Kuinka huoltaa rakkautta ruuhkavuosissa

 

Kysy parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista

Nyt sinulla olisi mahdollisuus kysyä sinua pohdituttavista asioista liittyen parisuhteeseen, seksuaalisuuteen, (sekundaariseen) lapsettomuuteen ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen, tai esimerkiksi kokemukseen sukupuolesta.

Seksuaalineuvojaopiskelija vastaa kysymykseesi. Hän haluaa auttaa erityisesti ruuhkavuosissa eläviä pariskuntia löytämään keinoja parisuhteen ja seksuaalisuuden ylläpitämiseksi elämäntilanteessa, johon liittyy vaatimuksia monelta eri taholta, paineita ajankäytöstä, kiirettä ja väsymystä. Hänen tavoitteenaan on auttaa yksittäisiä henkilöitä/ pareja löytämään seksuaalisuus haastavassa elämäntilanteessa ennen kaikkea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämäniloa tukevana voimavarana.

Käsittelemme kysymykset luottamuksellisesti ja saat kysymykseesi henkilökohtaisen vastauksen. Kysymykset anonymisoidaan ja yleisimpiin kysymykseen koostetaan valmiit vastaukset, jotka jaamme teidän kaikkien avuksenne. Lähetä kysymyksesi sähköpostiosoitteeseen: rakkauttaruuhkavuosissa@gmail.com

 

justin-groep-662280-unsplash-1.jpg

 

Hukkuuko parisuhteesi ruuhkavuosissa?

Muutama vuosi sitten havahduin. Ystäväperheeni, jotka olivat juuri ohittaneet rankimman pikkulapsivaiheen, alkoivat erota. Juuri sellaiset pariskunnat, joista ”ei olisi ikinä uskonut”. Tilastot pikkulapsiperheiden eroista alkoivat toisin sanoen muuttua lihaksi lähipiirissäni, jossa yhdessä suunnassa kuiskittiin työpaikkaihastuksista ja toisessa salasuhteista. Taustalla ainakin osassa tapauksissa tuntui olevan tunne siitä, etteivät omat tarpeet parisuhteessa olleet tulleet kohdatuiksi. Timanttisinta uudessa suhteessa tuntui puolestaan olevan se, että uusi tuttavuus näki ja kohteli vihdoinkin naisena/miehenä – näin kärjistetysti.

 

Kaikki vanhemmat tunnistanevat lapsiperheille tyypilliset haasteet: väsymyksen, loputtomat kotityöt, hermosoluja venyttävät itkupotkut ja ennen kaikkea sen, että kaikki aika tuntuu uppoavan elämän velvollisuuksiin. Joskus pikkulapsiajan haasteet pääsevät nakertamaan lähtökohtaisesti onnistuneistakin aineksista kootun parisuhteen palasiksi ilman, että kaikessa kiireessä ehtii tätä edes huomata. Se, mistä empiiristen havaintojeni pohjalta tingitään, on yhdessäolo kumppanin kanssa ilman arjen velvoitteita. Parisuhteen ja yhdessäolon oletetaan ja toivotaan pyörivän kaiken muun ohessa ikään kuin itsestään.

On selvää, että lapset muuttavat parisuhdetta ehkä kaikista muutoksista eniten, kuten nyt elämää ylipäätäänkin. Kuulen usein, että parisuhde voi odottaa muutaman vuoden lasten ollessa pieniä. Mutta voiko? Jos tunneyhteyttä ylläpitävät arkiset hellyydenosoitukset, kuten halaukset ja suukot sekä kauniit ja kannustavat sanat, toiselle jäävät pois, muuttuuko toinen vain apukädeksi arjessa? Kun aikaa kuluu, voi yhteyden uudelleen löytäminen olla paljon haastavampaa kuin oli kuvitellutkaan.

 

Vanhempien suhde on lasten koti

Parhaimmillaan parisuhde auttaa jaksamaan kiireistä elämänvaihetta. Toisen kosketus ja seksi toimivat elämäniloa ja nautintoa lisäävinä voimavaroina rankkoina päivinä.

Lapset nauttivat ja kokevat turvallisuutta, kun vanhemmat jakavat toisilleen arkisia hellyydenosoituksia. Vanhempien suhde värittää usein kaikista voimakkaimmin kodin tunneilmapiiriä ja välittää kaikista väkevimmän esimerkin parisuhteesta. On turhaa opettaa lapsille toisten kunnioittamista ja tunteista puhumista, jos itse näyttää toista esimerkkiä. En tarkoita riidatonta suhdetta – tarkoitan suhdetta, jossa toinen kohdataan kumppanina, ei pelkästään lasten toisena vanhempana.

 

Parisuhteen pelastusoperaatio

a) Parisuhteen päivitys

Ehdotukseni parisuhteen huoltoon on mitä yksinkertaisin, tosin usein helpommin sanottu kuin tehty: käykää avoin parisuhteen päivityskeskustelu siitä, mitä teille kuuluu parina tällä hetkellä. Jo ajatus keskustelusta saattaa olla uuvuttava, jopa pelottava, mutta jos ette ole hetkeen puhuneet parisuhteestanne, voivat löydökset olla kullanarvoisia juuri nyt. Usein oletamme, että tiedämme mitä meille kaikista läheisin ihminen ajattelee ja haluaa, mutta elämäntilanteen muuttuessa, mistä tiedämme, että näin on? Onko sinulla sellaisia toiveita tai ajatuksia, joita kumppanisi ei osaa lukea, vaikka kuinka vihjailet ja toivot? Aivan. Useimmilla meistä on.

Mistä sitten aloittaa säikyttämättä tai uuvuttamatta toista heti kättelyssä? Voit aloittaa keskustelun summaamalla tilanteen, jossa elätte. Esimerkiksi näin:

  • Nyt kun meistä on tullut vanhempia, olen miettinyt, mitä meille kuuluu parina.

  • Emme ole nukkuneet kunnolla puoleen vuoteen, mutta minulla on ikävä meitä.

  • Synnytyksestä palautuminen kesti odotettua pidempään, ja mietin, miten seksielämämme sujuu jatkossa.

Te tiedätte kipukohtanne parhaiten, mutta tässä ehdotuksiani keskustelun jatkoksi:

  • Kertokaa, mitä toivotte suhteeltanne tässä elämäntilanteessa, mikä on tällä hetkellä ylipäätään mahdollista? Kaipaatko esimerkiksi kainaloa ja halausta rankan päivän jälkeen? Kaipaatko sen sanoittamista, että olet muutakin kuin äiti tai isä? Vai kaipaatko ensisijaisesti hetkiä, jolloin voitte jutella ilman keskeytyksiä, ja miten sellaista aikaa saataisiin järjestymään?

  • Oletteko tyytyväisiä seksielämäänne? Milloin se on mahdollista ja miten sille järjestetään aikaa ja tilaa? Haluaako jompikumpi enemmän kuin toinen? Mikä on kompromissiratkaisu, johon molemmat ovat tyytyväisiä ja jossa kummankin tarpeet huomioidaan, mutta kenenkään rajoja ei ylitetä?

b) Yhteisen ajan turvaaminen

Yhteinen aika, tai oikeastaan sen puute, nousee usein keskiöön parisuhteen vaalimisesta puhuttaessa. Voi myös olla, että iholla kiinni olevat lapsukaiset täyttävät ja tyhjentävät kaikki tarpeet jakaa ja vastaanottaa hellyyttä. Ajatus siitä, että vielä pitäisi jaksaa helliä puolisoakin, voi olla uuvuttava ja tuntua yhdeltä velvollisuudelta satojen muiden joukossa.

Mistä aikaa voi riipiä lisää?

  • Mitä jos joku kerta jättäisit kotityöt sikseen, kun lapset ovat menneet nukkumaan? Jos söisitte yhdessä iltapalaa tai katsoisitte sylikkäin lempisarjaa? Hyödynnättekö pikkukakkosajan? Entä päiväunet? Ajan hyödyntämisen ei tarvitse tarkoittaa makuuhuoneeseen ryntäämistä, vaan esimerkiksi viinilasin tai jäätelön nauttimista yhdessä tai hartiahieronnan antamista ja saamista.

  • Mitäpä, jos et menisikään yhtä aikaa nukkumaan vauvan kanssa? Tai nousisit, kun vauva on nukahtanut? Tiedän, että väsymys painaa, mutta valvominen esimerkiksi tunti pidempään kerran viikossa tai kahdessa on sekin jotain. Väsyneitä ollaan muutenkin.

  • Uskalla hyödyntää hoitoapua, jos sitä on tarjolla. Niele ylpeytesi, yksin ei tarvitse pärjätä. Siitä harvoin saa edes kiitosta. Jos isovanhemmat asuvat lähellä, mutta heidän kompetenssissa vauvanhoidossa ovat pahoin ruostuneet, mieti, pärjäisivätkö he esimerkiksi aamulla tai päivällä pienen kanssa paremmin kuin illalla? Löytyisikö hoitajaehdokas muusta lähipiiristä tai esimerkiksi MLL:sta? Tai olisiko mahdollista etsiä vakiohoitaja yhdessä toisen perheen kanssa?

Investointeja kyllä, mutta jo muutama tunti yhteistä irtiottoa säännöllisesti riittää. Ja mikä tärkeintä, yhteisestä ajasta ei saa ottaa suorituspaineita. Ei haittaa, vaikka ette yhteisen hetken jälkeen ole kuin vastarakastuneet. Jos juuri maksoitte lastenhoitajalle ja yhteisellä lenkillä ei tule mitään järkevää sanottavaa mieleen, älä hermostu. Jos yhteisellä ajalla tulee riita, antaa tulla. Se oli kytemässä muutenkin. Juuri yhteisten hetkien säännöllisyys vähentää painetta kokea ilotulituksia pitkään odotetulla hetkellä. Lähtökohtaisesti tärkeää on se, että saatte sanoa sanottavanne toiselle ilman pelkoa siitä, että yksivuotias syö samaan aikaan pikkulegoja. Pitämällä kiinni näistä pienistä ja lyhyistäkin hetkistä ette kadota toisianne äiti/isä-maahan. Joku kerta sanottekin toisillenne jotain todella merkityksellistä, mikä vahvistaa teitä.

Tärkeää on myös olla lähekkäin ja koskea, sillä myös aikuiset tarvitsevat lasten lailla ihokontaktia. Lapsiperhearjessa on huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa halaamiseen kuin spontaaniin seksiin, mutta arkiset eleet pitävät siltaa yllä tyydyttävään seksielämään, vuorovaikutuslajeista intiimeimpään.

Entä jos puoliso ei halaa eikä kehu? Kokeile sinä ensin.

Kirjoittaja on 38-vuotias seksuaalineuvojaopiskelija, jolla on 4-vuotias lapsi ja vauva, ja jonka perheessä riidellään vastoin kaikkia kultaisia oppeja, mutta pyydetään isoon ääneen ja näyttävästi anteeksi.

Kuva: Justin Groep, Unsplash

Toteuta unelmasi MiBin huikeassa joukossa

 

Mothers in Business MiB ry järjestää jäsenilleen monipuolista toimintaa äitiysloman ajaksi tai töihin paluun jälkeen. Minulla on hyvää henkilökohtaista kokemusta MiBin toiminnasta sekä jäsenenä että aktiivisena mibiläisenä. Olen myös päässyt toteuttamaan unelmaani yhdistyksen parissa. Kesällä 2016 liityin MiBiin, sillä halusin verkostoitua samanhenkisten uraäitien kanssa. Pian MiBiin liittymisen jälkeen minusta tuli tapahtumajärjestäjä Helsingissä. Pääsin heti alkuun järjestämään tapahtuman, jossa puhujana toimi singaporelainen enkelisijoittaja Steven Myint. Järjestäminen piti sisällään yhteydenpidon Steveniin, tapahtumakuvauksen tekemisen ja paikan etsimisen sekä itse tapahtumassa fasilitoinnin. Kirsikkana kakun päällä oli lounas Stevenen ja MIB-äitien seurassa.

 

MiB-kuva-2018.jpg

 

MIBIN SISÄLLÄ UNELMIEN TOTEUTTAMINEN ON VARSIN HELPPOA JA LOPUT ON ITSESTÄSI KIINNI!

Keväällä 2017 haaveilin kirjoittamisesta. Halusin haastatella eri alojen ihmisiä ja tuottaa siitä sisältöä nettiin. Lähdin toteuttamaan haavettani MiBin kautta ja sainkin vihreätä valoa tekstien kirjoittamiseen yhdistyksen blogiin. Sain tuotettua minihaastattelusarjan kuudesta uraäidistä. Siitä luonnollisena jatkumona hain MiBin markkinointi- ja viestintätiimiin sisällöntuottajaksi. Ensimmäisen sisältötiimin puhelinkonferenssin jälkeen vakuutuin, miten ammattimaista ja organisoitua toiminta onkaan. MiBin sisällä unelmien toteuttaminen on varsin helppoa ja loput on itsestäsi kiinni! MiBin alla on paikkakuntakohtaisia paikallisjaostoja, jotka toimivat täysin vapaaehtoisvoimin ja vastaavat oman alueensa toiminnan toteutuksesta. Paikallisjaostoja on Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Kuopiossa, Päijät-Hämeessä, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Koko yhdistyksen alla toimii vähän alle 300 aktiivijäsentä erinäisissä tehtävissä.

TÄNÄ VUONNA OLEMME JÄRJESTÄNEET JO 196 TAPAHTUMAA – MIELETÖNTÄ!

Paikallisjaostoissa aktiivit pääsevät ideoimaan erilaisia tapahtumia, seminaareja ja yritysvierailuja. Aktiivien toimesta on myös järjestetty koulutuksia, joissa jäsenet pääsevät kehittämään taitojaan. Tampereella esimerkiksi järjestettiin Jenni Janakan Röyhkeyskoulu, joka veti ennätyspaljon väkeä ja ylitti uutiskynnyksen monessa mediassa. Päijät-Hämeessä järjestettiin koodauskoulu, jonka tavoitteena oli johdattaa ohjelmoinnilliseen ajatteluun. Workshopien ja seminaarien lisäksi paikallisjaostot järjestävät vapaamuotoisempaa toimintaa kuukausikahvien ja eri alan asiantuntijoiden lounaiden merkeissä. Tänä vuonna olemme järjestäneet jo 196 tapahtumaa, joissa on ollut mukana noin 2600 osallistujaa – mieletöntä!

Paikallisvastaava Oulusta Saara Leppälä on hypännyt MiBin toimintaan kylmiltään ja on päässyt yhdistyksen vietäväksi. ”Otamme mielellämme mukaan uusia innokkaita ihmisiä ja kehitämme toimintaa jäsenten toivomaan suuntaan. Keväällä järjestimme Oulussa monenlaisia tapahtumia, suurimpana kesäkuussa ollut Kaikki myyvät -myyntiseminaari, jonne osallistui yli sata ihmistä. Pääsääntöisesti tapahtumamme on suunnattu jäsenillemme, ja niihin osallistuu 5-20 henkilöä. Tapahtumia järjestettiin keväällä noin yksi viikossa ja sama tahti jatkuu syksyllä. Syksylle on suunnitteilla monenlaista mielenkiintoista äitien hyvinvoinnista ammattiasioihin kuten johtamista, palkkaneuvotteluja ja palvelumuotoilua.”

 

Tule mukaan innostavaan joukkoon!

Haluaisitko Sinä kuulua yhdistykseen, jossa voisit kehittää jaostojen toimintaa, kasvattaa verkostoaan tai osallistua yritysvierailuihin? MiB tarjoaa kiinnostavaa äiti-lapsitoimintaa perhevapaiden aikana ja töihin paluun jälkeen. Tule mukaan innostavaan joukkoon!

Statistiikkaa MiBin paikallisjaostoista (Q2 2018):

Näyttökuva-2018-7-30-kello-22.41.19.png

 

Teksti: Olessia Manner, MiBin markkinointi- ja viestintätiimin sisällöntuottaja sekä Fennovoima Oy:n lakimies
Kuva: Mothers in Business MiB ry

"Parasta oli leikkiminen, buffa ja pinkki keksi!" – Viking Line vei MiBiläiset muksuineen meripiknikille

 

Kesäisin merellä viihtyy ihan erityisen hyvin. Niin myös 19. kesäkuuta, kun yhteistyökumppanimme Viking Line järjesti 50 mibiläiselle ja 70 lapselle tutustumismatkan uudelle Muksupiknik-risteilylle.

Tuntui luksukselta siirtyä heti alkajaisiksi kesäiselle buffetlounaalle, jossa lapsillekin oli katettu oma noutopöytä. Oman 1-vuotiaani silmät loistivat, koska a) niin paljon tuoretta kalaa, b) niin paljon oman ikäistä lounasseuraa ja c) Ville Viikinki (rakkautta ensi silmäyksellä, aivan varmasti!).

Hyvästä ruoasta hyrisevinä siirryimme pikkuisen kanssa hyttiin päivätorkuille. Tai pikkuinen pötkötti ja minä katselin ikkunasta merta – ihanan rauhoittavaa, meille molemmille.

Kahdeksannen kannen kokousosastolle oli laitettu pystyyn lasten oma Seikkailusaari, josta löytyi niin pallomeri kuin UV-nukketeatterikin. Ja kukapa pieni merimies ei haluaisi Ville Viikinki -tatuointia, tai heittää Villen kanssa yläfemmat! Saman kannen auditorioon oli mibiläisille järjestetty omaa ohjelmaa: Mellakka Managementin Emma Alftan kertoi, kuinka uskaltaa hypätä yrittäjäksi hyvästä vakityöstä. Arvioidessaan sitä hän kertoi pohtineensa pahinta mahdollista, mitä voisi yrittäjänä tapahtua. Kahden lapsen äiti Alftan totesi sen lopulta olevan kohtuullisen pientä ja siihenkin löytyi valmis ratkaisu: ”Nuku aina kun voit”. Ehkäpä juuri siinä piilee hänen hyvinkin vaikuttavan uran salaisuus.

 

IMG_9604.jpg
Pallomeri.jpg

Lisäksi meitä hemmoteltiin yksityisellä ostoshetkellä tax freessa, jossa meidät otettiin vastaan shampanjalla, mansikoilla ja erikoistarjouksilla.

Matkasimme merellä reilut kuusi tuntia, mikä oli juuri sopiva aika pieneen irtiottoon. Erään laivalta maihin nousseen lapsivieraan sanoin: ”Parasta matkassa oli leikkiminen ja buffa – varsinkin se yksi pinkki keksi!” Mitäpä sitä muuta arjen vastapainoksi tarvitsee kuin leikkiä ja herkkuevästä.

Kirjoittaja on Annika Rantanen, MiBin blogivastaava. Annika on 1-vuotiaan tytön äiti sekä viestintä- ja matkailutaustainen tradenomi (ylempi AMK).

Muksupiknik on Viking Line kesätuote, jossa Ruotsin laivat käyvät Tallinnassa piknikristeilyllä. Muksupiknik on testattu erittäin toimivaksi lasten kanssa matkustaville, mibiläiset antoivat sille arvosanaksi 4,7/5.

”Kaikki järjestelyt toimivat moitteettomasti ja risteily ylitti odotukseni. Matkalla oli hyvää seuraa, kiva tunnelma ja sopivasti ohjelmaa. Lounas ja luento olivat loistavia. Myös ostoshetki oli hyvin järjestetty.”

Arjenhallintaa ratkaisukeskeisen psykologian keinoin

 

”Miten sinä selvisit meidän kanssa, kun nämä minun ovat sellaisia riiviöitä?” kyselee tytär omaa jaksamistaan tuskaillessaan. Lapset ovat kahden ja puolen vuoden sekä kuuden kuukauden ikäiset.

Tätä tekstiä kirjoittaessani nuorempi lapsenlapsistani potkiskelee sängyssä ja haluaakin nousta ylös, vaikka oletusarvona olivat pitkät unet. ”Ööh, ööh”, sängystä kuuluu. Ääntely kovenee itkuksi. Otan nopeasti vauvan syliin ja siirryn tietokoneen ääreen kirjoittamaan, ennen kuin isoveli kuulee itkun ja herää kesken omia päiväuniaan.

c19f19af-be6e-4a2e-9e49-81c3d5a92ecf1-450x600.jpeg

Arvostan meidän naisten kykyä hallita lapsiperhearkea, ja selviytyä tästä jatkuvasta muutosten tilasta. Ihailen ajattelumme nopeutta, toimintasuunnitelmien muuttamisen kykyä ja päätöksenteon luontevuutta. Meillä on sitkeyttä ja jotain ikiaikaista, alkukantaista luottamusta siihen, että selviämme mistä vain.

Äiti saa jo ”lastensa maidon” välityksellä taidot, joihin työyhteisöissä ihmisiä koulutetaan kalliisti. Näihin lukeutuvat esimerkiksi itsensä kehittämisen aakkoset, kyky sietää epävarmuutta sekä toistuvaa epäonnistumista eli takapakkia. Äiti psykologisena olentona ymmärtää, että tämä on osa elämää: otetaan ensin yksi askel eteen, ja jälleen kaksi taaksepäin. Äiti osaa jalostaa itseään antamalla kiitosta itselleen hienosta selviytymisestä sekä kiitosta myös muille asiaan myötävaikuttaneille osapuolille.

Äitien voimavarat ja taidot kantavat eri elämänalueisiin. Olemme valmiita ja taitavia ymmärtämään muita ja venyttämään pinnaa, auttamaan ja jaksamaan melkein missä asiassa vain. Jokaisen työhön palaavan äidin tulisikin saada ylimääräinen bonus näistä kotona hankituista taidoista.

 

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa arjenhallintaan

Minun selviytymisfilosofiaani kuuluu seuraava positiivinen ajatusmalli: ”Niin kuin päiväsi, niin olkoon voimasi. Jos on huono päivä, saat voimia päivästä selviytymiseen”. Jos ihminen lähtee liikkeelle negatiivisella asenteella, ajatellen esimerkiksi: ”Voi kun on kurja aloitus päivälle, mitähän tästä tulee?”, hän puhuu jo ennakoivasti vaikeuksia itselleen. Tällaisia voimankeräystapoja on melkein yhtä monta kuin meitäkin. Tausta-ajatuksena on aloittaa päivä tankkaamalla itselleen sopivaa tunneravintoa. Siihen ei tarvitse paljon aikaa. Kahvikupistakin voi aloittaa.

 

Einola, puutarha

Einola, puutarha

Miten opin luopumaan murehtimisesta ja huonoista tavoista? Ratkaisukeskeisen psykologian keino on muuttaa kielteinen asia taidoksi, joka pitäisi saavuttaa. Ei puhuta ongelmasta, vaan tavoitteesta. Esimerkiksi kynsien pureskelu on ärsyttävä tapa, jonka seurauksena sormenpäät ovat hirveän näköiset. Se pitäisi vain lopettaa, mutta vaikka ihminen on yrittänyt monta kertaa, se ei auta. Mikä on se kyky, jota tarvitaan onnistumiseen? Se on kyky pitää huolta kynsistään.

Joskus auttaa ajatusten tyhjentäminen.  Oma tekniikkani on ”Nupit kaakkoon” -menetelmä.  Silloin tulee tunne, että nyt pitää tehdä, mitä haluaa – jotain nopeaa ja rajua. Saatan esimerkiksi vain istua autoon ja lähteä ajamaan. Käännän radion volyymin niin isolle kuin korvani sietävät ja ajan laulaen mukana, taputellen rytmiä ohjauspyörää puristaen.

 

”Niin kuin päiväsi, niin olkoon voimasi. Jos on huono päivä, saat voimia päivästä selviytymiseen”

Näin miettii nelinkertainen isoäiti, Grandma in Business, Tarja. Olen myös ratkaisukeskeisen psykoterapian opiskelija. Tiistaina 5.6.2018 tarjosin mibiläisille arjen ja oman jaksamisen hallintaa käsittelevän voimaantumistyöpajan ratkaisukeskeisen psykologian viitekehyksessä. MiB Morning club -tilaisuus järjestettiin Espoossa.

Nykyisten opintojen lisäksi minulla on myös kasvatustieteiden maisterin tutkinto sekä kokemusta laitosjohtajana ja erilaisissa opetustehtävissä. Minulla on myös takanani kahdeksan vuoden expat-oleskelu Tanskassa. Suuri rakkauteni ovat kukat ja kauneus, käsillä tekeminen ja juhlien järjestäminen.

 

Kirjoittaja: Tarja Saarela-Sormunen

Tarja Saarela-Sormunen tarjoaa terapiaa Einolassa.

FB: Psykoterapeuttista keskustelua

FB: Visit Einola

MiB goes Viking Line – MiB 3 vuotta

 

Toukokuisena aamupäivänä Katajanokan terminaalin täytti iloisten naisten ja lasten joukko, kun mibiläinen vaunukansa valloitti terminaaliaulan. Perinteisten toimistotilojen sijaan juhlat järjestettiin Itämeren laidalla, Katajanokan satamaan päiväksi parkkeeratulla M/S Mariellalla. Puitteet MiBin omaan juhlapäivään tarjosi laivayhtiö Viking Line. Kulkukorttien jakamisen jälkeen oli aika siirtyä laivaan ja aloittaa MiBin kolmivuotissyntymäpäivien viettäminen. Samalla alkoi allekirjoittaneen ensimmäinen MiB-tapahtuma, jota pääsin mukaan järjestämään. Päävastuussa järjestelyissä toimi Heidi Kärki.

IMG_8028-e1527879085151-450x600.jpeg

Yhteistyökumppanimme kanssa järjestettävillä risteilyillä hemmotellaan niin äidit kuin lapsetkin

 

 

 

 

 

 

 

Kahdeksannen kannen aulassa äitejä ja lapsia odotti upea näky. Tarjoilupöydät oli täytetty erilaisilla herkullisilla naposteltavilla. Liekö sattumaa vai tarkan suunnittelun tulosta, mutta Viking Linen kokit olivat loihtineet suurimman osan syömisistä erittäin äitiystävällisiksi: ruoat soveltuivat yhdellä kädellä syötäviksi. Ainakin tämän äidin vatsan täyttyminen oli siis turvattu, hurraa! Perheen pienimpien tarkkoja makuhermoja oli muistettu tarjoamalla lasten suosikkeja, kuten smoothiepusseja, mehua ja rusinoita. MiBille oli lisäksi tehty kesäisen kaunis mansikkakakku.

Tapahtuman alussa Viking Linen henkilökunta kertoi kesän laivamatkatarjonnastaan. Samalla selvisi, että Suomen ja Ruotsin välillä seilaavilla laivoilla voi matkustaa ilman passia tai henkilökorttia. Pohjoismaiden välille on solmittu sopimus, joka mahdollistaa pohjoismaiden kansalaisten liikkumisen muissa pohjoismaissa. Eli jos matkustusasiakirjoja ei ole vielä ehditty perheen pikkuväelle hankkimaan, voi Ruotsin-laivalle lähteä ilman passiakin. Pohjoismaiden ulkopuolelle, kuten Viroon, suuntautuville matkoille passi kuitenkin vaaditaan.

Perheen pikkuväki ei tarvitse Ruotsin-laivalla matkustusasiakirjoja Pohjoismaiden välillä

ccd7703e-883b-4bb4-8069-d83fb37b2db1-450x600.jpg

Äitejä hemmoteltiin Opin pikamanikyyreillä ja Shiseidon huulimeikeillä. Tuntui suorastaan  luksukselta päästä laitattamaan kynnet kauniiksi pitkästä aikaa. Itse onnistuin tärvelemään osan vastalakatuista kynsistäni, mutta onneksi ne saatiin myöhemmin korjattua.

Lapsivieraita oli tarjoilujen lisäksi muistettu omalla puuhapisteellä, jossa lapset saivat piirtää ja värittää. Pienten suosikiksi nousivat kuitenkin Ville Vikingin vierailu sekä visiitti laivan komentosillalle, jossa pääsi tapaamaan oikean merikapteenin.

Mibiläiset pääsivät verkostoitumaan toistensa kanssa, kun Sonja Tuovinen johdatti jäsenet speed datingin maailmaan. Ennen treffikierrosten käynnistämistä kunkin äidin tuli miettiä itsestään minuutin mittainen hissipuhe, johon oli määrä kiteyttää tärkeimmät asiat itsestään. Hissipuheen luominen osoittautui melko haastavaksi – mitä asioita toiselle, ennestään ehkä tuntemattomalle henkilölle kannattaisi kertoa? Deittikertojen edetessä oman hissipuheen pitäminen kuitenkin helpottui. Puhe tiivistyi ja tunsin ainakin itse löytäneeni sen oman tavan kertoa itsestäni lyhyesti.

Pois lähtijöitä Viking Line muisti vielä monipuolisella goodie bagilla. Kassista paljastui eväitä kotimatkalle, kuten proteiinipatukka ja hyvinvointijuomia. Kassiin oli pakattu myös etukuponkeja Viking Linen laivoille. Lapsia hemmoteltiin smoothiepusseilla, tarroilla ja Ville Viikinki-buff-huivilla.

 

Ilmoittaudu muksuristeilylle mukaan!

Synttärijuhlat olivat oikein mukavat ja onnistuneet ja yhteistyö Viking Linen kanssa sujui saumattomasti. Mikäli kalenterissa on tilaa tiistaina 19.6.2018, niin suosittelen mibiläisiä osallistumaan kuuden tunnin muksuristeilylle, joka pidetään M/S Mariellalla. Tapahtuma on  avoin kaikille mibiläisille paikkakunnasta riippumatta. Ilmoittautuminen alkaa 12.6.2018 kello 10.

Kirjoittaja: Veera Becker. Kuvat: Mib

Kirjoittajana toimi Veera Becker, toinen MiB Helsingin tulevista aluevastaavista. Veera on tammikuussa 2018 syntyneen pojan äiti ja taloustieteen KTM, joka on äitiysvapaalla asiantuntijan työstään vakuutusalalta.