Yrittäjyys teki arjestamme sujuvaa

”Tarinani ydin on siinä, että yrittäjyys mahdollisti sen, että perhevapaiden jälkeen pääsin minulle tärkeään tavoitteeseeni: nautin arjestani.”

Olen Anu Tevanlinna Helsingistä. Ammatiltani olen psykologi ja coach. Lisäksi olen 4,5-vuotiaan lapsen äiti. Vaihdoin äitiys- ja hoitovapaan jälkeen palkkatyön yrittäjyyteen – enkä ole hetkeäkään katunut ratkaisuani. Työllistän nykyään itseni coachina, uracoachina sekä soveltuvuusarviointi- ja ammatinvalintapsykologina.

Jäin perhevapaalle vakituisesta työstä psykologikonsulttina rekrytointiyrityksestä, jossa olin ollut ennen vapaatani töissä jo noin 7 vuotta. Työni oli mukavaa ja viihdyin työyhteisössäni. Kun perhevapaa antoi breikin työelämän oravanpyörästä ja toi etäisyyttä työhöni, urapohdintani käynnistyi. Pohdintojeni ytimessä oli kaksi näkökulmaa:

1. Millainen olisi unelmatyöni sisällöllisesti nyt?

2. Millaiset työelämän ratkaisut sopisivat elämäämme lapsiperheenä?

Työn sisältöön liittyen minulle täsmentyi, että kipinä, joka työssäni oli ollut siinä aloittaessani, oli hiipumassa. Pohdin laajasti erilaisia uravaihtoehtoja ja lopulta minulle alkoi hahmottua, mistä löytäisin taas kipinän työhöni. Opiskelin hoitovapaan aikana täydentäviä opintoja, jotka veivät minua oikeaan suuntaan. Ymmärsin, etten todennäköisimmin löytäisi mistään työpaikkaa, joka vastaisi täydellisesti unelmatyöni kriteereihin, joten päädyin rakentamaan oman unelmaduunini.  

Pohdin sekä itse että puolison kanssa, millaiset ratkaisut olisivat arjessamme koko perheemme kannalta toimivimpia. Pohdinnoissani olennaiseksi nousi koko perheellemme elämä, jossa on aikaa ja mahdollisuus nauttia arjesta. Sen palapelin paloiksi nousivat mm. kiireettömyys yhdistettynä sopivaan tehokkuuteen; joustavuus ja vapaus; sopiva tulotaso sekä energiaa antavat työt.

En ole ikinä haaveillut yrittäjyydestä tai pitänyt itseäni millään tavoin ’yrittäjämäisenä’ – mutta niin siinä vaan kävi, että kun lapseni kolmevuotiaana aloitti päivähoidossa, minä perustin yrityksen.

Sujuva töihinpaluu on monen tekijän summa

Töihinpaluu oli minulle innostava uuden alku ja pitkän kotona olon jälkeen tuntui aidosti siltä, että pääsin töihin. Yrittäjänä saan käyttää asiantuntemustani laajemmin kuin palkkatöissä olisi ikinä mahdollista. Voin sanoa tekeväni unelmatyötäni, mikä näkyy hyvinvoinnissani ja elämäntyytyväisyydessäni.

Töihinpaluuni jälkeen lapsemme arkiviikko on koostunut kolmesta päivästä päiväkodissa, yhdestä päivästä isovanhemmilla ja yhdestä päivästä kanssani kotona. Pidän arkena työpäiväni niin lyhyinä, että lapsemme hoitopäivät ovat yleensä vain 7-tuntisia. Hänelle ja koko meidän perheellemme tämä on optimi ratkaisu.

Minulle yrittäjyys mahdollistaa hieman epätyypillisen työajan. Teen 4-5-päiväistä työviikkoa tiistaista perjantaihin, jonka lisäksi pidän yksityisasiakkaille vastaanottoani auki joka toisen lauantain. Panostan siihen, että pidän työmääräni kohtuullisina eli otan vain sen verran asiakkaita kuin osa-aikaiseen viikkooni sujuvasti mahtuu. Tämä vaatii yrittäjänä selkeitä rajanvetoja ja napakkuutta rajojeni suhteen. Joskus tosin tarvittaessa nipistän aikaa kirjallisiin ja hallinnollisiin töihin viikonlopuilta.

Uskallan sanoa, että yrittäjyyteni on keskeinen tekijä siinä, että ruuhkavuosiarkemme on mahdollisimman iloista ja sujuvaa.  Perhe-elämämme palikat loksahtelivat mainiosti kohdalleen palattuani töihin. Teimme myös selkeää vastuidenjakoa, jossa mieheni käydessä täydellä työajalla palkkatöissä minä teen lyhyempää työviikkoa ja otan enemmän vastuuta perheemme arjen pyörittämisestä (tosin osan kotitöistä olemme ulkoistaneet). Työni joustavuuden ja osa-aikaisuuden ansiosta pystyn hyvillä mielin hoitamaan myös keskelle arkipäiviä osuvat vasu-keskustelut, neuvolakäynnit ja muut juoksevat asiat, jotka pitää hoitaa arkena.

Arki yrittäjänä ei tietenkään tuonut mukanaan täyttä stressittömyyttä, muuttanut elämääni vaaleanpunaiseksi hattaraksi ja täyttänyt arkea pelkällä linnunlaululla. Emme ole immuuneita väsyneiden aamujen kiirekiukuille, eikä yrittäjän työn epävarmuuden tuomasta paineesta pääse aina eroon. Mutta tästä huolimatta minulle yrittäjyys mahdollistaa sen, että koen samanaikaisesti olevani hyvä äiti ja hyvä työntekijä.

Vinkkini töihin palaavalle

Vinkki 1

Työhön paluun lähestyessä kannattaa visioida, millaista haluat elämäsi ja arkesi olevan palattuasi töihin. Voit pohtia esimerkiksi, millaista on hyvä arki minulle ja perheelleni. Millaista arkea haluan elää? Millaiset ratkaisut tukevat juuri tällaisen arjen toteutumista? Mikä on minulle aidosti tärkeää, mitkä ovat ydinarvoni?

Arjen ei ruuhkavuosissakaan tarvitse olla täyteen ahdettua suorittamista. Panosta siihen, mikä on sinulle ja perheellesi aidosti tärkeää, ja tingi muusta. Kannattaa myös pohtia, millaiset ratkaisut työn suhteen tukevat elämäntilannettasi, jaksamistasi ja auttavat arkeanne rullaamaan. Jaksatko olla 100% työntekijä ja 100% vanhempi?

Vinkki 2

Etsi rohkeasti omannäköisiä ratkaisuita. Ei ole olemassa yhtä hyvän (työ)elämän mallia, johon kaikkien pitäisi pyrkiä, eikä arjen valintoja ei tarvitse tehdä tyypillisellä tavalla ilman kyseenalaistamista. Sujuva ja iloinen arki rakentuu omannäköisille ratkaisuille – mieti, mikä toimii juuri teillä niin työsi kuin muidenkin arkiratkaisujen suhteen. Uskalla kyseenalaistaa myös omat ratkaisusi, sillä se, mikä toimi arjessasi ennen perhevapaata, ei välttämättä enää uudessa elämäntilanteessa toimi.

Tutki ja tuumaile erilaisia ja erikoisiakin ratkaisuja avoimin mielin. Esimerkiksi oma ratkaisuni kuulostaa todennäköisesti useimmista järjettömältä: kaltaiseni epäyrittäjämäinen tyyppi irtisanoutuu kivasta vakityösuhteesta hoitovapaalla ja hyppää yrittäjäksi alalle, jossa on kova kilpailu. Tarinallani on kuitenkin onnellinen loppu, sillä juuri tämä ratkaisu on ollut keskeinen tekijä hyvälle arjellemme töihin palaamiseni jälkeen. Kuulen välillä myös voivotteluja siitä, että teen lauantaisin töitä. Minua se taas ei haittaa ollenkaan – itse asiassa lauantai on lempityöpäiväni ja nautin siitä, että lauantaitöiden ansiosta että saan aloittaa arkiviikot maanantain vapaapäivällä tyttäreni kanssa. Epätyypillinen ratkaisumme toimii meillä.

P.S. Lisää vinkkejäni hyvään arkeen voi lukea blogistani (http://www.anutevanlinna.com/blogi), jossa on juuri meneillään juttusarja hyvästä arjesta.

Teksti: Anu Tevanlinna

MiBin brändi, ilme ja nettisivut ovat uudistuneet

Vihdoin maalissa! Hyvät naiset, MiBillä on uusi raikas ja rohkea ilme.

MiB siirtyy tänään uudelle aikakaudelle, kun logo, ilme ja nettisivut ovat käyneet läpi muodonmuutoksen. Brändi- ja verkkosivu-uudistuksen on toteuttanut MiBin kanssa yhteistyössä Vapa Media.  

Miten tähän päädyttiin? Viime vuonna MiBin jäsenmäärä miltei triplaantui eivätkä verkkosivujen rakenne ja toteutus enää tukeneet yhdeksälle paikkakunnalle levittäytyvää äitien toimintaa. Viime vuonna kurottiin kasaan myös uusi strategia, päätettiin muun muassa tavoitella kaiken ikäisten lasten äitejä ja toimia yhä enemmän äitien asemaa ajavana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Istuimme tuolloin MiBin hallituksessa viestintä- ja markkinointivastaavina ja mietimme, ettei MiBin brändi ei enää vastannut nykymeininkiä. Seuraavaksi pohdimme, josko asialle voisi tehdä jotain.

Saimme pro-bono kumppaniksi Vapa Median, joka lähti toteuttamaan tätä mittavaa uudistusta kanssamme. Viestejämme on kirkastettu, visuaalista ilmettä freesattu ja verkkosivujen käytettävyyttä parannettu. Raikkaat punainen, sininen ja keltainen erottuvat edukseen, ja selkeät värit tuovat visuaalisuuteemme myös voimaa. Ennen kaikkea, MiBin aidot ja oikeat urasuuntautuneet äidit ovat ilmeemme suurimmat tähdet.

Uutena sloganina on “Work like a mom”, joka korostaa äitien ”kääritään hihat” -asennetta. Haluamme tuoda esiin, että äitiys on luonnollinen osa työelämää - vahva voimavara ja valttikortti.

Tämä on ollut pitkä matka, josta isoin kiitos kuuluu Vapa Medialle. Kiitos Jenni, Reetta, Sara, Ida, Anniina ja koko Vapan tiimi. Iso kiitos kaikesta ja erityisesti viime hetken rutistuksesta kuuluu Soilelle, jota ilman emme olisi päässeet tähän. Kiitos myös MiBin hallitus, Jonna, Katja ja te monet MiBin viestinnän aktiivit. Tämä oli iso tiimiponnistus!

Otamme mielellämme palautetta! Kuuntelemme ajatuksianne ja toiveitanne. Seuraavat viikot ovat myös hyvää aikaa meidän mibiläisten testata verkkosivujen käytettävyyttä. Tämä on nimittäin vasta ensimmäinen etappi - suunnittelemme paraikaa isoa lanseerausta suurelle yleisölle ensi kuussa. Siitä lisää pian!

Lähetä palautetta osoitteeseen info(at)mib.fi.

Syysterveisin, MiB-aktiivit Laura ja Milla

Työpaikka alta perhevapaalla - Liisan tarina

Naisten kohtelu työelämässä on noussut viime aikoina yhä kiivaamman uutisoinnin kohteeksi. MiB halusi tarttua aiheeseen ja haastatella henkilöä, joka on kokenut syrjintää sukupuolensa vuoksi. Alla tarina siitä, kuinka henkilö menetti työpaikkaansa äitiysloman aikana vahvasta lainsäädännöllisestä perustasta huolimatta. Tarinan henkilö haluaa rohkaista kaikkia naisia tietoisuuteen omista oikeuksistaan sekä kitkeä epäoikeudenmukaisuutta työmarkkinoilta. Jutun lopusta muutama oikeudellinen vinkki!

Henkilöiden nimet on muutettu. 

Kolmissakymmenissä oleva Liisa oli työskennellyt useamman vuoden ajan suomalaisessa konsernissa. Hän ehti selvitä useammasta YT-neuvottelusta ennen äitiyslomalle jääntiään. Liisa oli saanut positiivista palautetta alaisiltaan suoriutumisestaan ja tiimi ylläpitää keskinäistä yhteyttä yhä tänä päivänä.

Liisan suora esimies ja koko osaston johtaja irtisanottiin Liisan äitiysloman aikana. Uutena osastonjohtajana aloitti Pirkko. Liisa halusi tutustua Pirkkoon ja samalla keskustella töihinpaluusta. Liisa oli soittanut useamman kerran Pirkolle ja jättänyt soittopyyntöjä, mutta Pirkko ei koskaan vastannut hänelle. Jossain vaiheessa Pirkko palkkasi Liisan entisen esimiehen tilalle Antin, joka sittemmin avasi keskusteluyhteyden. Liisa koki, että Pirkko odotti Antin palkkaamista siirtääkseen asianhoidon hänelle.

Liisan työkollegat kertoivat, että myös Liisan paikka oli täytetty hieman eri tittelillä. Uuden henkilön tehtävistä yli 50% olivat samoja tehtäviä, joita Liisakin teki aiemmin töissä ollessaan. Kaiken lisäksi vakituiseen työsuhteeseen palkattu henkilö oli osastonjohtajan omista verkostoistaan. Tästä huolimatta Liisa halusi keskustella mahdollisuuksistaan yhtiössä ja uusienkin vastuualueiden haltuun ottamisesta. Liisa tapasi Antin muutaman kerran ja aina kun he keskustelivat töihinpaluusta, Antti totesi epämääräisesti: ”Nyt ei ole avoinna olevia tehtäviä, palataan asiaan myöhemmin”.

Aikaa oli kulunut ja konsernin rekrytoija otti yhteyttä Liisaan kertoakseen osastolle julkiseen hakuun avautuvasta tehtävästä. Kyseessä oli matalamman vaatimustason tehtävä, mutta Liisa oli innoissaan ja halusi keskustella paikan haastavuuden räätälöinnistä. Rekrytoija totesi, että toimenkuvaa ei voida muuttaa ja jos Liisa haluaa paikan, hänen täytyy jättää työhakemus muiden joukossa. Tehtävän palkkaus oli myös alempi kuin korvaus Liisan edellisestä positiosta. Liisan mielestä yritys paikkaili virhettään siitä, että täytti Liisan paikan toisella henkilöllä. Liisan asenne läpi koko prosessin oli ollut reipas, iloinen ja avoin uusille mahdollisuuksille: ”Roolithan elävät ja olisin ollut valmis ottamaan uusia osa-alueita vastuulleni.” Hän näki tapahtuneen jälkeen vielä viimeisen kerran Antin, joka sanoi suoraan: ”Etkö ymmärrä, että uusi henkilö on jo palkattu sinun tehtäviin? Olen tietoinen laillisista oikeuksistasi, mutta tämä on tilanne.”.

Uusi esimies ei tarjonnut työsopimuslain mukaisesti Liisalle mitään mahdollisuuksia – ei aikaisempaa vastaavaa työtä, ei muuta työtä eikä kouluttautumisvaihtoehtoja. Keskustelua aiheesta venytettiin konsernin puolesta yli puoli vuotta. Tapahtunut herätti Liisassa hämmennyksen tunteita, sillä Suomessahan pitäisi olla maailman paras turva palata töihin äitiyslomalta. Keskusteltuaan lakimiehen kanssa, Liisalla olisi ollut vahvaa näyttöä tuekseen. Häntä kuitenkin arvelutti oikeusprosessin julkisuus. Oikeudessa riitelemisen sijasta, Liisa päätti hakea töitä muualta ja sai osaamistaan vastaavan työpaikan nopeasti – tilanne ratkesi sillä.

Vastaavanlaisen tilanteen sattuessa Liisa olisi tietoisempi omista oikeuksistaan ja tiukempi vaatimuksissaan. Hän toivoo, että kokeneet naiset tukisivat enemmän uran alussa olevia naisia tasa-arvoon ja äitiyteen liittyvissä asioissa. ”Naiset tietävät yhä paremmin oikeutensa. Aika on kypsä sille, että ihmiset uskaltavat puhua ääneen kohtaamastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Työnantajat alkavat heräämään siihen, että mitä tahansa ei voi tehdä. Äitiyden, joka on lähtökohtaisesti paras asia jonka nainen voi kokea, ei pitäisi estää tai hankaloittaa kenenkään asemaa työmarkkinoilla.”, sanoo Liisa.

Työhönpalaaja, tunne oikeutesi!

Tasa-arvolain (609/1986) 8 §:n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella.

Työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 9 §:n mukaan, perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä, ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Edellä mainittu oikeus on erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla työntekijällä. Työnantaja ei voi edellyttää, että henkilö hakee uutta tehtävää organisaatiossa. Laki velvoittaa työnantajaa tarjoamaan työtä.

Työntekijän työsuhteen ehtojen on säilyttävä vähintään entisinä lukuun ottamatta perhevapaan aikana työsuhteisiin yleisesti tulleita muutoksia. Jos aikaisempaan työhön palaaminen ei olisi mahdollista, työnantajan olisi tarjottava työntekijälle aikaisempaa työtä vastaavaa työntekijän työsopimuksen mukaista työtä. Työnantajalla ei siten olisi oikeutta tarjota mitä tahansa työtä aikaisemman työn sijasta, vaan tarjottavan työn tulisi olla sekä työntekijän työsopimuksen mukaista että aikaisempaa työtä vastaavaa. Tarjotun ja aikaisemman työn vastaavuutta arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota työntekijän aikaisemmin tekemän työn sisällön lisäksi työntekijän koulutukseen ja kokemukseen. Jos myöskään aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ei olisi tarjolla, tulisi työnantajan tarjota työntekijälle muuta työntekijän työsopimuksen mukaista työtä.

Perhevapailta työhön palaavalle työntekijälle ei ole aina mahdollista tarjota aikaisempaa eikä mitään muutakaan hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Työnantajan oikeuteen irtisanoa tai lomauttaa työntekijä tällaisessa tapauksessa sovellettaisiin työsopimuslain yleisiä työsopimuksen irtisanomista ja lomauttamista sekä niihin liittyvää koulutus- ja uudelleensijoittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä.

Jos Sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja laki on puolellasi, mutta et ole valmis viemään asiaa oikeuteen, voit aina neuvotella työnantajasi kanssa taloudellisesta korvauksesta!

Teksti: Olessia Manner, MiBin markkinointi- ja viestintätiimin sisällöntuottaja sekä Fennovoima Oy:n lakimies
Kuva: Katherine Hanlon

Töissäkävijä: Laura Jalonen, mainosalan yrittäjä

Olen Laura Jalonen, 34-vuotias mainosalan yrittäjä. Minulla on 2,5- ja 4,5-vuotiaat pojat. Työskentelin vuosia mainosalalla sekä valokuvausliikkeessä, ja päätyön ohella sivutoimisena yrittäjänä. Ensimmäisen lapsen synnyttyä jatkoin äitiysvapaalla yrittäjän töitä vanhoille asiakkaille. Äitiysvapaan päätyttyä aloitin tehdä kolmipäiväistä työviikkoa valokuvausliikkeessä, ettei 11 kuukautta vanhan lapsen tarvinnut olla ihan täyttä viikkoa päivähoidossa.

Toisen lapsen vanhempainvapaan päättyessä paketti alkoi olla jo liian täynnä, joten piti miettiä, mitä jättää pois, kun aika ja jaksaminen ei riitä kaikkeen. Lopetin päätyöni valokuvausliikkeessä, koska mainosalan yrittäjänä minulla oli jo kohtuullisesti asiakkaita. Laskin myös, että tuntipalkkani yrittäjänä on korkeampi kuin kaupassa, joten pystyin lopettamaan täyden työviikon tekemisen. Kotona työskentelemisen ansiosta minun ei tarvitse myöskään matkustaa aiempaa 40 kilometrin työmatkaa, mikä myös säästää resursseja.

Nykyisellä järjestelyllä lasten sairastelut tai muut arkielämän muutokset eivät aiheuta niin suurta säätöä, koska työskentelen kotitoimistossa ja olen itseni pomo. Päätoimiseksi yrittäjäksi hyppääminen hirvitti, ja pohdin ratkaisua pari kuukautta, sillä olin viihtynyt hyvin myös aiemmassa työpaikassani valokuvaamossa. Olen tyytyväinen nykyiseen valintaani, sillä olen päässyt kehittämään itseäni yrittäjänä ammatillisesti. Kotona työskenteleminen mahdollistaa myös sopivan downshiftaamisen, sillä kotityöt luonnistuvat työnteon tauoilla.

Vanhempainvapaalla yrittäjäksi - Sarin vinkit perheen ja työn yhdistämiseen

Olin globaalissa ICT-alan yrityksessä markkinointipäällikkönä vastaten Suomen tuotelanseerauksista ja -markkinoinnista. Olin erittäin tyytyväinen silloiseen työpaikkaani ja palkka oli erittäin hyvä. Kahden peräkkäisen äitiysloman aikana alkoi kuitenkin kypsyä ajatus omasta yrityksestä, joka oli ollut ajatuksissa jo myös ennen lapsia. Kun törmäsin keväällä 2017 Mothers in Business -työpaikkaketjussa Jenni Vartiaisen postaukseen, jossa hän kertoi suunnittelevansa uutta startupia ja kaipasi kaupallista henkilöä perustajatiimiin, innostuin samantien.

Nuorimmaiseni oli vasta puolivuotias, mutta hyppäsin oitis mukaan kehittämään yrityksen ideaa sekä hakemaan rahoitusta. Olin aluksi mukana vain silloin tällöin, eritoten lasten päiväuniaikoja hyödyntäen. Isovanhempien avustamana aloitin pian kokoaikaisen työnteon, joskin tein kotoa käsin 90 % töistä. Esikoinen aloitti päivähoidossa vähän yli 2-vuotiaana, aluksi kolmena päivän viikossa. Kuopus oli kotona vielä puoli vuotta, mutta sain apua sekä lasten isovanhemmilta että puolisoltani. Työskentelin paljon iltaisin ja viikonloppuisin.

Työskentelimme yrityksemme parissa ilman palkkaa koko vuoden 2017, ennen kuin perustimme osakeyhtiön sen vuoden lopulla. Uskoimme niin paljon yritysideaamme, että halusimme satsata siihen aikaa ja rahaa. Luonnollisesti perheemme taloudellinen tilanne mahdollisti tämän riskin ottamisen.

Olen aina saanut monipuolisista töistä virtaa ja pitänyt kiireestä, muutoksista sekä paineen alla työskentelystä. Jos on liian helppoa tai päivät samanlaisia, tylsistyn ja motivaatio hiipuu. Kahden pienen lapsen äitinä tuntuu toisinaan, että olen töissä vähän kuin lomalla – henkisesti siis saa hetken hengähtää “ÄIIITIIIII” -huudoista. Työntekijänä olen entistä järjestelmällisempi; priorisoin ja keskityn, sillä aikaa ja tekijöitä on vähän.  Saan aikaiseksi lyhyessä ajassa todella paljon! Osaan myös sulkea korvani ulkopuoliselta hälinän, koska olen tietoisesti totuttautunut siihen jopa kotona. Negatiivisena puolena aiempaan tuntuu, etten voi enää luottaa ulkomuistiini samalla tavalla kuin ennen. En kylläkään tiedä, johtuuko se lapsista vai kiireisestä työstäni.

Suurimpana kiitoksena sanoisin, että perhe-elämämme joustavasta sujumisesta on iso kiittäminen avuliasta ja joustavaa puolisoani ja vanhempiani. Emme juurikaan riitele vaan pystymme keskustelemaan asiat asioina. Olen itseni esimies, joten itse määrään työstäni milloin ja miten teen asiat. Tämä joustavuus ei kaikille sovi, mutta itselleni se on ollut lottovoitto.

Sarin niksit työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi:

• Älä stressaa liikaa äläkä ylisuorita, vähemmälläkin pärjää.

• Ole hyvissä väleissä isovanhempien ja sukulaisten kanssa. Muista pyytää heiltä lastenhoitoapua!

• Jos pystyt, tee myös etätyöpäiviä, jolloin ei mene työmatkoihin turhaa aikaa. Podcastit ja äänikirjat on hyvä työmatkan viihdyke/hyödyke.

• Tee puolison ja/tai hoitajien kanssa puhelimiin yhteinen jaettu kalenteri, josta näkee menot ja sovitut lasten viemiset ja hakemisvuorot jne. Meillä on toiminut hyvin niin että toinen vie aamulla ja toinen hakee iltapäivällä.

• Mieti ruokia etukäteen hieman pidemmälle ja osta myös sitä varten ainekset valmiiksi, ettei joka päivä tarvitse käydä kaupassa. Hyödynnä kauppakassipalveluja.

• Anna puolisolle ja hoitajille alusta asti myös oma tyyli hoitaa lapsia itsenäisesti, ettet itse suunnittele ja tee kaikkea valmiiksi. He kyllä pärjäävät, jos annat heille mahdollisuuden alusta asti. En ole kertaakaan jättänyt ohjelappua lastenhoitoon liittyen, vaan luotan heihin täysin – samalla tavalla kuin vien lapsen tarhaankin. En joka päivä vie heille ohjeita, mitä pitää tehdä. Toki tämä toimii vain lähimpien hoitajien kanssa, jotka ovat usein tekemisissä lasten kanssa.

• Muista myös ottaa omaa aikaa ja parisuhdeaikaa, arkikin sujuu paremmin sen myötä.

Tämä teksti on jatkoa Sari Hurme-Mehtälän aiemmalle aiheeseen liittyvälle kirjoitukselle Kuinka saada työpaikka mammalomalla.

Sari Hurme-Mehtälä, BBA, asuu Kirkkonummella, mutta työskentelee Helsingissä. Hän on lasten tiedekasvatusta tarjoava Kide Science -yrityksen toimitusjohtaja sekä yksi perustajista. Sari lähti mukaan startup-yritykseen äitiysloman aikana 2017. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies, 3-vuotias tytär, 2-vuotias poika sekä koira.