"Perhetaustaa ei kannata salata työhaastattelussa – työnantajan pitää nähdä se hyvänä asiana"

Tällä kertaa MiBin blogissa uratarina, jota varten Jenniä haastatteli Reeta Vilhu.

Jenni Kotakorpi on 34-vuotias diplomi-insinööri, joka työskentelee esimiesasemassa monikansallisen teollisuusyrityksen hankintaosastolla. Jennin työhön kuuluu paljon matkustamista. Perheessä lapsen hoito on jakautunut tasaisesti äidin ja isän kesken. Isällä ja pojalla on keskenään erinomainen suhde, ja he ovat tottuneet pärjäämään myös kahdestaan äidin ollessa työmatkoilla.

”Matkustaminen kuuluu työnkuvaan. Pystyn kuitenkin jonkin verran vaikuttamaan aikatauluhin ja suunnittelemaan matkat ajankäytön ja tapaamisten kannalta mahdollisimman tehokkaiksi. Ilta-ajan hyödynnän liikuntaan ja lukemiseen, kotiin olen yhteydessä Skype-puheluin. Jos lyhyelle aikavälille kertyy paljon matkoja, saattaa poikamme aluksi kiukutella poissaoloani. Kelpuuttaa esimerkiksi vain isän iltapalaseuraksi, ja pahaltahan se tuntuu. Nämä menevät onneksi päivässä ohi”, Kotakorpi kertoo.

Äitiys ja ura on hyvä juttu

”Työhaastattelussa pitää kertoa perhetausta. Olisi älytöntä ajatella, että sellainen asia tulisi jättää sanomatta tai sen esiintuloa tulisi jotenkin varoa. Kun on vastuussa pienistä lapsista, työhön käytettävissä oleva aika käytetään tehokkaasti. Ei ole aikaa pitää pitkiä kahvitaukoja tai vilkuilla jatkuvasti Facebookia”, Kotakorpi miettii.

Miesvaltainen VS. naisvaltainen organisaatio

”Kyllä se vaatii jonkin verran, että saa arvostuksen, pitää luottaa itseensä ja omaan osaamiseensa”, Kotakorpi kertoo työnteosta miesvaltaisella alalla. ”Alussa sitä joutuu tekemään enemmän töitä ja ansaitsemaan oman paikkansa”, Kotakorpi arvioi. Hän viihtyy kuitenkin itse hyvin miesvaltaisella alalla. ”Viihdyn paremmin tasavertaisissa tai miesvaltaisissa organisaatioissa. Usein asiat on helpompi käsitellä. Ei ole ryhmittymiä, puhutaan asioista rehdisti, ollaan suoraviivaisia. Voi keskustella suoraan, jos joku harmittaa.”

Työ ei ole sidottu aikaan tai paikkaan

Jenni asuu Helsingissä aviomiehen, 2,5-vuotiaan pojan sekä ison metsästyskoiran kanssa. Nyt pääsiäisen jälkeen perheeseen odotetaan syntyväksi pikkuveljeä.

”Toivon, että lapsen ollessa noin kuukauden ikäinen, pystyn jo hoitamaan muutamia Skype-palavereita kuukaudessa. Muuten olemme sopineet, että voin oman jaksamiseni mukaan tehdä syksyllä projekteja, jotka eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja. Teen enemmän kehitysprojekteja, joiden tulee olla valmiita tämän vuoden aikana, esimerkiksi.”

Kotakorven mielestä on ollut erittäin hyvä kädenojennus työnantajan puolelta tarjota hänelle etätyömahdollisuutta. Teen vaihtelevasti töitä yrityksen eri toimipisteillä ja kotoa. Sen enempää työ kuin työaikakaan ei ole tarkkaan sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan, vaan pystyn puhumaan puheluita autossa siirtyessäni paikasta toiseen, ja vastailen kotona sähköposteihin illalla poikani mentyä nukkumaan. Yhteisestä ilta-ajasta en tingi, vaan keskityn olemaan perheen kanssa lapsen vielä ollessa hereillä.”

”Miespuolisella esimiehelläni itsellään on kaksi pientä lasta, ja hän ymmärtää näkökulmani. Hän ei ole ikinä kyseenalaistanut, jos joudun lähtemään aikaisemmin hakemaan päiväkodista lastani tai viettämään päivän kotona sairasta lastan hoitaen, vaan minun vuokseni on joustettu paljon.

Haluaisin kannustaa kaikkia äitejä toteuttamaan unelmansa mielenkiintoisesta työurasta ja ottamaan rohkeasti erilaisia haasteita vastaan. Nykytekniikka mahdollistaa niin erilaiset mahdollisuudet työntekoon kuin edes 10 vuotta sitten. Työaika käsitteenä on jo vahvasti muuttumassa, ja se antaa mahdollisuudet myös äideille luoda uraa. Äitikin voi tehdä tehokkaasti töitä ja silti hakea lapset ajoissa hoidosta, olla 100% läsnä arjessa ja jättää aikaa myös itselle, mikä on jaksamisen kannalta äärimmäisen tärkeä, mutta niin helposti unohtuva asia.”

Miten saada LinkedIn-profiili vastaamaan omia ammatillisia tavoitteita ja kuinka hyödyntää LinkedIniä viestintäkanavana

Ryhmä mibiläisiä äitejä ja lapsia kerääntyi Töölön kirjastoon kuulemaan, miten LinkedIn yhteisöpalvelua voidaan hyödyntää vastaamaan ammatillisia tavoitteita ja käyttämään viestintäkanavana. LinkedIn, jolla on vajaa miljoona käyttäjää Suomessa, on kevään aikana kokenut visuaalisen faceliftin, sen toimintoja ja palveluita on muokattu ja siihen tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia.

LinkedIn on kasvanut liike-elämän tärkeäksi rekrytointi- ja B2B-myyntialustaksi.

Jos haluat osua rekrytointikonsultin haaviin tai etsit uusia mahdollisuuksia tai haluat tietää, mitä alallasi tapahtuu, niin seuraa päivittäin LinkedIniä. Notifications-kohta kertoo, miten kiinnostava olet tai mitä postauksissasi on tapahtunut.

Hyvä henkilöprofiili on kaiken A ja O

LinkedInin hyödyntäminen vahvistamaan uratavoitteita lähtee henkilöprofiilista.  Henkilöprofiilin tärkeimmät osat ovat profiilikuva ja headline eli otsikko, jotka seuraavat sinua joka paikassa mukana, esimerkiksi kommenteissasi ja ryhmissä. Parhaimmat otsikot sisältävät avainsanoja, jotka kuvaavat osaamistasi ja kertovat arvolupauksesi. Täytä henkilöprofiili kokonaan. Voit muokata sen sisältöä vastaamaan uraodotuksiasi. Liitä profiiliin linkkejä, työnäytteitä tai esityksiä, joilla kerrot avoimesti osaamisestasi.

Avainsanat määrittelevät hakutulokset

LinkedIn-haut perustuvat avainsanojen käyttöön. Valitse 3-5 avainsanaa, jotka kuvaavat osaamistasi tai joilla haluat tulla tunnetuksi ja löydetyksi. Käytä avainsanoja profiilisi otsikoissa, summaryssa, työpaikkakuvauksissa ja skills-osiossa. Uudessa LinkedInissä summarysta näkyy vain kaksi ensimmäistä riviä. Mieti siis tarkoin, mitä kirjoitat kahdelle ensimmäiselle riville. Jos olet työnhakija, niin lisää yhteystietosi summaryn alkuosaan.

Laaja verkosto tuo näkyvyyttä

Lähde rohkeasti kasvattamaan verkostoa kutsumalla verkostoosi koulu- ja opiskelukaverit, nykyiset ja entiset kollegat ja yhteistyökumppanit sekä verkostoidu rohkeasti aina kun tapaat uuden ihmisen ammatillisissa tapahtumissa. Kun lähetät verkostoitumiskutsun, niin kirjoita siihen personoitu viesti, jotta viesti jättäisi sinusta muistijäljen. Mitä suurempi verkosto sinulla on sitä paremmat mahdollisuudet sinun on saada näkyvyyttä toisen ja kolmannen asteen kontakteille.

Vaikuttavuus syntyy aktiivisuudesta

Lähde rohkeasti postaamaan, jakamaan ja likettämään sinulle tärkeistä asioista. Vaikka jakaisit muiden kirjoittamia artikkeleja ja blogeja, niiden sisältö kertoo, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Tuota myös omaa materiaalia; blogeja, podcasteja, videoita. Kun johdonmukaisesti jaat verkostollesi valitsemasi teeman mukaista sisältöä, niin sinut muistetaan ja tunnistetaan sen aihealueen osaajaksi. Aktiivinen toiminta tuottaa vähitellen näkyvyyttä ja digitaalista jalanjälkeä.

Blogin kirjoittaja KTM Kati Saario on LinkedIn-kouluttaja, sosiaalisen median konsultti Happy Customer Companysta ja YritysHelsingin advisor-verkoston jäsen. Lisää Katista, www.happycustomercompany.fi

Family time management – is it possible to be both career focused and a devoted parent?

On Tuesday 21 March, a group of MiB members and Hanken School of Economics alumni gathered at Hanken in order to dig deeper into the topic of family time management. Research Professor Anna Rotkirch from Väestöliitto, HR Business Partner Anne Lawson from KPMG and Project Leader Charlotta Niemistö from Hanken took part in a panel discussion and shared their thoughts on the topic. In the end of the event, the listeners joined the discussion with questions and comments.

What is good family time management?

Anna opened up the discussion by saying that as parents, we are aware of that time spent with our children will affect them and their development. At the same time, it is dangerous to believe that one is a super parent and should do everything oneself. Time is a scarce resource and we need to accept this. To use external help, be it from friends and family or by using external services, can be a way to free some time.

At the same time, it is dangerous to believe that one is a super parent and should do everything oneself.

A fair divide up of domestic tasks among the parents is also one step in the direction of good family time management. Anna said that research has shown that women start taking on a bigger part of the household work after the family grows with a child. In the same situation men, on the other hand, tend to spend longer hours at work and sleep less. Expect the impacts this can have on the relationship between the parents and between the parents and the child, it might also have financial implications. This can become quite evident, for example, if the woman has stayed home many years with minimal earnings and there is then a divorce.

A fair divide up of domestic tasks among the parents is also one step in the direction of good family time management.

Anne commented that flexibility is also an important factor for good family time management. If one parent at some point need some time off (due to travelling, hobbies, work…) the other parent needs to be ready to step in and hold the fort.

The digitalization is something that can both simplify and complicate our time use. Can the time we spend online be categorized a well spent? Anna pointed to the fact that we like being able to do all kinds of things at any possible time when we are online but at the same time, we have problems with the expectation to be reachable 24/7.

 

How can I improve my family's time management?

What can oneself do in order to get a more balanced family life and simplify one’s time management? Many practical tips were mentioned during the event, among others:

• Don’t be afraid to ask for help. If possible, let grandparents and relatives help you and/or make use of nannies, cleaning services etc.

• Pick your fights and prioritize things that feel especially important for you

• There is nothing saying that having only one child is too little. A single child will not get “destroyed” by the lack of siblings

• If possible, let there be a longer space between the siblings. Having two children under the age of three is quite tough

• Prioritize physical movement/exercise, it can help you to recharge your energy levels

• Refrain from doing a lot of “extra things” that don’t really bring you anything. It can be nice to do thing as goodwill or a favor but remember that you are no superwoman

• Don’t put your relationship and sex life on hold. Even though life can be hectic with small children, it is important not to forget your partner and your role as spouse

• Leave work behind you when you come home. This also sets an example for your children

• Try the 15 minutes technique: spend 15 minutes with your child/partner/parent without commenting, judging or giving them advice

• It is not compulsory to arrange a lot of hobbies for your child. You can make use of rules like “no hobbies that the child cannot walk to himself/herself”, “no hobby before the child can ask for it herself/himself” or “one hobby per child”

 

The role of employers and the society

As parents, we are not the only ones that can affect our time management. Attitudes of and services offered by employers and the society can also play a role.

There are big differences in how family friendly companies are.

Some companies go a long way in order to help their employees balance work and family life, while others hardly fulfil the requirements set out by law.

As examples of what kind of support companies can provide, Anne mentioned that KPMG offers a babysitting service if an employee’s child get ill and provide the possibility to work part time when the children are small.

Reachability and separating work life and spare time is a difficult equation for many. Charlotta has done research on this topic and commented on how easily professionals work overtime and make themselves constantly available for their employers. Anna said that we might try to fool ourselves that we can increase our productivity by working more. This does not correspond to reality. We might, however, get addicted to working much and trying to prove ourselves this way. The same principle also applies for emails: the more emails we send, the more we will get back. The email flood will never cease.

We might try to fool ourselves that we can increase our productivity by working more. This does not correspond to reality.

If one wants to change the culture in a company, it helps to have good role models in leading positions that step up and lead by example. A change of culture should come from the top and drill down the whole organization.

When it comes to society’s role, we have good basic services like paid parental leave, child support and health care, but there are also other ways of getting support. Family cafes, theme circles, child equipment recycling groups and similar might be arranged by different associations, organizations or congregations. There are also many groups /meeting points online where one can get peer support. We shouldn´t hesitate to make use of services and different forms of support if we think they can be of help for us.

During the event, Väestöliitto’s booklet “ Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla” (Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna. 2012) circulated among the participants

The writer Charlotte Patola is active in MiB Helsinki and works as a study coordinator at Hanken School of Economics

Äiti – uskalla tehdä omannäköisiä valintoja

Elämme aikaa, jossa ihmiset ovat alati monenlaisten omaa elämää koskevien valintojen edessä. Ammatinvalinta-asiat eivät kosketa pelkästään nuoria, yhä useammat aikuiset ajautuvat valintojen äärelle omilla työurillaan. Irtisanomiset, uupumiset ja vaikkapa pitkään jatkunut työttömyys voivat sysätä ihmisen vaikean paikan eteen:

Miten tästä eteen päin? Ja ennen kaikkea mihin suuntaan?

Myös työelämään palaaminen vauva-ajan jälkeen on valinta, jota moni äiti miettii kuumeisesti. Milloin on oikea ja sopiva aika palata työelämään? Onko varaa olla kotona hoitamassa lasta? Vai jaksanko olla kotona hoitamassa lasta? Tai jos olen kotona pidemmän aikaa, niin kärsiikö ammattitaitoni siitä? Miltä kotivuodet näyttävät CV:ssä? Miten työnantaja suhtautuu kotona vietettyyn aikaan? Mikä olisi parasta lapselleni?

Äidiksi tulemisenkin jälkeen omaan elämään ja sen valintoihin vaikuttavat aina yksilökohtaisesti monet asiat. Jo pelkästään oman lapsen luonne voi olla ratkaiseva tekijä päätöksenteossa. Yksi lapsi voi olla hyvin introvertti ja muita ihmisiä vierastava. Puristaa reittäsi lujasti, etkä voi siirtyä edes viereiseen huoneeseen ilman, että sydäntä raastava itku parahtaa ilmoille. Toinen lapsi saattaa taas olla jo hyvin valmis omiin touhuihinsa ja tuskin edes päätään kääntää vilkuttaessasi heipat kauppareissulle lähtiessäsi. Joillakin vanhemmilla tässä asiassa ei ole vaihtoehtoja: töihin on palattava lapsen luonteesta ja tarvitsevuudesta riippumatta, jotta perheen talous säilyy tasapainossa.

Varmasti yksi merkittävimpiä asioita äitiyden kokemisessa ja töihin palaamisen päätöksessä ovat omat luontaiset motiivit. Psykologi Steven Reiss tutki vuosikausia ihmisten motiiveja ja kehitteli tutkimustensa tuloksena 16 motiivin motivaatioteorian.

RMP-motivaatioteorian mukaan meillä kaikilla on omat luontaisten motiivien intensiteettimme, jotka vaikuttavat siihen, millaiset asiat koemme elämässämme tärkeiksi ja tavoittelemisen arvoisiksi.

Luontaisia motiiveja ovat mm. valta, riippumattomuus, sosiaaliset kontaktit, järjestyksen tarve, idealismi ja perhe.

Etenkin perhemotiivin intensiteetillä voi olla vaikutusta siihen, minkä kokee mielekkääksi kotiäitiaikana. Vahvan perhemotiivin omaavalle ajatus töihin paluusta voi tuntua ahdistavalle, koska ylipäänsä perheestä erossa oleminen saattaa ahdistaa tällaista henkilöä. Hänelle lasten ja perheen hyvinvointi ja lapsista huolehtiminen ovat ensisijaisia asioita elämässä. Korkean intensiteetin perhemotiivin omaava henkilö saattaa hylätä hänelle tehdyn loistokkaan työtarjouksen, mikäli se veisi hänet liian usein pois perheen läheltä. Vähäinen perhemotiivi puolestaan voi näyttäytyä haluna ja tarpeena olla sitoutumaton. Tällainen henkilö saattaa äitiyslomalla ollessaan jatkuvasti kaivata ”aikuista seuraa” ja odottaa innolla töihin paluuta. Hän rakastaa lapsiaan kuten kuka tahansa vanhempi, mutta hän saattaa kokea ahdistavana sen, että joku on hänestä jatkuvasti niin riippuvainen. Meillä molemmilla kirjoittajilla on ollut valmennettavina molempien ääripäiden äitejä. Siinä missä korkean perhemotiivin äidin on vaikea sopeutua siihen, että lapsi viettää pitkän päivän hoidossa, matalan perhemotiivin äiti puolestaan saattaa kokea, että on parempi äiti lapselleen, kun saa viettää päivän työasioiden parissa täysin poissa kotiympyröistä.

Toisinaan voi olla hankala kuulla omaa ääntään, kun muut ympärillä tuntuvat tietävän, miten sinun tulisi äitinä toimia.

Äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyvät valinnat ovat valintoja, joita myös herkästi kritisoidaan. Tärkeää on kuitenkin kuunnella omaa sisäistä ääntään ja luottaa siihen, mitä oikeasti itse sydämessään tuntee.

Oman elämän valinnoissa on aina kyse sinun elämästäsi: mitä SINÄ haluat ja toivot?

Jokainen äiti on myös oman lapsensa asioissa asiantuntija ja siihen tietoon kannattaa näissäkin asioissa luottaa.

Mikäli kotona olo lasten kanssa jatkuu pidempään äitiysloman jälkeen, joillakin jopa useiden vuosien ajan, nousee mieleen paljon kysymyksiä. Osaanko vielä työni? Voinko palata enää entiseen työpaikkaani? Vastaavatko työpaikkani arvot enää niitä arvoja, joita olen saanut kotiäitinä ollessani? Vai pitäisikö minun kouluttautua johonkin aivan muuhun ammattiin?

Monet kokevat äitiyden niin mullistavana ja uudella tavalla ajatusmaailmaa muokkaavana, että lopulta päätyvät kokeilemaan uusia uria äitiyslomalta palattuaan. Ehkä uran kannalta hienointa äitiyden antia onkin se, että omien lasten kautta syntyy uudenlaista syvyyttä ja perspektiiviä tarkastella myös omaa työuraa ja sitä, mitä kaikkea potentiaalia itsestä löytyy.

Leena Ståhlberg ja Marjaana Herlevi

OpoCoaching Oy

Kirjoittajat ovat yksityisiä opinto-ohjaajia ja valmentavan ohjauksen ammattilaisia, joilta on juuri ilmestynyt kirja “Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja.” (PS-kustannus). Kirja soveltuu kaikenikäisille elämän risteyskohdassa oleville, vaikkapa valmistujaislahjaksi tai kannustimeksi uran uusiin käänteisiin. www.omannakoinenelama.fi , www.opocoaching.fi

Tee jotain, mitä et osaa

Moni vanhempainvapaalla oleva murehtii, osaako töihin palatessaan enää mitään. Onko tippunut osittain vai kokonaan kelkasta tai onko koko omaa työpaikkaa enää kohta olemassakaan. Kahden vanhempainvapaan kokemuksella väitän, että useimmissa tapauksissa jälkikasvua kotona kasvattanut on itse muuttunut enemmän kuin taka-alalla hetken ollut työ.

Vanhempainvapaalla oppii monenlaista: pitämään monen muuttujan paletin kasassa, vaikka tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Jaksamaan, vaikka yöunet ovat jotain, mitä on kokenut viimeksi useita vuosia sitten. Priorisoimaan ja keskittymään oleelliseen, koska välillä arki on etupäässä kaaoksen hallintaa.

Vanhempainvapaa on mainio tilaisuus tietoisesti kokeilla ja oppia uutta.

Ollessani kuopukseni kanssa vanhempainvapaalla aloitin kokeilumielessä blogin: kirjoitin äitiydestä, lasten touhuista ja vähän uramietteistäkin. Bloggaamisesta tuli yllättäen tärkeä ja iloa tuova harrastus. Nautin kirjoittamisesta, otin paljon kuvia, opin ymmärtämään miten blogiyhteistyökuviot toimivat ja mikä parasta, sain ison joukon virtuaalisia ja live-kavereita, joista monen kanssa pidän tänäkin päivänä yhteyttä, vaikka blogi hiljentyi jo muutama vuosi sitten.

Kun palasin töihin, bloggaaminen ammattimielessä ei ollut juttu eikä mikään. Olin vahingossa opetellut hyödyllisen taidon, jota olen hyödyntänyt aktiivisesti siitä lähtien. Useammallekin mutsi-bloggaajalle blogista on tullut työ. Lastenvaatteista innostuneet äidit ovat perustaneet verkkokauppoja, esimerkiksi Aati O.

Mitä uutta sinä voisit kokeilla? Uuden some-kanavan haltuun ottaminen? Videoblogin pitäminen? Pitkään mieltä kutkuttaneen aiheen opiskelu? Yhdistyksen toimintaan mukaan meneminen?

Tee jotain uutta, tee jotain kivaa!

Vanhempainvapaalla arjesta irrottava oma pieni projekti tuo iloa elämään. Liian suuria paineita siitä ei kannata ottaa – se pieni tyyppi ja kenties sisarukset ovat vanhempainvapaalla tärkein juttu, ja usein ne pienet ja heidän hangaroundinsa kuten noro, influenssa tai uudet hampaat pitävät tasaisin väliajoin huolen siitä, että ylimääräiseen ei jää liiaksi energiaa.

Jos jotain omilta vanhempainvapailtani harmittelen, niin sitä, että Mothers in Business -verkostoa ei silloin vielä ollut olemassa. Aivan upeaa, että tällainen verkosto on perustettu ja se toimii aktiivisesti. Vertaistuki on vanhemmille tärkeä juttu ja mitä kaikkea upeaa voikaan tapahtuma, kun tämä verkosto pitää edelleen yhtä työelämässä.

Tsemppiä uuden opetteluun ja vanhemmuuteen!

Kirjoittaja Jenni Rissanen on 5- ja 7-vuotiaiden tyttöjen äiti ja yrittäjä, joka Paju Consulting -yrityksensä kanssa auttaa yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään digitalisaatiota niiden kasvun ja kehittymisen apuna. Jennin uuden ja kivan tekeminen on tällä hetkellä life coachiksi opiskeleminen.