mukana paikallistoiminnassa, eli järjestää tapahtumia MiBiin kuuluvien iloksi ja hyödyksi. Kolmasosa aktiiveista on mukana valtakunnallisella tasolla. Mukaan toimintaan tullaan yleensä joko sosiaalisen median tai ystävän innoittamana.

MiBistä haetaan lähinnä verkostoitumismahdollisuuksia ja uusia tuttavuuksia, mutta moni lähtee mukaan toimintaan myös voidakseen kehittää itseään ja omaa osaamistaan.

“Ihanat naiset! Oman osaamisen kehittäminen ja ideoiden toteuttaminen. Verkoston kasvattaminen.”

Muita syitä aktiivitoimintaan liittymiseen löytyy muun muassa halusta päästä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja tasa-arvotyöhön.

“Upea porukka, olla osa jotain isompaa ja edistää niin paikallistason toimintaa kuin vähintään välillisesti yhteiskunnallisiakin asioita.”

Viime vuoteen verrattuna työssäkäyvien mibiläisten määrä on noussut jonkin verran. Kuluvan vuoden kyselyn mukaan 35 % aktiiveista on perhevapaalla, viime vuonna vastaava luku oli 48 %. Noin puolet työskentelee joko koko- tai osa-aikaisesti.

Keskeisiä lukuja:

82 % pitää toimintaa antoisana tai erittäin antoisana
59 % aktiiveista osallistuu toimintaan päivittäin tai viikottain
49 % aktiiveista on ollut mukana toiminnassa yli vuoden
6 % on ollut mukana yli kaksi vuotta

Aktiivi voi toteuttaa haaveitaan

MiB-aktiivi voi olla mukana paikallisjaostossa tai valtakunnallisessa tiimissä, jolla on oma vastuualueensa toiminnassa.

Aktiivitoiminnassa mukana oleva mibiläinen voi päästä toteuttamaan ei vain muiden toiveita, vaan myös omia haaveitaan. Esimerkiksi paikallisaktiivina pääsee vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia MiB järjestää. Tapahtumia järjestävänä aktiivina voi järjestää sellaisia tilaisuuksia, jotka kiinnostavat itseä sekä mahdollisesti myös monia muita.

“Parasta on mukavien, aikaansaavien ja ammattitaitoisten naisten kanssa yhdessä tekeminen, sparrailu ja elämän tilanteen jakaminen. Mahtavaa on myös se, että jos haluaa itse oppia jostakin aiheesta tai kuulla jotakuta puhujaa, voi järjestää tapahtuman aiheesta tai pyytää kyseistä henkilöä esiintyjäksi.”

MiBin toiminta on siis hyvin pitkälti aktiiviensa näköistä. Jokainen meistä tuo pienen palan itseään toimintaan omien kiinnostuksen kohteiden, oppimishalun ja innon kautta.

Aktiivitoiminta kehittyy kyselyiden avulla

Aktiivitoiminnassa on paljon hyvää, mutta totta kai kehittämiskohteitakin löytyy. MiB-aktiiveille tyypillisesti kehitysehdotuksia tuli kyselyn yhteydessä runsaasti. Yksi keskeinen näistä toiminnan kehittämisen paikoista on tiedon siirtäminen vanhoilta uusille aktiiveille.

Kuten kaikissa organisaatiossa hiljaisen tiedon katoaminen aktiiviuransa lopettavien myötä pitäisi pystyä ehkäisemään. Se onnistuu vain hyvän perehdytyksen avulla ja tähän MiB-aktiivit pyrkivät nyt panostamaan.

Hiljaisen tiedon säilyttäminen ja onnistunut perehdytys pitävät myös yllä aktiiveja yhdistävää hyvää ja innostavaa ilmapiiriä ja hitsaa tiimit ja verkostot yhteen. Uusi aktiivi ei jää tyhjän päälle, vaan hän saa kaiken tarvittavan avun, jotta toiminta tuntuu mielekkäältä ja yhteisölliseltä.

Kiinnostaako sinua liittyä mukaan ja aloittaa ura MiB-aktiivina? Ole rohkea ja aktivoidu!

Teksti: Laura Kyllönen, tuore aktiivi ja Mibin viestintä- ja markkinointitiimissä sisältötiimin vetäjä, työskentelee rahoitusalalla sisällöntuottajana.

Sitaatit ovat aktiivikyselyn avoimista vastauksista poimittuja helmiä.